Edestähän niitä tumppeja menee tasasen tappavasti,sille ei mitään mahda jos Nivan omaa etupäätä käyttää.
Ja poiki mulla takapää pari viikkoa sit.En ole purkanut,etten tiedä mikä on pettänyt.Joko vetari poikki,boorit tai hitsaukset pettänyt.Kemppilukko mullakin.
Nivan-modifiointi osio!!!
-
TOVERI NIVA
- Viestit: 742
- Liittynyt: 2.10.2004 3:54
- Paikkakunta: Itä-Tampere
- Viesti:
Kyllä ne vetarit muuten kiertyy.
Yks hyvä esimerkki Karpiolan vetareista tutun kiihdytyschevyssä, tää kaveri käytti ensin kestävimpiä jenkkivetareita mitä sai ja ne kesti yleensä yhden tai kaks lähtöö ja poikki, sitten se tilas Karpiolasta vetarit ja ajo niillä kokonaisen kauden ja vasta kauden jälkeen purki perän tarkastusta ja huoltoo varten, vetari oli kiertynyt n.1,5 kierrosta mutta ei ollu menny poikki.
Perässä oli spoolilukko.
Pitkissä ja painavissa jenkkivehkeissä ton vetareiden kiertymisen huomaa hyvin kun peruuttaa tiukalla kurvilla parkkiruutuun, heti kun päästää jarrun niin auto hyppää vähän eteenpäin kun ei sillä painolla jaksa asfaltilla pyöräyttää rengasta.
Mulla ei edes puslat pääse joustaan koska ovat mallia uniball ja taka-akseli on nyt niin vahvistettu ettei sekään pääse kiertyyn ja vääntyyn, renkaatkaan ei niin paljoa myötää katupaineilla eli kyllä siellä vetarit kiertyy ja hyvä niin.
Se on totta että ei ne mitään jousiterästä oo mutta vähän ne tottakai kiertyy ettei mee niin herkästi poikki! Mulla on kummatkin katkenneet etuvetarintumpitkin kiertyny aika paljon ennenkuin on menny poikki, se booriosa vaan ei kestä sitä kiertoa, mutta takavetarit kun ei oo symmetrisen pyöreet, tasapainotuksen takia, niin ne joustaa paljon enempi.
Saa tulla itse toteamaan kuinka repsikan puolen takarengas pyörähtää jälkijunassa kun ajan tohon mun parkkiruutuun.
Yks hyvä esimerkki Karpiolan vetareista tutun kiihdytyschevyssä, tää kaveri käytti ensin kestävimpiä jenkkivetareita mitä sai ja ne kesti yleensä yhden tai kaks lähtöö ja poikki, sitten se tilas Karpiolasta vetarit ja ajo niillä kokonaisen kauden ja vasta kauden jälkeen purki perän tarkastusta ja huoltoo varten, vetari oli kiertynyt n.1,5 kierrosta mutta ei ollu menny poikki.
Perässä oli spoolilukko.
Pitkissä ja painavissa jenkkivehkeissä ton vetareiden kiertymisen huomaa hyvin kun peruuttaa tiukalla kurvilla parkkiruutuun, heti kun päästää jarrun niin auto hyppää vähän eteenpäin kun ei sillä painolla jaksa asfaltilla pyöräyttää rengasta.
Mulla ei edes puslat pääse joustaan koska ovat mallia uniball ja taka-akseli on nyt niin vahvistettu ettei sekään pääse kiertyyn ja vääntyyn, renkaatkaan ei niin paljoa myötää katupaineilla eli kyllä siellä vetarit kiertyy ja hyvä niin.
Se on totta että ei ne mitään jousiterästä oo mutta vähän ne tottakai kiertyy ettei mee niin herkästi poikki! Mulla on kummatkin katkenneet etuvetarintumpitkin kiertyny aika paljon ennenkuin on menny poikki, se booriosa vaan ei kestä sitä kiertoa, mutta takavetarit kun ei oo symmetrisen pyöreet, tasapainotuksen takia, niin ne joustaa paljon enempi.
Saa tulla itse toteamaan kuinka repsikan puolen takarengas pyörähtää jälkijunassa kun ajan tohon mun parkkiruutuun.
