Weber FAQ, yms. tarinointia kaasareista

[Jokari]

Nyt jos joku päätyy ostamaan laajakaistan ja on hakoteillä mihin arvoihin pitäisi pyrkiä tietyillä osa-alueilla niin tässäpä pieni tiivistys. Arvot AFR:nä, jos joku ymmärtää lambdana paremmin niin jakakoon AFR:n stokiömetrisen seoksen arvolla eli 14,7. Eli esimerkiksi AFR 15 = 15:14,7 = λ 1,02

- Tasakaasuajo. Sanotaan nyt välillä 40-120 km/h. AFR 14-15,5. Tavoitearvoksi kannattaa ottaa noin 14,7, joka takaa taatusti nykimättömän kulun ja pienen kulutuksen. 16 on liika laihalla kaasarimoottorissa, tuntuu jo kaasuvasteessa ja alkaa tuntua myös nykimisenä. Älä väännä siis seosta väkisin liian laihalle, siitä ei seuraa kuin kulutuksen nousu ja kuumeneva kone. Tasakaasuajon seossuhde on kaasarimoottorissa aina kompromissi, usein 40-60 vauhti on hieman rikkaammalla (AFR 13,6 -14,3) mutta tästä eteenpäin rupeaa laihenemaan sinne 120 km/h todelliseen saakka jossa ykköskurkku alkaa menemään jo rikkaalle kun se on kokonaan auki. Tarkista seos joka nopeudella.

- Kiihdytys. Alkaa tasakaasuajon seossuhteesta ja isommalla kaasulla alkaa menemään rikkaalle päin. Aivan kevyessä kiihdytyksessä AFR 14-15 käy, mutta isommalla kaasun avautumalla pitäisi alkaa menemään noin AFR 12.8-13.5.

- Täyskaasu. Molemmat/kaikki kurkut auki. AFR 12,2-13. Tavoitearvoksi kannattaa ottaa AFR 12,5 -12,6 joka on sopiva vapaastihengittävälle. Kiertävämpi kone voi tuottaa eniten tehoa noin 13 seossuhteella, mutta Ladan vakiomoottori haluaa hieman paksumpaa seosta, jotta "voima" säilyy. Alle 12 seossuhteella teho laskee ja kierrosten kerääminen kestää koska kone ei meinaa jaksaa polttaa seosta kunnolla.
Muista testata niin pitkälle kuin kone kiertää jotta saa selville myös ilmasuuttimien oikean koon. Yli 13.3 AFR on liika laihalla täyskaasulla.

Edellä mainittu koskee siis vain vapaastihengittäviä, turboautot haluaa kaasu pohjassa ajaessa jotain 11-12 väliltä, tehokkaimmat jopa AFR 10,5.

[micco]

No jos se oikeasti on vm-90 eikä -91 niin eipä ole ongelmia päästöissä. Edellyttää tietenkin että kaasareissa on synkat tarkasti kohdillaan, neulat pitää ja tottelee säätöä. Imuvuotoja ei myöskään tietenkään saa olla. Ei tuplat ole tyhjäkäynnillä sen kummemat kuin tavallinen kaksikurkkuinen kaasari.

Paremminhan tuplilla saa tyhjäkäynnin kohdalleen kuin kaksikurkkuisella koska seokset saa säädettyä jokaiselle sylinterille erikseen

[Jokari]

^^ Juu sehän se etu niissä juuri onkin

Mut on meinaan tullut tässä vastaan näitä tapauksia että haukutaan tuplat alimpaan h*lvettiin kun ei saa päästöistä läpi, ihmekkös tuo kun synkat on sekasin ja sähköpumppu työntää ylipaineen niin ettei neulat pidä. Kaasaritkin on vanhat ja väljät. Siinähän sitten ruuvailet

Oli eräässä autossa hieman synkat sekaisin ja sopparuuvit turhan pitkällä niin arvoiksi tuli HC 1500 ja CO 8. Siitä kun ruuvasi synkat kohdalleen ja seosruuveja hieman kiinni niin saatiin nätit HC 180 ja CO 1,8 arvot ja tasainen käynti.

