Ei voi sanoa että nolotti, kun harrasteassa sattuu aina välillä, mutta hupaisa kuitenkin. Kiersin jäärataa 250yz:lla. Keli keväinen ja radalla ehkä 5-10cm vettä. Avasin pääsuoralle tiukasta lähes 180:sta, sitten vain isompia latomaan. Rata oli tehty autoille, joten jo suurinpiirtein puolessa välissä alkoi olla huiput (~130) pärrällä. Olisinko juuri saanut nelosen silmään ja tietenkin roikun takarenkaan päällä kun ei tuo oikein tahtonut pehmeään jäähän saada otetta. Olikin sitten kovaa jäätä yhdessä kohtaa, ja ennenkuin ehti edes kissaa sanoa karvaiseksi eläimeksi, niin pärrä katosi jalkojen välistä johonkin. Sivustakatsoneet sanoivat että kääntyi suht nopeasti seljällensä. Liu'uin sitten varmaan 50m pääsuoraa pitkin, eikä ollut kuskia näkynyt sen vesisumun keskeltä. Kun vauhti pysähtyi ja kampesi itsensä pystyyn, niin oli hieman kostea fiilis. Mukavasti jäävettä aivan joka puolella.
Eipä tuossakaan sen hassummin, pyörän nostamassa penkan takaa pystyyn ja köröttelin kotosalle etsimään jotain kuivaa. Vanhemman veljeksen kamat lainaan ja jatkamaan samaa leikkiä
Muutenkin jokusen kerran on jäällä oltu nutullaan, mutta kun rata on kaukana rannoista ja ajokamat päällä, niin eipä tuossa leikissä voi itseään satuttaa. Kytkin-, ja etujarrukahvoja tosin menee tasaiseen tahtiin, mutta pitää jemmassa varakappaleet niin ei harrastus kärsi.
Myös joskus näytösluonteisesti keuliessa on tullut tuo käännettyä selälleen, silloin on ehkä vähän nolottanut

Kerran tuollaisessa tempussa takajarru ei tahtonutkaan toimia... ja selälleen... Oli toinen pala ottanut itseensä ja pinta irronnut, tietenkin varmaan viimeisessä jarrutuksessa ennen tuota temppua, koska jarru pelasi vielä nopeilla kierroksilla hetkeä aikaisemmin.
Nooh, eipä näitä niin vakavasti pidä ottaa
