Ladaboard

Kyllä weeberi himottas saada pellin alle, kumpa olis rahaa, eli esim DGV käy suoraan Ladan imusarjaan ?
Onko kellään ollu 2.0 sierran weberiä kiinni ?
Mulla olis 1.6 sierran kaasari hyllyllä, mutta kurkut on vähän pienemmät kun 1500:sen ladan kaasarissa , tulisikohan tolla 1.6 sierran kaasarilla parempi ja kyseessä on 1700cc

Jos se sierran kaasari on DGAV niin sitten sitä voi hyödyntää. Ne kaksi muuta sierran kaasarimallia voi unohtaa ihan suosiolla....

32/36 DG(A)V suosittelen, ei sen pienempiä

Liityn keskusteluun ajankohtaisesta aiheesta.

Itsekkin siis hommasin Weberin 32/36 DGV kaasarin Nivaan jo viime kesänä ja autohan alkoi toimimaan huomattavasti paremmin. Kuitenkin kysymysmerkkinä on edelleen noi kaasarin säädöt.

Nivan kone on porattu 1700 kuutioiseksi ja puristukset nostettu noin 10 tasolle. Muuten kaikki vakiota. Kone toimii mukavasti nykyisilläkin säädöillä, mutta polttoaineen kulutus on aika huimaa ja kun polkasee kaasun toisiopuolen kurkulle, niin hirveesti ei vetoja tule lisää. Tällä hetkellä pääsuuttimina ensiöpuolella 135/140 ja ilmasuuttimet 180/125. Tyhjäkäyntisuuttimet on 55/50, seosputket F50/F6. Ja ilman kyselyjäkin pystyy sanoo et noi säädöt on ihan viturallaan.

Oisko kellään vinkkiä, millaisilla suuttimilla koneen vois saada toimimaan paremmin. Lambdan laittelen täs kuhan ehdin, niin sillähän sitä sit saa seokset kunnolla kohdilleen, mutta aina vinkit ovat tarpeen.

Ja tääl oli puhetta tosta kaasarin vivustosta. Mie ostin kaasarin uutena Suomen Kaasutinexpertiltä ja samaan hintaan sain suoraan Ladaan käypäsen vivuston ja välilaipan Ladan omalle ilmanputsarin kotelolle. Eli eipä tarvinnu ku pultata paikalleen. Mukana tuli vielä lyhyemmät pinnapultit, joilla kaasari nyt kiinni.

Eikös tuon kakkoskurkun tyhjäkäynnin ja ilmasuuttimen voisi vaihtaa reilusti isompiin?

Kakkoskurkun tyhjäkäyntisuutin kuulemma vaikuttaa pelkästään lyhyen ajan kakkosen läpän avautuessa, joten sillä ei kai ole niin suurta merkitystä. Mutta voin tottakai olla väärässäkin.

Itsellä olisi mielessä, et antaisin pääsuuttimien olla paikallaan ja vaihtaisin ensiöpuolelle 155 tai 160 ilmasuuttimen ja toisiopuolelle 150 ilmasuuttimen. Tällöin ensiöpuoli olisi 135/160 ja toisiopuoli 140/150. Kokeilen myös ensiöpuolelle 50 tyhjäkäyntisuutinta, koska tasaisessa ajossa toi tyhjäkäyntisuutin vaikuttaa melkein 3000 kierrokseen asti.

Mut kertokaa ihmeessä jos menee jonkun mielestä noi kokeilut ihan puihin, koska kokemusta ei viel hirveesti noista ole...

No lähdetääs nyt taas niistä setupeista jotka mulla on vakio 1600cc koneessa, ja joita on hierottu laajakaistalla kohdilleen tunti jos toinenkin kahdessa ladassa.

F50/F6 sesoputket

3.5/4.5 hajottimet

150/150 pää
170/190 ilma

55/80 tyhjäkäynti

Kulutus normi kaupunkirallissa n. 10 litraa, matkassa menee pienimmillään minun ajamana 8,2 L/100 km. Koneen toiminta on mukavan vääntävää jo noin 1800 rpm alkaen. Maksimiväännöt oli dynossa jo 2400 kierroksella
Toki Niva ottaa aina hieman enemmän bensaa.