-
TOVERI NIVA
- Viestit: 742
- Liittynyt: 2.10.2004 3:54
- Paikkakunta: Itä-Tampere
- Viesti:
Ja vielä samasta aiheesta...
Ei ne vetarit tosiaan kierry joka kurvissa eikä liukkaammalla pinnalla esim. hiekalla, märällä asfaltilla tai asfaltilla jossa hiekkaa päällä, silloin tulee tää normaali nypytys ja jarrutus ilmiö kun renkaat yrittää pyöriä eri tahtiin.
Nivassa ei tota tehoo oo mitenkään kauheesti ja vielä kun on jatkuva nelikko niin ei hyödytä yrittää kaasulla helpottaa kurveja.
Mutta, hidas vauhti ja tiukka kurvi niin silloin vetarit vääntyy pitävällä pinnalla. Eli vastusta täytyy olla aika lailla.
Sama tilanne kaverin Lantaruiserissa johon hitsattiin alkuperänen kitkalukko kiinni, renkaat 35x13,5-15 niin siinä kans vetarin kiertymisen pienellä vauhdilla huomaa kun ton kokonen pallo ei enää 1800 kilosen auton alla pääse kunnolla luistaan ja nypyttään.
Ei ne vetarit tosiaan kierry joka kurvissa eikä liukkaammalla pinnalla esim. hiekalla, märällä asfaltilla tai asfaltilla jossa hiekkaa päällä, silloin tulee tää normaali nypytys ja jarrutus ilmiö kun renkaat yrittää pyöriä eri tahtiin.
Nivassa ei tota tehoo oo mitenkään kauheesti ja vielä kun on jatkuva nelikko niin ei hyödytä yrittää kaasulla helpottaa kurveja.
Mutta, hidas vauhti ja tiukka kurvi niin silloin vetarit vääntyy pitävällä pinnalla. Eli vastusta täytyy olla aika lailla.
Sama tilanne kaverin Lantaruiserissa johon hitsattiin alkuperänen kitkalukko kiinni, renkaat 35x13,5-15 niin siinä kans vetarin kiertymisen pienellä vauhdilla huomaa kun ton kokonen pallo ei enää 1800 kilosen auton alla pääse kunnolla luistaan ja nypyttään.
-
¤Offi-Osku¤
Re: Vetareista ja jakolaatikosta
Olisko tietoo mitkä olis sopivan moiset vaikka numero tai jotain että vois tilailla?mersu126 kirjoitti:Kannattaa katsoa niitä rattaita jakolaatikkoon sks;n rataskirjasta jos sellaisen saa käsiinsä, siellä on valmiit rattaat,
-
mersu126
sks luettelo
Paha sanoa kun firman suunnittelija oli sitä kirjaa selaillu ja hommas rattaat. Voin koittaa siltä kysellä kunhan kesälomat loppuu.
-
matti-x
Onko kukaan laittanut nivan alle uusia alkuperäisiä jousia. Paljonko on keulassa maavaraa sen putken alta mitattuna uusilla jousilla?? Lapland trophyssa niva koki kovia ja keulassa on maavaraa noin 15 senttiä. En tiedä vielä mikä on antautunu mutta liian matalaksi se on lässähtäny. Jos saa vehkeet elvytettyä, niin TML-trophyyn vois lähteä taas kolistelemaan.
On muuten uskomattoman luja kansipahvi Ladan koneessa. Flektiltä puuttuu tuulitunneli, ja Niva keitti kisasta n.20 tuntia. Lämmöt tasasesti oman mittarin mukaan 115 ja ylöspäin ja paisuntasäiliössä porinaa ja pihinää.. Kuitenkin kotimatkalla lämmöt pysy vajaassa 90 asteessa eikä paisuntasäiliöstä kuulunu mitään erikoista..
On muuten uskomattoman luja kansipahvi Ladan koneessa. Flektiltä puuttuu tuulitunneli, ja Niva keitti kisasta n.20 tuntia. Lämmöt tasasesti oman mittarin mukaan 115 ja ylöspäin ja paisuntasäiliössä porinaa ja pihinää.. Kuitenkin kotimatkalla lämmöt pysy vajaassa 90 asteessa eikä paisuntasäiliöstä kuulunu mitään erikoista..
