Ladaboard

Ja taas ilmojen kylmetessä polttavaa asiaa takavedon ehkä puhkikulutetuimmasta ominaisuudesta; lämpiävyydestä Jokainenhan tietää että tämä on vain urbaanilegenda, johan se on testeissä aikoinaan nähty, mutta silti pitää ihmetellä.

Eli kuinka nopeasti takavetonne kone lämpiää normaaleihin lämpöihin? Itsellä menee näillä keleillä (+10 C) liki 7 km, hana puolillaan, täysillä venähtää vieläkin kauemmin.
Hirvittää taas ajatella kuinka kauan lämpiäminen kestää vaikka kympin pakkasessa, viime talvi on vielä tuoreessa muistissa. Silloin jo sai ihmetellä hidasta lämpenemistä verrattuna pariin muuhunkin 80-luvun kulkineeseen.

Termostaattien vaihto ei auta, orkkistermarilla lämmöt yli puolenvälin ja hidas lämpiäminen. 91 C termarilla hidas lämpeäminen mutta meinaa keittää ja sisällä lopulta HELVETILLISEN KUUMA Ja nyt paikoillaan 80 C termari jolla lämmöt ei kipua edes puoleenväliin ja lämpeneminen on yhtä hidasta.
Jäähdytysjärjestelmät on huuhdottu miljoona kertaa ja uudet syylärit on paikoillaan, kaikki edellytykset luulisi olevan. Ilmaa ei ole missään ja kaikki toimii.

Ja mikä parasta; en ole ainoa tästä kärsivä vaan eräällä tiimiläisellä on tismalleen samat ongelmat ja k***ä otsassa kahden turhan termarinvaihdon jälkeen, lopputuloksena siis myös sama hitaasti lämpeävä lada

Mitään vikaa ei siis tunnu olevan, mutta hitaasti lämpiää. Sisätilojen lämpimyys ei siis ole ongelma, joskin senkin lämpeneminen voisi olla nopeampaa.

Mikä tähän voi olla syynä? Kentieskö:

- Todella suuri vesitilavuus
- Tehokas syyläri (ei pitäisi vaikuttaa)
- Tähtien asento

Vai mikä ihme Ideoita, teorioita, faktaa oman koslan lämpiävyydestä otetaan vastaan.

Tuon 1500S napattuani hyökkäsin heti moottoripesun ja jäähdytysjärjestelmän kimppuun. Värkissä oli ollut joku venapalo, kansipahvipalo ja näiden johdosta kansi oli koneistamolla laiteltu. Paisunta oli mustamömmösakkainen. Nesteet näyttivät ensin melko glygolisilta ja puhtailta. Mutta mömmöä siellä täytyi olla päättelin Ma.

Ja olihan se neste mustahkon harmaata tosin glygoli maistui makialle. Vaihdoin vetiset. Huuhtelin ja pyörittelin kunnes kirkasta tuli lohkosta koneen käydessä.

Uudet ämneet sisään kestämään sen yli -30.

Mutta itse aiheeseen. Ei mielestäni 1500S lämpiä niin nopeasti kuin ruiskut. Ruisku tosin ei koskaan saavuta samoja lämpöjä kuin kaasaripeli oman kokemukseni mukaan tai sen ei ole tarkoituskaan tulla yhtä lämpimäksi.

Minun 1500S saa oman lämpömittarinsa mukaan huidella melki punaista, ennenkuin lehta pörähtää. Tiedä sitten onko kiehautus jo silloin lähellä vai ei. Harmi kun ei ole oma yleismittari mukana. Siinä on se lämpömittausmahdollisuus.

Mutta olisiko se nestemäärä sitten? Paljonhan siellä ainakin sitä on. Minä olen ajellut useilla TakaPotkuillani ilman lehtaa niin kesällä kuin talvellakin ja minun ajoissani lehta on osoittautunut turhaksi. Siis olisiko vesikierto niin tehokas ja määrä suuri. Tietysti termon on tarkoitus toimia liian tehokkaan kierron eli alilämpöisyyden estäjänä, mutta...

Tuollaisiapa olen havainnoinut itse.

Vähintään viitisen kilometriä täytyy ajella, että lämmöt on normaalilla tasolla. Viime talvena otin flektin pois ja peitin keulan, mutta jotenkin jäi sellainen vaikutelma, että näillä toimenpiteillä ei ollut isompaa vaikutusta. Termostaattikin on vaihdettu jumissa olleesta toimivaksi. Muistaakseni jossain 70-luvun alun talviautotestissä oli Ladaa moitittu nimenomaan hitaasta lämpiämisestä, joten liekkö enemmän ominaisuus kuin vika?