Ihmettelen suuresti ettei sinulla lada nyi tolla ykkösen pääsuuttimella, sillä jos minä pienennän omasta kaasarista edes 145 pääsuuttimeen niin ajossa esiintyy tietyilla kierrosalueille hyvin kevyttä nykimistä ja lambdakin on samaa mieltä, laihimmillaan seokset on jossain 80-90 vauhdissa yli 16 AFR joka on liian laihalla vanhoille kaasarimoottorelle.

Jokatapauksessa 135 pääsuutin on tuollaisessa koneessa auttamattoman pieni ja seokset on varmasti ERITTÄIN laihalla aina tuonne 120 km/h vauhtiin saakka. Minun kotteroni muuttuisi 135 pääsuuttimella TÄYSIN ajokelvottomaksi. Pienin mitä olen kokeillut on ollut 140 -> kammottavaa nykimistä ja tehottomuutta, seokset parhaimmillaan yli 17 AFR jossain 100 km/h eli todella_laihalla. Lämmötkin nousi jo ihan silmissä.

Mitä tulee tuohon kakkoskurkun puoleen, niin ei toimi 140 siellä itselläni, eikä edes 145, vasta sataviiskymppisellä jaksaa lähteä kelaamaan puutumatta. Oman lukunsa tekee tuo iso tyhjäkäynti sillä puolella, lähtee vetämään täysin portaattomasti. 50 tyhjäkäynnillä helvetinmoinen laiha nykäisy kakkosen avautuessa. 3200-3500 voi aukaista kakkosen puolen, sitä aikaisemmin se ei hyödytä mitään eikä sen ole tarkoituskaan.
Itselläni oli aiemmin kakkosen puolella 150 ilma/150 pää, mutta yli 4000 rpm seokset menivät jo törkeän rikkaalle (AFR 11 ja vähemmänkin) eikä kottero jaksanut ottaa kierroksia kunnolla.
Sellaisia seoksia ei polta edes vireä turbovehjekään mitä Weberi työnti piskuiselle ladan koneelle

Mitä taas tulee tyhjäkäyntipiiriin niin minulla se tippuu todella aikaisessa vaiheessa pois ja siirtyy pääpiirille. En ole oikein onnistunut selvittämään tarkkaa kohta mutta se on jossain 1500 rpm.


Suosittelisin seurailemaan tätä hyväksi testattua setuppia, mutta hieman vireämmän koneen kyseessä ollessa pienentäisin kakkosen lisäilmaa ehkä 170. Ykköskurkun puoli voisi melkein olla sama kuin minulla, niin normiajossa ykköskurkun puolella käytös on hyvä ja kiihtyy herkästi suht vähällä kaasulla.
Ei tarvi pelätä että menee kaasupohjassa ajaessa laihalle, takaan sen. Porukka käyttää ulkomaisilla foorumeilla erään merkin 1.9 - 2+ L koneissa aika samantyyppisiä setuppeja, joten hakoteillä ei tässä juuri olla.


Ja mitä tulee näiden setuppien toimivuuteen ja niiden luotettavuuteen, niin minulle ei riitä että kaasari toimii välttävästi, minulle ei myöskään riitä että kaasari toimii kohtalaisesti. Minulle kaasarin on pelattava lähes täydellisesti kaikilla kierrosalueilla, niin että vehkeet soi niin hyvin kuin mahdollista ja koneen käytös on niin miellyttävää kuin ladan koneelta voi odottaa. Vähempään en ole tyytynyt.

Taas paljon asiaa mutta vähemmälläkään ei pysty itseään ilmaisemaan

Kiitos hyvistä neuvoista.

Laitoin eilen illalla mainitsemani säädöt eli ensiöpuoli on 135/160 ja toisiopuoli 140/150. Tyhjäkäyntisuuttimet nyt 50/50. Vaihdan toisiopuolelle tyhjäkäyntisuuttimeksi 55 suuttimen viel tänään. Auto alkoi toimia jo paljon paremmin ku aikasemmin, mut ei mulla minkäänlaista nykimistä ole havaittavissa. Ainut tosiaan on et melkoinen nykäisy tapahtuu ku mennään kakkoskurkun alueelle, mutta täytyy suurentaa tota toisiopuolen tyhjäkäyntisuutinta.

