2105 vanhan etulaakerin kiristys, ei uusitun.

[PöyhöinKuusaalt]

Olisi yllämainittu homma opeteltavissa.

Korjausopas asiasta on luettu. Kuten kohtuullinen määrä Etsimellä haettuja juttuja.

Hommahan ei vaikuta hankalalta. Mutta kysymyksiä:

Miten hyvin homma voi onnistua ilman MomenttiAvaimia? Miten havaita ylikiristys ilman momenttiavainta? Onko paras keino havaita liika kiristys kokeilemalla vetääkö auto kiristetyn laakerin suuntaan, kun se on aiemmin kulkenut ilman vetämistä? Jarrusatuloitako ei todellakaan tarvitse irroittaa eikä pyörää?

Napamutteri siis kiristetään täysin, jolloin laakerikin löystyy. Sitten mutteri kiristetään 21Nm, jonka käsitän kiristävän laakerin kunnolla. Sitten löysätään jälleen ja kiristetään 7Nm eli käsitykseni mukaan käyttökireyteen. Vielä tämän jälkeen 1/12 kierrosta auki.

Momenttiavaimen voi korjausoppaan mukaan korvata jousivaa'alla. En kyllä oikein ymmärrä miten, eikä minulla sellaistakaan ole.

Heittäkää joku kommentti jos on huomioitavaa viisausta annettavana.

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Normaalissa arkielämässä on pyöränlaakereiden kiristykseen niin monta ohjeta kun on miestäkin. Monissa korjaamokäsikirjoissa on hienot ja usein monimutkaiset, usein erikoistyökaluja tarvitsevat ohjeet.
Itse kiristän laakerit siten, jos ne eivät tarvitse ns. esikireyttä, että vedän laakerin kiristysmutterilla ns. välyksettömästä kohdasta hieman kireämmälle 1/4-1/2 kierrosta. Tästä kohdasta avaan mutteria niin, että tuntuu renkaan ulkokehältä kokeiltuna ns. karvanverran laakerivälystä ja mutteri lukitaan joko sokalla tai tuplamutterilla. Silloin oppipoikana ollessa laakerit vedettiin jumiin ja 1/2 kierrota löysättiin, tietysti ne olivat liian kireällä ja kestoikä pieneni huomattavasti. Mutta se oli sitä Tuohivirsunaikaa, kun isä lampun osti ja äiti sen humalapäissään särki

[Sdelano v SSSR]

Momenttiavaimen voi korjausoppaan mukaan korvata jousivaa'alla. En kyllä oikein ymmärrä miten, eikä minulla sellaistakaan ole.

Terve!

Momenttiavaimen voi korvata muulla työkalulla, jonka päästä vedetään kohtisuoraan jousivaa'alla.

Kiristysmomentti on sitten (työkalun varren pituus)*(jousivaa'an voima).

Esimerkiksi:

Työkalun pituus 20 cm ja vaa'an näyttämä 5 kg => momentti on 0,2 m * 5 kp = 1 kpm, joka puolestaan on noin 10 Nm.

Koska jousivaa'at usein näyttävät kalavaleita, kannattaa vaaka tarkistaa esimerkiksi vesiastian punnituksella. Yksi litra vettä painaa riittävällä tarkkuudella 10 N eli yhden kg:n.

menestystä

SvS

[PöyhöinKuusaalt]

Voisitko Hyvä ToljatinMatkaKumppanini vielä hieman tarkentaa tuota jousivaa'an käyttöä. Muistan kyllä kouluajoilta millainen jousivaaka on.

Jos työkalun päähän ripustetaan jousivaaka esim. kun työkalu on vaakasuorassa niin vaakahan roikkuu 90asteen kulmassa työkaluun nähden. Mutta mitä tuo venymä merkitsee ja mistä se tulee? Mikä ja miten venyttää. Mihin tai mikä vaa'an venymäpäähän ripustetaan?

Kuten huomaatte olen aivan tutkalla tuossa jousivaaka-asiassa. Perustietoa siis puuttuu paljon.

[Sdelano v SSSR]

Terve!

Jousivaaka on esimerkiksi tämän näköinen:



Venymä jousivaakaan tulee siten, että toisesta päästä vaaka kiinnitetään työkalun "vapaaseen" päähän. Sitten jousivaakaa vedetään vaa'an toisesta päästä kädellä.

Tällöin vaa'an jousi venyy, asteikolla oleva osoitin näyttää jousivoiman ("painon"). Jousivaa'an vetämistä jatketaan, kunnes vaaka näyttää sopivaa arvoa (laskettava etukäteen). Samalla tietysti työkalu vääntää mutteria oikealla momentilla.

Toivottavasti tämä selvitys auttaa.

menestystä

SvS

[PöyhöinKuusaalt]

Eli jousivaaka toimii ns. työkalun lisämomenttivartena. Varsinaisesta työkalusta ei väännetä vaan vaa'an päästä. Ei siihen mikään rimpulavaaka sitten käykään. Mielenkiintoista. Kiitos.

[Sdelano v SSSR]

Eli jousivaaka toimii ns. työkalun lisämomenttivartena. Varsinaisesta työkalusta ei väännetä vaan vaa'an päästä. Ei siihen mikään rimpulavaaka sitten käykään. Mielenkiintoista. Kiitos.

Terve!

