Jokari kirjoitti:Nyt siis taas raa'asti yleistettynä kun se on muotia:
1. Normaali nuori ihminen: on kiinnostunut kaikesta teknisestä, vaikka juuri autoista ja mopoista, perusharrastukset: pelaa lätkää/futista, käy viikonloppuisin baareissa, tulevaisuudessa v*ttuuntunut autokorjaaja tai varasto-orja yms. muuta kliseistä toimintaa.
2. Epänormaali nuori "netti"-ihminen: ei paljoa kiinnosta tekniikka, autoilla vaan ajelee (niinkuin useimmat), pelailee tietokoneella paljon, ei käy usein baareissa. Keksi tähän itse tulvaisuuden ammatti...
Siis minua eniten risoo Skandiavian teksteissä tuo suunnaton kapekatseisuus; tekninen osaaminen/harrastus = ainoa hyväksyttävä osaaminen/harrastus?
Eikai kukaan, paitsi pöljimmät, voi pakottaa lapsiaan harrastamaan jotain tai kiinnostumaan jostain? Ohjata toki voi, saa ja pitääkin johonkin suuntaan, mutta mettään menee siinä vaiheessa jos jo puoliväkisin pyritään jotain teettämään sillä kersalla.
Nyt kun tämä nykyinen sukupolvi, johon minäkin kuulun, on se huono sukupolvi ja se edellinen sukupolvi oli se hyvä sukupolvi niin kerrompa tositarinan.
Elettiinpä kultaista 60-70 luvun taitetta, jolloin Jokarin isä oli teini-ikänsä viimeisillä vuosilla. Hän omisti mopon, muttei ollut juurikaan kiinnostunut sen laitosta. Ajokortin saatuaan omisti monia autoja, muttei rasvannut näppejään niidenkään kanssa, vaan ulkoisti pikkulaitot Jokarin isoisällä tai muualla. Häntä ei yksinkertaisesti kiinnostanut tällaiset asiat vaikka hän oli tätä hyvää sukupolvea. Tänä päivänäkään hän ei ole näistä asioista kiinnostunut. Hän on suunnannut osaamisensa aivan toisenlaisiin asioihin.
Ja sitten hypättiin 80-luvun loppuvuosille, jolloin syntyi Jokari, nykyisen luuserisukupolven edustaja. Jo nuorena monet hämmästelivät Jokarin kädentaitoja ja kyltymätöntä kiinnostusta kaikenlaisiin teknisiin laitteisiin. "Vaariinsa tullut" - monet sanoivat. Sitten kun vaari kuoli, Jokari keksi "Lada sen on oltava kun vaarillakin oli" . Samaan aikaan Jokari löysi myös tietokoneet joista tuli osa hänen elämäänsä. Myös samaan aikaan Jokari tajusi, että jos hän omistaa Ladan, työkalujen on pysyttävä kädessä. Niinpä hän aloitti pikku jutuista, tulppien vaihtoa, venttiilinvälykset. Vuosia kului, monen muunkin auton parissa kokemusta kerryttäessä. Nykyisellään Jokari huomaa, että hän on ihminen jonka osaamista arvostetaan, aina nuorista jopa todella vanhoihin konkareihin oli sitten alana autot tai jonkinsortin tekniset asiat ylipäätään. Jokarilla on myös vuosi vuodelta kasvava, pyyteetön halu auttaa ihmisia heidän ongelmiensa keskellä, vailla mitään kiitollisuudenvelkaa. Jokari kokee tehneensä oikein saadessaan auttaa ihmisiä ja jakaessaan tietämystään heille, juuri niinkuin hänen vaarinsakin teki eläessään.
Onhan Jokari sentään luuserisukupolven edustaja, joka ei pelannut lätkää nuoruudessaan, vaan vihasi sitä yli kaiken. Myöskään mopoa hänellä ei ollut eikä myöskään kiinnostusta sellaisen hankkimiseen. Hänestä ei pitänyt tulla yhtään mitään...mutta tuli koska se on geeneissä ja hypännyt täysin yhden sukupolven, sen parempana pidetyn, yli.
Edellinen sukupolvi on aina erilainen kuin edellinen, tätä kutsutaan kehitykseksi, jota ilman kaikki jämähtää paikoilleen. Muuten sitä asuttaisiin vielä savimajassa ja pyydystettäisiin leijonia paljain käsin. Evoluutio on ihmeellinen asia.
Tällä foorumilla kun sanavalmiit nuoret ihmiset on yhtä harvinaisia kuin raittiit alkoholistit, niin jonkun on sitäkin puolta pidettävä yllä ettei vanhat patut käy liian koppaviksi
