Nelikärkitulpat

[jta]

Kumma juttu että mä kun vaihdoin nuo nelikärki tulpat niin ei kovinkaan hyvin enää sytyttäny sen jälkiin... (kuskilla nyt sytyttää muutenkin heikosti) Tavallisilla tulpilla sitten taas kävi ihan normaalisti. Alku kesästä ikaalisissa juttelin yhen kaverin kans joka sanoi tuosta että nuo tarviis isompitehosen puolan kun vastus isompi noissa nelikärkisissä. Omat kokemukset ainakin puoltais tuota tarinaa. Liekkö sitten yksilöllistä tämäkin asia näiden kans kun muutenkin tuntuu olevan yksilöitä kaikki Ladat. Ja vaikuttaako sitten miten että onko kärjellinen vai kärjetön sytytys.

[ladamaster]

Tuollainen on tulppa 47 000 km jälkeen. Merkki on Bosch.

[ladamaster]

Ei kai mitenkään? Nuo kärjet vaan kuluvat. Joku, joka asentaa uudet nelikärkitulpat voisi verrata kärkien kokoa tuohon kuvaan. Voisi miettiä, milloinka on vaihto ajankohtaista allekirjoittaneella.

[Jokari]

Paljonko tossa ladamasterin tulpassa on kärkiväliä siihen mitä suositellaan? Näyttää nimittäin melko isolta

[ladamaster]

Paljonko tossa ladamasterin tulpassa on kärkiväliä siihen mitä suositellaan? Näyttää nimittäin melko isolta

Vähän on väliä Siis joku, jolla on uudet, voisi verrata kokoa. Auto käy OK noilla väleillä. Pari tuhatta km sitten meni päästöt läpi maininnalla 10+.

[köhmä]

Hyväkuntoiset on nuo kuvan tulpat, jos niin paljon on kerta ajettu. Ei ole elämä ainakaan tuossa tapauksessa tulppien kuluerästä kiinni, sillä auton eliniän aikana pystyy tulpanvaihtokerrat laskemaan sormilla! Sama ostaakin kerralla vähän parempia tulppia.

[ss127]

Laitoin juuri kiinni Boschin nelikärkitulpat "Pimppiäiseen" ,jossa on kevyesti viritetty 1500 kone. Ensi tuntuma on että ei ollut huono ostos. Vanhat tulpat olivat NGK:t, ehkä 2000km ajettu ja sai sahata käyntiin. Uusilla 4-kärkitulpilla lähtee laakista.
Saa nähdä nyt sitten jatkossa kun kuluvat lisää.

[NesteHukka]

Eli periaatteessa sen pitäis rasittaa vähemmän puolaa kun lyö kipinän aina pienimmästä välistä?

Kyllä. Eikös niissä ole oikeastaan se idea, että ne heittävät kipinän siitä välistä missä on pienin vastus, jolloin sytytys menee aina nappiin?

Aika pieni toi saavutettu etu tuntuu olevan...

Kipinä vissiin tykkää mennä siitä missä seoskin on optimaalisin. Näin muistaisin jostain lukeneeni.
On muuten hyvä konsti, jos on tulppa sitkeesti kastunut, ja käy vaijailla pytyillä, niin jos se nyt sentään muuten pysyy käynnissä, niin vetää tulpanjohtoa sen verran irti, että se lyö kipinää siellä tulpanjohdon ja tulpan pään välistä myös. En tiedä mihin sekään ilmiö perustuu, mutta se vahvistaa kipinää siten, että lyö helpommin siellä tulpassakin sitten, ja polttaa bensat.
Kawasakissani oli keväällä jotain ongelmia tulppien kanssa kylmänä, ja tuolla menetelmällä herättelin vajaat pytyt tulille.

[ladahartsa]

Eli periaatteessa sen pitäis rasittaa vähemmän puolaa kun lyö kipinän aina pienimmästä välistä?

Kyllä. Eikös niissä ole oikeastaan se idea, että ne heittävät kipinän siitä välistä missä on pienin vastus, jolloin sytytys menee aina nappiin?

Aika pieni toi saavutettu etu tuntuu olevan...

On muuten hyvä konsti, jos on tulppa sitkeesti kastunut, ja käy vaijailla pytyillä, niin jos se nyt sentään muuten pysyy käynnissä, niin vetää tulpanjohtoa sen verran irti, että se lyö kipinää siellä tulpanjohdon ja tulpan pään välistä myös. En tiedä mihin sekään ilmiö perustuu, mutta se vahvistaa kipinää siten, että lyö helpommin siellä tulpassakin sitten, ja polttaa bensat.
Kawasakissani oli keväällä jotain ongelmia tulppien kanssa kylmänä, ja tuolla menetelmällä herättelin vajaat pytyt tulille.