Kirjoitin ehkä hieman epäselvästi, mutta vaakaa ei ole tarkoitus käyttää momenttivartena, vaan vaa'alla vedetään varsinaisen työkalun päästä. Vedettäessä vaaka on siis kohtisuorassa varsinaiseen työkaluun nähden.

SvS

[Jusu]

Heittäkää joku kommentti jos on huomioitavaa viisausta annettavana.

No viisaudesta en taas tiedä, mutta sanottakoon silti.

Oletko nyt vaihtamassa siihen kokonaan uutta laakeria ja sitä kiristämässä vai vain vanhaa säätämässä?

Korjausopuksen momentit ja ohjeet auttavat varmaan silloin kun kyseessä on uusi laakeri joka säädetään välyksettömäksi, mutta jos kiristetään vanhaa jo kulunutta, urautunutta ja kolisevaa laakeria niin ei siinä kyllä taida tehdä momenttiavaimella oikein mitään.
Vanhan laakerin jos kiristää täysin välyksettömäksi niin se yleensä nalkkaa jo kiinni. Pieni välys on pakko vanhaan laakeriin jättää.

Normaalissa arkielämässä on pyöränlaakereiden kiristykseen niin monta ohjeta kun on miestäkin.

Niin on ja tässä yhdenlainen ohje:
Itse olen noita vanhoja laakereitani kiristellessä pyörittänyt paikallaan olevaa rengasta koputellen samalla vasaralla kumiin (jolloin väljä laakeri kolisee) ja samalla varovasti kiristänyt siihen saakka kunnes kolina alkaa vaimentua mutta pyörä pyörii vielä nöyrästi. Sitten vain mutteri lukkoon ja taas mennään.

[PöyhöinKuusaalt]

Eli tässä ollaan kiristämässä vanhaa laakeria, joka sai Syynissä huomautuksen.

[PöyhöinKuusaalt]

Momentti siis lasketaan tuolla aiemmin kerrotulla kaavalla. Tästä saadaan jousen venymä, mutta mistä sitten tiedetään kiristetyn riittävästi? Jousi on työkalun jatkona ja se siis ns. pidentää työkalua. Onko kiristys sitten valmis kun jousi ottaa maahan vai mihin?

Huh miten vaikea yhtälö! En älyä mitenkään työkalun, vaa'an ja sopivan kireyden yhtälöä.

Työkalun pituus x Vaa'an venymä = Kiristysmomentti

Mutta mihin tulee muuttuja X, joka on työkalun kääntömatka (asteita kai). Niin ja mikä on sopiva työkalun aloituskohta.

Tuolla Jusu laittoi ihan hyvän käytännön neuvon kuten Ukkikin aiemmin.

Eiköhän näistä jossain vaiheessa saa kasattua toimivan palapelin.

[Jokari]

Ei helevetti ladan etupyöränlaakereiden kanssa tarvi mitään rakettifysiikkaa käyttää, tuo Jusun kommentti kertookin kaiken. Samalla tavalla olen itsekin aina tehnyt.
Mieluummin pieni välys kuin ei ollenkaan välystä. Ja ei muutakuin kovaa ajoa

[PöyhöinKuusaalt]

Siispä huomenna kiristelemään. Hyvä että jaksan odotella kommentteja. Tietysti kelitkin vähän hillitsevät suurinta intoa ja hötkytystä.

[paskarotteloII]

Eli. ei mitään asteita mihinkään. oletamme, että esim lenkkiavain on vaakasuorassa ja jousivaaka roikkuu siitä vapaasta päästä. pujota sormi jousivaa-an alalenkkiin, koukkuun jne. vedä suoraa alas ja koita pitää jousivaaka 90 asteen kulmassa kääntyvään lenkkiavaimeen nähden. kun jousivaa-an asteikko on 5kg kohdalla. momentti on siinä. alä kisko enempää. piirsin jopa paintillä kuvan, mutta en saa sitä tänne liitettyä pyhällä hengelläkään.
toi 5kg lla viitataan Sdelano v SSSR :N aiempaan esimerkkiin. siitä päätellen jos tarviit vastaavilla mitoilla 20Nm ni sit kiskot 10kg voimalla siitä vaa-asta.

tai unohdat oikeasti elämää hankaloittavat asiat. ja kiristät mutterin senverran kiinni, että välykset häviää, sit hakkaat nyrkillä tai isolla vasaralla rengasta eri puolilta , pyörität rengasta, hakkaat lisää ja tsekkaat onko välystä, eli renkaan ylä ja ala reunoista kiinni ja väännät sisään ja ulos suuntiin. jos ei o välystä, löysäät mutteria sen verran että tulee iiihan pieni välys.
sit muut romut paikalleen ja kiinni ja tarkistat että pikkupikku välys jäi.

[PöyhöinKuusaalt]

Selvisi tuo jousivaa'an käyttö. Kiitokset. Tässä minun tapauksessani kuitenkin unohdetaan tuo momenttihomma. Saattaahan sitä sitten joskus tarvita. Näin sitä taas oppia saatiin.

[pressa]

Yksi mahdollisuus: Rasvakuppi pois, rengas ilmaan, pyöräytä rengas käsin pyörimään, renkaan pyöriessä kiristät mutteria hitaasti niin että rengas lakkaa pyörimästä, pysähtymiskohdasta vartti löysemmälle.