[markku]

Eipä ole tarvinnut katua tuplien asennusta ...... ja se käynnistyvyys laittaa naaman

[IlkkaHe]

Pitäskö laittaa tiisseli tablottiinki tuplat jotta läksis käymään paremmin

Offtopic sikseen, mutta muutama perus kyssäri, koska talviautoksi tulossa kenties toinen takapotku laatokka, ja nyt mietteissä joko weebberin vaiheittain aukeava, 1kpl pystyimuja taikka sitten tämäkin pilataan ruiskulla.

Eli, minkälaisiin kulutuksiin tolla vaiheittain aukeavalla päästään, jos ja kun sen säätää laajakaistan kanssa kohalleen? ilmeisesti ei siis tollaselle tartte väkertää bensan syöttöönkään mitään, mutta vaatiiko bensan paluu linjaston?

Entä onko järkeä väkertää seuraava setti:

Ladan imusarja, siihen metallista hitsattu sovitekappale, jonka päälle yks kappale tuplapysty weebberi. Joskus jossain turbo laatokassa oli täällä kyseinen setti, ja mieleen se tuosta tuli. Helpommalla ja halvemmalla varmaan pääsee tolla vaiheittain aukeavalla, ja eikös sen hyötysuhe ole jo sen verta parempi että sekin puoltaa sitä?


Vaikka oishan tossa tosiaan yks 4piste imusarja johon suuttimet bensakirko ja kaasuläppä mukana, joten voi olla että tehhään tollanen vapari ruisku Megan boksi pitää kylläkin ostaa (~150€) mutta niitähän saa olla aina varastossa

[Jokari]

Offtopic sikseen, mutta muutama perus kyssäri, koska talviautoksi tulossa kenties toinen takapotku laatokka, ja nyt mietteissä joko weebberin vaiheittain aukeava, 1kpl pystyimuja taikka sitten tämäkin pilataan ruiskulla.

Eli, minkälaisiin kulutuksiin tolla vaiheittain aukeavalla päästään, jos ja kun sen säätää laajakaistan kanssa kohalleen? ilmeisesti ei siis tollaselle tartte väkertää bensan syöttöönkään mitään, mutta vaatiiko bensan paluu linjaston?

Omasta puolesta vastaten talvisin kymppi kaupungissa/nurkkapyörittelyssä ja sama kesäisin. Matkassa pääsee matalaan kasiin, nihilistit jopa alle molemmissa tapauksissa. Kuskista riippuu paljon.
Kaasujalka on hyvin raskas niinkuin Kymenlaaksossa on tapana, yhtään ei romuja säälitä. Orkkismiesten mielestä nämä lukemat ovat kohtuuttomia vaikka orkkiskaasareilla menee sama määrä ainetta koko ajan nykien.
Meinasitko että laajakaista on niin autuaaksi tekevä että pääsee samoihin kulutuslukemiin kuin jollain 1.3 Corollalla?

Paluulinjaa ei tarvitse. Bensanpaineensäätimen voi tarvita, useimmilla sähköpumpuilla ainakin, itsellä myös orkkispumpun kanssa kun työntää ylipaineen. Suosituspaine 0,2 bar, maksimipaine 0,25 bar, tämän yli neula rupeaa irtoamaan istukasta.

Entä onko järkeä väkertää seuraava setti:

Ladan imusarja, siihen metallista hitsattu sovitekappale, jonka päälle yks kappale tuplapysty weebberi. Joskus jossain turbo laatokassa oli täällä kyseinen setti, ja mieleen se tuosta tuli. Helpommalla ja halvemmalla varmaan pääsee tolla vaiheittain aukeavalla, ja eikös sen hyötysuhe ole jo sen verta parempi että sekin puoltaa sitä?