Tuota ilmiötä on käytetty hyväksi joskus 60-luvulla ainakin kun oli myynnissä " tehotulppia " joissa oli keskielektrodi katkaistu sieltä posliinikaulan sisältä niin että siinä oli noin millin rako jonka yli kipinän piti hypätä.
Toiminta perustuu siihen että kipinän jännite saadaan suuremmaksi kun se joutuu hyppäämään ensin tuon raon ylitse .
Moottorin sisällä oleva tulppa on aina jonkun verran karstainen tai muuten likainen jonka vuoksi saattaa osa virrasta vuotaa maihin ja puola ei pysty tuottamaan tarpeeksi suurta jännitettä kunnon kipinää varten.
Siellä tehotulpan posliinin sisällä olevasta raosta ei mitään vuotoja pääse tapahtumaan vaan jännite nousee niin kauan että se jaksaa hypätä sen raon ylitse ja kun se on siitä jaksanut hypätä niin se iloisesti hyppää myös tulpan kärjissä.
Sama vaikutus on tosiaan myös sillä kun vetää tulpanjohtoa pikkasen irti jolloin jännitteen on pakko nousta jo ennen tulppaa niin korkeaksi että se jaksaa lyödä tuon ilmaraon yli.

Ei sitä tulpanjohtoa kyllä kannata koneen käydessä mennä sääätelemään , tykyttää ikävästi kun se jännite purkautuu käden kautta maihin...

[NesteHukka]

Aika monta tälliä ottaneena menen kyllä edelleenkin ropaamaan niitä tulpanjohtoja käydessä, mutta mukavampi tietysti olisi jos siihen hommaan olisi sopivasti käsillä riittävästi eristävät pihdit
Joskus 90-luvun alussa oli näitä bensansäästöhärpättimiä mitä uskomattomampia, ja yksi oli "kipinänvahvistin", joka oli tulpanhattu, jossa tuollainen ilmarako löytyi sisältä. Oikeastaan ainoa joka niistä ihme härpättimistä jotakin oikeaa hyötyä voisi antaa, mutta lähinnä tuo olisi hyödyllinen silloin kun on talvella saanut tulpat kastumaan...

[Turbiini]

JOs nyppii ne johdot irti puolan päästä (alkeelisimmissa virran jakajalta) niin ei saa läheskään niin herkästi iskua. Tuota joutui viimetalvena monestikin käyttämään kun ruiskun kylmäkäynti säädöt oli vielä hieman kesken, jos jätti kylmänä käymään joutokäynti yli 10minuutiksi niin aina joku pytty oli noennu tulpan.

[IlkkaHe]

Kipinä vissiin tykkää mennä siitä missä seoskin on optimaalisin. Näin muistaisin jostain lukeneeni.

Ei ku se hyppää siellä missä seos on rikkain

Kelkoissa harrastetaanki sitä että lyyvään nelikärkitulpat, jolloin vähän heikosti sekoittunut bensa syttyy aina sieltä missä sitä on eniten, jollon seos suhdetta pystyy hieman laskemaan ja silti sytyttää terveesti, ja palaakin tehokkaammin kun ei sylinterit tarvi ahtaa niin täyteen bensaa, ja sitten toki kulutus laskee..

Ja nää suorasuihkutus moottoritki toimii nii että suihkauttaa tulppaa kohti sitä rikasta seosta, muualla laihempaa, mutku se rikas seos syttyy hyvin tulpasta ja sitten sytyttää laihemmankin, joten päästöt/kulutus laskee..

[NesteHukka]

Ja nää suorasuihkutus moottoritki toimii nii että suihkauttaa tulppaa kohti sitä rikasta seosta, muualla laihempaa, mutku se rikas seos syttyy hyvin tulpasta ja sitten sytyttää laihemmankin, joten päästöt/kulutus laskee..

Ai niissä on kuitenkin tulppa. Minkähän takia niitä ei ole sitten tehty toimimaan samalla tavalla kuin diisseli, kun ei tartteis sytytystä ollenskaan. Korkee puristussuhde vaan ja seos syttyy samantien kun ruiskahtaa suuttimesta.

[Turbiini]

Bensaa poltoaineena käytettäessä puristuksella sytytys olisi ongelmallista liian suuren oktaani luvun takia, ja tarvittava puristussuhde hallittuun palamiseen olisi paljon suurempi kuin diesel koneissa. Lisäksi jos puristuksella sytytetään niin imupuolta ei voi kuristaa koska silloin loppupaine pienenee, joten tehon säätökin pitäisi suorittaa pelkästään ruiskutusmäärää säätämällä. Ja koska bensan palokaasujen puhdistus nyky lainsäädäntöön vaatii katalysaattorin niin ei onnistu kun katti ei toimi suurella ilmaylijäämällä.