Ongelmana täs nyt on et vois kokeilla vaikka millaisia säätöjä, mut ei vaan ole sopivia suuttimia käytettävissä. Ja pahaksi onneksi täällä Joensuun seudulla ei yksikään liike myy käypäsiä suuttimia. Eli suuttimet pitäs tilata ja mm. Free Technics pitää yhdellä suuttimella 5 egeä hintaa niin yksinkertaisesti ärsyttää tilata kauhea kasa suuttimia, joista sit ei käyttöön tule ku muutama. Mut taas jos ajattelee niin mielummin sitä tilaa suuttimia kalliilla yhden kerran ku hajottaa just laitetun moottorin...

Vastaus varmaan löytyy parhaiten, kun saan asennettua sen Lambdan. Sit luulis saavan suuttimet kohdilleen.

Nyt on Weberin suuttimia odottamassa asennusta ja säätöä. Hieman venähti tämä, kun pustki muut projektit eteen (Dodgen kesäkuntoon laitto). Jussin jälkeen olis tarkoitus vaihdella ja säädellä. Raportoin sitten, miten meni. Free technicsin kanssa tutkailtiin vaihtoehtoja ja ehdottivat melko lailla pienempiä suutinkokoja, kuin mitä täällä on mainittu.

Niin, millään lailla Freetechnicsin Mikan taitoja kyseenalaistamatta (todella pätevä kaveri varsinkin kun kyse on tuplakaasuttimista, Suomen kärkeä + auttaa mielellään) niin hänen suosituksena tulevat vain tiettyjen nyrkkisääntöjen pohjalta koska kukaan ei voi tietää kaikkien suuttimien eksaktia sopivuutta juuri tietynlaisiin koneisiin. Siksi suuttimien koot voivat heittää paljonkin siitä mikä on se lopullinen valinta.

Tuplienkin kanssa noudatetaan yleensä muutamaa nyrkkisääntöä joilla saadaan vehkeet pelittämään jotenkuten joista taas lähdetään hieromaan säätöjä eteenpäin.

Taas nuo minun suositukset tulevat jo kolmen erittäin hyvin ja jouhevasti toimivan ladan koneen pohjalta. Jos joku olisi tarjonnut minulle tämänkaltaista tietoa vuosia sitten aloittaessani näiden kanssa, niin se olisi säästänyt tankkitolkulla bensaa + kymmenien tuntien työn. Tosin silloin en olisi oppinut mitään.

Summa summarum, nyrkkisäännöt ovat nyrkkisääntöjä, kaikki ei ole sitä mitä paperilla näyttää, isot suuttimet säästävät bensaa ja perstuntuma + hyvät mittalaitteet ratkaisevat sen miten vehkeet kulkevat parhaiten.

Jepu jee, leima tuli ja päästötkin OK. Vielä on säätöjä, tarvii käydä venttiilit, sytkä jne. läpi. Yllättävää on, että nyt ensiön tyhjäkäyntisuutin on 45 ja edelleen tuntuu liian isolta. Paras käynti, kun seosruuvi on kiinni. Mittarit ilmoittaa, että heti avattaessa menee liian rikkaalle. Tuntuu ihan hyvin kulkevan, joskin äkillinen kiihdytys tuo piénen mietiskelytauon, mutta siitä se lähtee äkäisesti. Täytyy tosin huomioida, että noi säädöt on edelleen vaiheessa. Koitan paneutua taas ensi viikolla.

Itselleni jälleen vastaten. Bensapinta piti säätää, pinta oli 41mm, mutta mulla on muovikoho, joten laitoin 35mm:ään arvot. Myös maksimiliikkeessä oli parin millin heitto. Luulin, että toi ratkaisee ongelman, mutta eeei, edelleen paras tyhjäynti ja paranee, kun seosruuvi menee täysin kiinni. Kokeiltu 45 ja 50 tyhjäkäyntisuuttimella. Pitääkö tohon pistää 40-suutin? Aika pienelle menee... Muuten on Kymenlaakso-suositellut suuttimet ja kulkee kuin pieni eläin.