-
TOVERI NIVA
- Viestit: 742
- Liittynyt: 2.10.2004 3:54
- Paikkakunta: Itä-Tampere
- Viesti:
Missäs luokassa matti-x suunnistaa??
Mä kokeilin ihan ensimmäisenä sierran jousia, jousen päitä piti supistaa, siis kaasulla punaseks ja kieppiä tiukemmaks. Sierran jouset toimi joustoiltaan kuin unelmat, etupää myötäili todella pehmeesti maastoo mutta jouset lässähti ja lopulta toinen katkeskin n. puolen vuoden jälkeen.
Nyt alla on MB W123 etujousi. Maavara etupalkin kohdalla n. 35cm, jouset on ollu alla nyt n.puoli vuotta eikä ole vielä lässähtänyt, keula toimii ja myötäilee maastoo kohtalaisen hyvin.
Nivailijalle muistaakseni tuli uudet orkkisjouset, orkkisjousienkin kanssa maavara palkin kohdalla pitäisi olla luokkaa 25cm.
"Korotusjousia":
Saab 99/900 Combi takajousi
- kolme eri jäykkyyttä
MB W123 200D etujousi
-kolme eri pituutta, lyhintäkin joutuu katkaseen, ite katkasin 320mm pitkäks, pitempää ei kärsi.
Mä kokeilin ihan ensimmäisenä sierran jousia, jousen päitä piti supistaa, siis kaasulla punaseks ja kieppiä tiukemmaks. Sierran jouset toimi joustoiltaan kuin unelmat, etupää myötäili todella pehmeesti maastoo mutta jouset lässähti ja lopulta toinen katkeskin n. puolen vuoden jälkeen.
Nyt alla on MB W123 etujousi. Maavara etupalkin kohdalla n. 35cm, jouset on ollu alla nyt n.puoli vuotta eikä ole vielä lässähtänyt, keula toimii ja myötäilee maastoo kohtalaisen hyvin.
Nivailijalle muistaakseni tuli uudet orkkisjouset, orkkisjousienkin kanssa maavara palkin kohdalla pitäisi olla luokkaa 25cm.
"Korotusjousia":
Saab 99/900 Combi takajousi
- kolme eri jäykkyyttä
MB W123 200D etujousi
-kolme eri pituutta, lyhintäkin joutuu katkaseen, ite katkasin 320mm pitkäks, pitempää ei kärsi.
-
TOVERI NIVA
- Viestit: 742
- Liittynyt: 2.10.2004 3:54
- Paikkakunta: Itä-Tampere
- Viesti:
Se alkuperänen mekaaninen flekti ei mullakaan riitä nyt kesäkeleillä ja varsinkaan nykyisellä maskilla, lämmöt nousee aika herkästi päälle sadan ja lämppäriä on pakko huudattaa kuumalla ettei rupee metikössä keittään.
Pari kertaa on mullakin ruvennut kiehuun mut kansipahvi ei o kärähtäny, pulputuksen kuulee mulla lämppärin kennostakin
Mulla on ny työn alla sähköflekti sekä kylmänpuolen anturin ohjauksella että manuaalisella.
Kylmänpuolen antureita löytyy esim. Saab 900i -mallista:
JÄÄHD. TERMOSTAATTIANTURIT SAAB 900 79--93
Jäähdyttäjän sähkötoimisen puhaltimen käynnistävä anturi
"i" 90--93 Termostaatissa HARMAA 60-45° (M14x1,5-kierre). . 13-3632 12.00
Mulla on tollanen ja alavesiletkuun tein 10cm pätkän putkee (ulkohalkasija 35mm) johon porasin 15mm reiän ja siihen hitsattiin tollanen M14x1,5 mutteri, alavesiletkusta 3cm pätkä pois keskeltä.
Flektiks mulle tulee Hämeen autosähköstä haettu yleismallin flekti, siipiväli 280mm, näissä on paljon enemmän siipiä kuin normaaleissa auton flekteissä ja nää on todella litteitä eli mahtuu hyvin asentaan. Ilmanvirtauksen pitäisi olla vähintäänkin riittävä.
Kytkentä tulee komiasentoisella katkasijalla, off-anturi-on, eli saan pois päältä kun rypee kuralammikoissa ettei siivet taitu ja riko syyläriä ja saa myöskin koko ajan päälle jos sattuu anturi joskus rikkoutuun.