Tuollainen yhden tuplan ratkaisu on aika "jyrkkä" ratkaisu. Tehon kannalta voisi olla hyvä, mutta tavalliseen pyörittelyyn sopii mielestäni vaiheittain aukeava paremmin. Tuollainen yhden tuplan ratkaisu voi vaatia myös hyvin omituiset suuttimet kun kaksi kurkkua ruokkiikin neljää pyttyä eikä kahta. Tuplat kun on tarkoitettu ruokkimaan 1 pytty/1 kurkku. Hyvin äkkiä ollaan tilanteessa jossa miellyttävä kaasuvaste vaatii sellaiset suuttimet että bensankulutus meneekin taka-alalle.
Lisäksi tuplissa/tuplassa tulee aina eteen myös hintapolitiikka, varsinkin siinä vaiheessa jos joutuu seosputkia, kurkkuja sun muuta vaihtamaan niin äkkiä on perusweberin hinta mennyt pelkkiin säätöosiin.

Tuollainen perus DGV Weberi on niin koeteltu ratkaisu lähes merkkiin katsomatta, että sen ostamalla ei voi mennä metsään. Hyvin säädettynä seoksenhallinta vastaa aivan helposti köyhempiä ruiskuja. Meidän romuissa kattikin kestäisi hengissä. Lisäksi korjaamiseen riittää ruuvimeisseli, toisin kuin ruiskussa

[IlkkaHe]

Ei mitään muuta autoa saa kaasarilla yhtä pihiksi kun tuo corolla, mutta luulisi laajakaistan auttavan tuonkin säätelyssä. Kaasujalka meinaa täälläkin olla hiukkasen liian raskas, varsinkin talvisin.

Tuo weberi vois kyllä olla se minkä tuohon laittais, harmi vain että hyllyssä tosiaan lojuu nyt nuita ladan ruiskuhilippeitä, niin houkutus on kyllä suuri

[Jokari]

Siis laajakaista on ihan must-have-tuote kun sen makuun on kerran päässyt. Ei tulisi v*ttuakaan edes näiden sodanaikaisten kaasarivehkeiden säädöstä ilman sitä. Olis ihan pihalla siitä mitä tapahtuu pintakaasulla tai lati lattiassa ja sitten mentäisiin tod.näk niin helvetin paksulla ettei menisi enää mihinkään. Hyvin muistissa vielä ne ajat
Nuo mainitsemani kulutuslukemat on kaiken säätelyn tulos. Vähemmällä ei ainakaan tämä tahvo pääse, kun ajotavat on kuin mielipuolella.

http://s90.photobucket.com/albums/k245/ ... dytys1.flv
http://s90.photobucket.com/albums/k245/ ... dytys2.flv

Tuollain se nykyisellään hyökkää, siihen 13 sekunnin paikkeille 0-100. Koneena siis 1600cc vakio, hyvin kohdistetut kanavat ja weberi kohdistettu imusarjaan, kärjetöntä syttyä ja mökäputkea. Minusta ihan ripeä laite vakioksi ottaen huomioon osien hinnan, 60-luvun tekniikan ja sen tosiasian että konetehoa uupuu ainakin 10 hevosvoimaa siihen mitä tehdas optimistisesti lupaa

http://www.youtube.com/watch?v=64o0WosEx9g

Jos vertaat vakio 1700i:n niin ei kyllä köyhä 1-pisteruisku mene mihinkään. Toisaalta kellotin aikoinaan omalla 1700i:llä 12,2 s aikoja mutta mihinkään se ei silti tuntunut kulkevan

[START]

tuo on ihan hyvä sepustus mitä laitoit seos suhteista, pelaa varmaan aika pitkälle noin näissä 60-luvun vakiomoottoreissa. jossain erikoisimmissa kokoonpanoissa on vaan lähettävä kokeilemaan
tuntuu muuten olevan ihmeen vaikeeta löytää mistään (googlesta) noinkin selkeää sepustusta, ainakaan suomeks.