Joo aika rankasti menee pieleen jos muovikoholla on 41 mm Maksimiliike ei ole sitten niin kriittinen, jos pumppu on yhtään ällissään niin tuonne alarajaan se ei koskaan mene.

Joku källi tossa nyt on. Meilläpäin 1600cc koneet on toimineet 55 tyhjäkäynnillä. Seosruuvi noin 1 1/4 kierrosta auki eli täysin speksien sisällä. Jos pistää 50, niin saa ruuvata liki 2 kierrosta auki, melkein speksin ylärajalla eli liika pieni. 45 ei mitään jakoa että toimisi ajossa, 50 pistää jo pientä epäröintiä peliin pienillä kaasunavautumilla ja pienillä nopeuksilla.

Tarkistettavia asioita:

1. Sytkäennakko. Eihän ole liikaa vaan? Kärjetön vai kärjellinen? Ei mitään korvakuulosäätöjä että on 10 astetta liikaa...
2. Kuinka pitkälle kaasuläpän mekaaninen säätö on ruuvattu kosketukseta kaasuvipuun? Max. 1,5 kierrosta, usein 1 kierros riittää. Ei yhtään enempää kuin 1,5 kierrosta auki, TÄRKEÄ!
3. Eihän vaan kaasari tulvi? Katso ettei ykköskurkun hajottimesta valu bensaa tyhjäkäynnillä. Entä nouseeko bensapinta niin korkealle että meinaa kastella ilmasuuttimet/tiivisteen reunan (näkee kun kattoo kaasaria ylhäältä)

Jostain menee selkeästi soosia koneeseen jos täytyy ruuvata seosruuvi lähes kiinni ja seosruuvin avaaminen heittää päästötkin liika rikkaalle. Seosruuvin optimiasento on jossain 3/4 ja vajaan 2 kierroksen välillä, siihen se on rakennettu.

Hyvä että olet tyytyväinen Kymenlaakso-suuttimiin, ei turhaan ole hehkutettu Jos viittit vielä kertauksena pistää suutinkoot mitkä olet valinnut noista muutamista vaihtoehdoista, niin auttaisi minua paljon (vertailua)
Oletko kulutuksesta saanut mitään dataa, se kai oli suurimpia syitä miksi weberiin päädyit?

1. Sytkäennakko on 5 astetta, oon säätänyt strobon kanssa.
2. Tätä en muista, montako kierrosta on auki, täytyy tarkistaa tiistaina, kun olen taas tallilla. Tarkoittanet "tyhjäkäyntiruuvia".
3. Tarkistetaan tiistaina. Sen huomasin, kun otin kaasarin auki, että kannen tiiviste oli märkä.

Suutinkoot nyt: Pääsuuttimet 150/150 , pääilmat 170/190, tyhjäkäynnit 45(50) / 80. Toistaiseksi Weberistä on ollut lähinnä kulkuetua ja kireyttä, bensankulutus on ollut yhtä korkea, kuin vanhalla Ozoonilla oli. Otan uudet seurannat, kun tää kaasari saadaan oikeaan iskuun.

Noniin eli ei menneet rahat hukkaan weberin suhteen Niva nyt toki hörppää aina reilusti, eikai sitä vähällä voi saadakkaan kulkemaan.

Joo tyhjäkäyntiruuviksi sitäkin voi kutsua. Jos sen kanssa vääntää väkisin kierrostolkulla tyhjäkäyntiä, niin ei paljoa seosruuvi vaikuta mihinkään.
Epäilisin kyllä että saattaapi tulvia kuitenkin. Kato ettei bensaa valu läppäakselin välistä tai sitten noista mitä edellä kirjoitin.

Bensanpainehan se olisi aina hyvä mitata ettei työnnä liikoja, on noissa orkkispumpuissa sitäkin nähty. Ei kovin pitkään neula pidä ylipaineella. Mut merkit on kyllä selvähköt jos näin on.