Pari kertaa on mullakin ruvennut kiehuun mut kansipahvi ei o kärähtäny, pulputuksen kuulee mulla lämppärin kennostakin
Mulla on ny työn alla sähköflekti sekä kylmänpuolen anturin ohjauksella että manuaalisella.
Kylmänpuolen antureita löytyy esim. Saab 900i -mallista:
JÄÄHD. TERMOSTAATTIANTURIT SAAB 900 79--93
Jäähdyttäjän sähkötoimisen puhaltimen käynnistävä anturi
"i" 90--93 Termostaatissa HARMAA 60-45° (M14x1,5-kierre). . 13-3632 12.00
Mulla on tollanen ja alavesiletkuun tein 10cm pätkän putkee (ulkohalkasija 35mm) johon porasin 15mm reiän ja siihen hitsattiin tollanen M14x1,5 mutteri, alavesiletkusta 3cm pätkä pois keskeltä.
Flektiks mulle tulee Hämeen autosähköstä haettu yleismallin flekti, siipiväli 280mm, näissä on paljon enemmän siipiä kuin normaaleissa auton flekteissä ja nää on todella litteitä eli mahtuu hyvin asentaan. Ilmanvirtauksen pitäisi olla vähintäänkin riittävä.
Kytkentä tulee komiasentoisella katkasijalla, off-anturi-on, eli saan pois päältä kun rypee kuralammikoissa ettei siivet taitu ja riko syyläriä ja saa myöskin koko ajan päälle jos sattuu anturi joskus rikkoutuun.
Etupää ylös
Jos haluat tehdä minun mielestäni parhaan ratkaisun, niin jousilautasen ja alakolmion väliin metallista sorvatut natsat. Näin saat pidettyä vakio jouset paikallaan ja auton keula nousee 70 mm ylös.
Natsoista kaksi on samanmittaista ja kaksi muuta eri mittaa. Kipaisempa ottamassa ylös niiden pituudet.
Ei pitäis kiirehtiä vanhan miehen. Pyörää lähimmät on 30mm (2 kpl)
sitten 25 mm ja 15 mm. Helppo tehdä tuuman akselista ja 8 mm reikä keskelle.
Nivan alkuperäiset jouset toimii hyvin. Mulla on Saabin keskijäykät jouset edessä, jotka on kuitenkin liian jäykät.
Jyrki-boy
Natsoista kaksi on samanmittaista ja kaksi muuta eri mittaa. Kipaisempa ottamassa ylös niiden pituudet.
Ei pitäis kiirehtiä vanhan miehen. Pyörää lähimmät on 30mm (2 kpl)
sitten 25 mm ja 15 mm. Helppo tehdä tuuman akselista ja 8 mm reikä keskelle.
Nivan alkuperäiset jouset toimii hyvin. Mulla on Saabin keskijäykät jouset edessä, jotka on kuitenkin liian jäykät.
Jyrki-boy
-
TOVERI NIVA
- Viestit: 742
- Liittynyt: 2.10.2004 3:54
- Paikkakunta: Itä-Tampere
- Viesti:
Mulla oli Sierran jousten kanssa jousilautasen alla korotuspaloja, siinä on se hyvä puoli että saa lautasen tasattua vähän paremmin vaateriin jolloin se ei kuormita ja väsytä jousta yhtä paljon.
Mulla vaan tuli sellanen ongelma että ei voinu käyttää rasvanipallisia raidetangonpäitä, ne nappas jousilautaseen kiinni ja lisäks ei saanu "kohtuullisella" vaivalla täyttä sisäänjoustoo käyttöön, kumista loppuis leikkuuvara - muuten ihan hyvä systeemi!!!
Tossa kuvassa näkyy ne "nappulat" jousilautasen alla.
Ja vähän parempi kuva, max. sisäänjousto tossa kuvassa, vetarin kulma on hyvä, samoiten ohjausvarsien - paitsi että raidetanko turhan lähellä lautasta - jousi on todella hyvässä asennossa, toiminta on paras tollain.