[Jokari]

Juu no netistä lunttasin aikoinaan noita tiettyjä raja-arvoja/suosituksia ja loput on sitten kokeilemalla testattu ja todettu toimiviksi.
Ei tartte montaa osa-aluetta olla kunnossa että nämä museokoneet pelaa, kiihdytys, pintakaasu ja täyskaasu kun on kuosissa niin ei paljon tarvitse murehtia.
Tietyissä raja-arvoissa täytyy TIETENKIN pysytellä, eritoten kun koneen kuormitus on 100% jotta vältetään mäntäpistiäinen tai vaihtoehtoisesti umpeen nokeutuneet pytyt.

Kaasupohjassa-arvot pätee oikeastaan kaikkiin vapareihin, lopuissa voi sitten olla eroavaisuuksia käytetystä nokasta, puristuksista yms. johtuen, mutta nekin pätee.
Tärkeintä on ettei liika laihalle yritetä vääntää näitä kulutuslukemat silmissä kiiluen, se ei todellakaan toimi Mutta ei tietenkään vedetä liika rikkaalle tarpeettomasti, sekään ei toimi. Heti seuraavana tulee se että seossuhteet on aina kompromisseja käytetystä kierrosalueesta ja kuormituksesta riippuen.
Kannattaa testata täyskaasun seossuhteita sekä paikaltaan lähtien että vauhdista eri vaihteilla, eroavaisuuksia tuntuu olevan ja kompromissi pitää löytää sieltä väliltä.

Mielessä on pitkään ollut että ottaisin tuon yhden isolohkon ozonin tuolta romuista, huoltaisin sen ja löisin nokalle, jonka jälkeen täysi selvitys siitä mitä se työntää koneelle ja mitä ei. Ihan vertailun vuoksi, hämmästys voisi olla melkoinen tietyillä osa-alueilla, pintakaasulla pyörii kokemuksen mukaan sikalaihalla (yli 16 AFR täytyy olla koska ozonilla nykii kokoajan) ja kaasupohjassa epäilys kallistuu liika rikkaaseen koska nuo ozon-vehkeet saa viemään ihan hillittömiä määriä bensaa kaasu pohjassa repien.
Mutta omista rahoista en tätä koetta tee ja kun ei tallin ovella ole näkynyt yhtään lambdpaikallista orkkisladaakaan niin jää kyllä tekemättäkin

[THI-900]

Mites mahtaa olla 38 DGMS vs. 32/36DGV onko kaasarin runkot ns. samanlaiset? Eli sopiiko molemmat läpät yhtäaikaa avaavien ratasosien tilalla vaiheittain aukeavan palikat? Hitto kun tuli ehkä hieman virheellisesti ostettua 38 DGMS, mutta jos siitä patentoimalla itse sais kovan pelin. Ainakin kahden kiihdytyspumpun ratkaisu olis houkutteleva. Eipä ainakaan annos loppuisi kun pudottaa polkimen laattiaan.

[Jyrki-boy]

Tervehdys

Pikku vinkkinä voin kertoa, että pakosarjan irti ollessa, kannattaa joka putkeen hitsata kiinni 1/8 tuuman kierteellä oleva muhvi. Putkiliikkeestä löytynee patterin ilmaus natsoja, sekä kartiokierteellä olevia sokeita. Natsojen on sijaittava niin, että niihin voi kiertää anturit kiinni. Pakosarja irroitettuna natsojen laitto on yksinkertaista.
Jos moottoria ei tahdo saada toimivaksi, löytyy AMWorksiltä laitteisto, jolla voidaan todeta jokaisen sylinterin toiminta erikseen.
Juttelin Martikaisen Juhan kanssa, jolloin häneltä tuli hyvä selitys tuohon jokapytyn erikseen tutkimiseen. Yleensä moottorin käyntihäiriö aiheutuu vain yhdessä sylinterissä olevan häiriön johdosta. Tautisen pytyn löytyminen helpottuu olennaisesti tällä systeemillä. Aika on rahaa.