Tervehdykset toivottelen.
Täällä Kainuussa päin vaihdettiin Ladoihin ns. talvitermostaatit 95-96C. Lämmönnousu pakkasella on takapotkuissa hitaanpuoleista koska lämmityslaiteen kenno toimii jäähdyttimenä. Talvitermostaatilla lämpö nousee hieman korkeammalle, mutta ei kiehumiseen asti. Jotkut ajoivat näillä 95-96 termareilla ympäri vuoden. Taas hurjimmat laittoivat 98-99 termostaatin talveksi, mutta sillä ei voinut ajaa kesällä. Nykyisten etuvetojen lämmöt kyllä nousevat melko nopeasti.

Ukki kirjoitti:Tervehdykset toivottelen.
Täällä Kainuussa päin vaihdettiin Ladoihin ns. talvitermostaatit 95-96C. Lämmönnousu pakkasella on takapotkuissa hitaanpuoleista koska lämmityslaiteen kenno toimii jäähdyttimenä. Talvitermostaatilla lämpö nousee hieman korkeammalle, mutta ei kiehumiseen asti. Jotkut ajoivat näillä 95-96 termareilla ympäri vuoden. Taas hurjimmat laittoivat 98-99 termostaatin talveksi, mutta sillä ei voinut ajaa kesällä. Nykyisten etuvetojen lämmöt kyllä nousevat melko nopeasti.

Missä autossa lämppärin kenno ei toimisi jäähdyttimenä, eihän se lämpö sinne hyttiin tyhjästä tule?

Miten tollaisilla termareilla voi ajaa? Siis tosiaan koitettiin tota 91 C termaria kahteen eri ladaan ja lämpeneminen oli molemmissa aivan yhtä hidasta kuin ennenkin. Ainoa tosiaan että normaaliajon jälkeen anturista mitatut lämmöt oli yli 110 C molemmissa ja mittarin neulat molemmissa älyttömän pitkällä.
Nyt tolla 80 C termarilla lämmöt on noin 90 C kannesta mitattuna joka kuulostaa paljon järkevämmältä.

PöyhöinKuusaalt kirjoitti:Laittaa vaan lämppärikennon pois pelistä ennen lämpenemistä. Ei tuolla minun 1500S montaa kilsaa tarvi ajella, että on siinä sisämittarin puolessa välissä neula. Tiedä sitten mikä sen normaali on kun on aiemmin näkemätön mittari.

Täytyy koittaa, mut iso ero ei tuossa muistaakseni kyllä ole.

Laittaa vaan lämppärikennon pois pelistä ennen lämpenemistä. Ei tuolla minun 1500S montaa kilsaa tarvi ajella, että on siinä sisämittarin puolessa välissä neula. Tiedä sitten mikä sen normaali on kun on aiemmin näkemätön mittari.

Tervehdykset toivottelen.
Onko autossasi jäähdytin tukossa, tai korjattu siten, että osa putkistosta on tinattu umpeen. Sillä eihän termostaatti jäähdyttimen jäähdytystehoa alenna, vaan nostaa moottorin käyntilämpötilaa. Tuo mittaamasi 110C on kyllä lähellä kiehuntaa paineisessa vedessä. Mittareissa on näyttämäeroja samallakin termostaatilla. Voimakkaasti kallistuu epäily jäähdyttimen tukossa olemiseen.

Ukki kirjoitti:Tervehdykset toivottelen.
Onko autossasi jäähdytin tukossa, tai korjattu siten, että osa putkistosta on tinattu umpeen. Sillä eihän termostaatti jäähdyttimen jäähdytystehoa alenna, vaan nostaa moottorin käyntilämpötilaa. Tuo mittaamasi 110C on kyllä lähellä kiehuntaa paineisessa vedessä. Mittareissa on näyttämäeroja samallakin termostaatilla. Voimakkaasti kallistuu epäily jäähdyttimen tukossa olemiseen.

Paikoillaan on ihka uusi messinki/kupari-syyläri suoraan venäjältä. Toisessa koslassa joku orkkissyyläri kai, en tiedä tarkemmin. Ainakaan minun syyläri ei ole tukossa

Mittareissa ja varsinkin Latan mittareissa on heittoa, mut kannesta mitatuilla lämmöillä ei voi mennä paljoa mettään.

Aika korkealentosta juttua jo. Jos kahdessa autossa on samoja ominaisuuksia/vikoja, niin en mitenkään jaksa uskoa että molemmissa olisi jotain vikaa.

Vanhalla syylärillä sama juttu, hidas lämpeneminen muttei sen kanssa mitään termarikokeiluja ole tehty.