Ainoo huono puoli tosiaan se että mulla oli tossa kohtaa varaa vielä yli 5cm sisäänjoustolle ja topparitolppaa ois joutunu modaan aika rankasti että siihen ois päässy.
matti-x:n tietenkin täytyy seurata mitä tuleman pitää suunnistus-cupin suhteen kun niitä sääntöjä todella ruvetaan kirjottaan, tähän astihan suunnistuspuolen säännöt on oikeastaan koskenut vaan renkaita mutta cuppi-sääntöihin saattaa tulla korotussääntöjäkin - toivotaan kuitenkin ettei tuu, Niva sopii muutenkin noihin trial ym. sääntöihin aika huonosti!
Mulla vaan tuli sellanen ongelma että ei voinu käyttää rasvanipallisia raidetangonpäitä, ne nappas jousilautaseen kiinni ja lisäks ei saanu "kohtuullisella" vaivalla täyttä sisäänjoustoo käyttöön, kumista loppuis leikkuuvara - muuten ihan hyvä systeemi!!!
Tossa kuvassa näkyy ne "nappulat" jousilautasen alla.
Ja vähän parempi kuva, max. sisäänjousto tossa kuvassa, vetarin kulma on hyvä, samoiten ohjausvarsien - paitsi että raidetanko turhan lähellä lautasta - jousi on todella hyvässä asennossa, toiminta on paras tollain.
Ainoo huono puoli tosiaan se että mulla oli tossa kohtaa varaa vielä yli 5cm sisäänjoustolle ja topparitolppaa ois joutunu modaan aika rankasti että siihen ois päässy.
matti-x:n tietenkin täytyy seurata mitä tuleman pitää suunnistus-cupin suhteen kun niitä sääntöjä todella ruvetaan kirjottaan, tähän astihan suunnistuspuolen säännöt on oikeastaan koskenut vaan renkaita mutta cuppi-sääntöihin saattaa tulla korotussääntöjäkin - toivotaan kuitenkin ettei tuu, Niva sopii muutenkin noihin trial ym. sääntöihin aika huonosti!
-
niva
-
matti-x
Oho, oli tullut monta kertaa tuo edellinen vaikka luulin ettei lähtenyt ollenkaan!
Orkkiksessa käytiin kokeilemassa. Sen verran hirtti päälle, että TML-trophyyn lähti myös ilmoittautuminen.
Original-luokassa ei saa olla korotuksia joten on tyydyttävä alkuperäisiin. Jäykemmät saisi olla mutta on vaikea todistaa että auto ei ole korottunut, jos alla on mersun jouset joissa laikkakoneen jälki paistaa, vaikka keula olisi täsmälleen samalla korkeudella kuin alkuperäinen.
Tilasin uudet tarvikejouset, väittivät että pitäisi olla alkuperäisiä vastaavat, toivottavasti ei ainakaan yhtään löysemmät. Ruotsalaista tekoa olivat ja hintaa kerty 58 eeroa.
Kolmen millin levystä pokkailtu keulapanssari ei kestänyt kunnon ryskytystä muotoutumatta, asettui vasta kun sai tukea etuperästä ja öljypohjasta.
Pitää askarrella uusi nelimillisestä. Kertyy vaan ikävästi painoa jo ennestään raskaasti sukeltavalle keulalle.
Orkkiksessa käytiin kokeilemassa. Sen verran hirtti päälle, että TML-trophyyn lähti myös ilmoittautuminen.
Original-luokassa ei saa olla korotuksia joten on tyydyttävä alkuperäisiin. Jäykemmät saisi olla mutta on vaikea todistaa että auto ei ole korottunut, jos alla on mersun jouset joissa laikkakoneen jälki paistaa, vaikka keula olisi täsmälleen samalla korkeudella kuin alkuperäinen.
Tilasin uudet tarvikejouset, väittivät että pitäisi olla alkuperäisiä vastaavat, toivottavasti ei ainakaan yhtään löysemmät. Ruotsalaista tekoa olivat ja hintaa kerty 58 eeroa.
Kolmen millin levystä pokkailtu keulapanssari ei kestänyt kunnon ryskytystä muotoutumatta, asettui vasta kun sai tukea etuperästä ja öljypohjasta.
Pitää askarrella uusi nelimillisestä. Kertyy vaan ikävästi painoa jo ennestään raskaasti sukeltavalle keulalle.