Jyrki-boy

[Jyrki-boy]

Tervehdys

Tosta Laurin kakskurkkusesta Weberistä on hyvät ohjeet, joiden pohjalta voi aloittaa kaasarin säätämisen tai ennemminkin hienosäädön.

Löytyisiköhön keltä samankaltaista ohjeistoa sivuimujen säätöön? Varsinkin käytettyjen säätöihin laitto olisi mukavampaa tuonkaltaisen tietopohjan perusteella.

Jyrki-boy

[Jokari]

Tuplissa on aina pari asiaa verrattuna kaksikurkkuiseen tavalliseen kaasariin. Ensinnäkin, ne koneet joissa tuplat sijaitsevat, vaihtelevat suuresti samankin merkin sisällä. Löytyy jyrkkää nokkaa, vähemmän jyrkkää nokkaa, reippaasti puristusta, vähemmän puristusta, eritavalla rakennettuja kansia yms. monia vastaavia rakenteellisia seikkoja jotka tekevät samanmerkin koneidenkin säädöstä haastavaa.
Siksi tuplien kohdilla on lähes mahdoton antaa yhtä eksaktia dataa kuin mitä olen tänne tavallisista DGV Webereistä ja ladan koneista raapustanut. Tapauskohtaista.

Mutta käytettyjen tuplien kohdalle nimeäisin pari asiaa jotka pitäisi olla AINA kunnossa.

1. Kaasarit itsessään. Huolla ne huoltosarjan kera jos yhtään epäilystä. Bensapinnat aina tarkasti kohdalleen!
2. Synkat kuntoon. Tätä ei voi liiaksi korostaa. Yksinkertaisilla ja halvoillakin välineillä saa synkat riittävän tarkasti kohdilleen.
3. Bensanpaine. 0,2 bar suositus Dellorto/Weber. Yleensä aina oltava paineesäädin. Jos neulat falskaavat vähääkään, säätäminen on mahdotonta.
4. Imuvuodot. Niitä ei voi sallia vähäisessäkään määrin. Varsinkin vaakatuplissa on syytä käyttää ns. Lotus-laippoja tai O-renkaita imusarjan ja kaasareiden välillä. Estää bensapinnan värisemisen ja takaa neulojen tarkan toiminnan. Pystytuplat ei välttämättä näitä tarvitse.
5. Kaasuvivusto. Yleensä vaijeri on paras ratkaisu tuplille. Erinäköisten vivustojen kanssa on monesti se ongelma että jos vivun liike on vähääkään kiertävä/vääntävä, niin synkat kärsii tästä helposti.

Jos nuo kohdat on kunnossa, niin loppu onkin sitten säätäjästä kiinni. Yleisistä tuplien kurkku/suutinlaskelmista kannattaa lähteä liikkeelle. Freetechnicisin sivuilta löytyy kurkkujen kokolaskuri joka antaa aika hyvän suunnan kurkun koolle. Iso kurkku = huipputehoa, pieni kurkku = vääntävyyttä huipputehon kustannuksella.
Suuttimiin peruslaskelmat, kurkun koko mm * 4 = pääsuuttimen koko. Tähän lukuun 40-60 päälle niin saadaan ilmasuuttimien karkea lähtökohta. Yleisenä oletuksena se että mitä isompi kurkku ja kiertävämpi kone, sitä lähempänä ilmasuuttimet ovat pääsuuttimia. Esim. eräässä moottorissa 36 mm kurkulla 160/190 kun taas toinen laiskempi kone haluaa 28 mm sisäkurkuilla 125/200.

[rudolf]

Mä mistään tiä, mutta noilla säädöillä uskallan ainakin tota omaa DGAV:tä ruveta tonne farkkuun sovittaan...
Auto on kuitenkin jokapäiväisenä kulkineena, joten ei ole aikaa ruveta hirveesti arpomaan, aamulla on kuiten oltava taas "ahjolla".
Kiitokset vaan valaisevasta topicista ja ohjearvoista...