Ei ole paljon kokemuksia lämpiämisnopeudesta vielä. Lämmityslaitteen moottorin kun laitan päälle niin tavallisesti alle 10 sekunnin alkaa kuuluu ääntä joka muistuttaa jäniksen kuolinparkaisua,ääni on siis melkein veturin vislaus tyylinen. Mistähän mahtanee johtua?

Tervehdykset toivottelen.
Jos lämmöt eivät temppuile siinä toisessa autossa voisihan ne jäähdyttimet vaihtaa autosta toiseen. Kohtalaisen iso homma, mutta ensivuoden kalentereita jo myyvät.
Voisi olla tinausvirhe siinä uudessa. Temppuiliko vanhalla jäähärillä? Homman voisi myös kokeilla vanhalla termostaatilla josta on otettu säätöläppä pois ja läppä, joka säätää nesteenkierron moottori/jäähdytin on (muistaakseni kiinni) jäähdytin asennossa,että nouseeko lämmöt miten korkealle. Askarettahan tässäkin on, mutta missäpä harrasteautossa sitä ei olisi.

Ei kyllä itelläkään voi lämpeämistä nopeaksi kehua. Saa ajaa sellaset 7km taajama nopeuksia ennenkuin on täyslämpönen kone. Hidas tuo on lämpeneen ja meni vaan hitaammaksi kun pesin moottorista aikoinaan sen sentin lika kerroksen pois ja pesin kunnolla jäähdytysjärjestelmän. Ilmeisesti ei ole enää sitä lämpöä eristävää likakerrosta. Termostaatin vaihtamisella ei ollu vaikutusta tuohon lämpenemiseen eli termostaatin auki jumimistakaan ei ole joten en usko olevan vian kyseessä vaan ihan ominaisuuden.

jta kirjoitti:Ei kyllä itelläkään voi lämpeämistä nopeaksi kehua. Saa ajaa sellaset 7km taajama nopeuksia ennenkuin on täyslämpönen kone. Hidas tuo on lämpeneen ja meni vaan hitaammaksi kun pesin moottorista aikoinaan sen sentin lika kerroksen pois ja pesin kunnolla jäähdytysjärjestelmän. Ilmeisesti ei ole enää sitä lämpöä eristävää likakerrosta. Termostaatin vaihtamisella ei ollu vaikutusta tuohon lämpenemiseen eli termostaatin auki jumimistakaan ei ole joten en usko olevan vian kyseessä vaan ihan ominaisuuden.

Aikoinaan veli teki B-Kadettiin 20mm: kovavillasta moottorin kuoret kun auto oli huono lämpenemään Kainuun pakkasissa.Eikö tuo vanha konsti ole syylärin peittäminen puoliksi pahvilla,muttei puhaltimen kohdalta?

ff8728 kirjoitti:Ei ole paljon kokemuksia lämpiämisnopeudesta vielä. Lämmityslaitteen moottorin kun laitan päälle niin tavallisesti alle 10 sekunnin alkaa kuuluu ääntä joka muistuttaa jäniksen kuolinparkaisua,ääni on siis melkein veturin vislaus tyylinen. Mistähän mahtanee johtua?

Yksi perinteisistä takavedon tyyppivioista lämppärin hanan kanssa, lämppärin puhaltimen laakeri/laakerit väljinä ja/tai kuivina. Purkaminen ei paljoa kannata, uusi puhallin vaan suosiolla. Päästää kyllä lopulta toimintasavut ulos kun leikkaa kunnolla kiinni, eli siihen saakka voi vitkastella rempan kanssa.

Yksi samansuuntainen kommentti hitaasta lämpiämisestä, lisää kaivataa että pääsee eroon täsätä luulosairaudesta

Yksi samansuuntainen kommentti hitaasta lämpiämisestä, lisää kaivataa että pääsee eroon täsätä luulosairaudesta

Ai ai, pitää tässä nyt tuhota Jokarin luulosairaus ajatukset Nimittäin minun on kyllä pakko myöntää että tuo oma nappis on nopea lämpimpään. En tiedä minkälainen termari siinä on mutta kyllä on aina pakkasilla riittänyt lämpöä kabiiniin asti. Nyt näillä keleillä niin ei voi laittaa sisätilasäätöä yli 1/3, muuten kyllä kuolee lämpöhalvaukseen. Talvellakin on hyvin harvoin täysin auki.

Sanoisin että kone lämpeää tavalliseen lämpöön (puoleen väliin mittaria) alle 5 kilometrissä. Talvisin peitän ruplahymyn genuine vintage peitolla jotta lämpeneminen olisi tehokkaampaa. Niin ja ihan mekaanisella flektilla kaiken lisäksi.