Lunta, lunta, lunta vain

[samarai]

Sillä kertaa unohtu se meidän 25D David Brown, keleen sontakasa kaikkine ominaisuuksineen.

Jaa mitäs ominaisuuksia siinä sitten oikein oli? Oman käsityksen mukaan tuo Taavetin 25-30D sarja on taas yksi parhaista maataloustraktoreista mitä 50-luvulla on tehty.

[khj-582]

Traktorissa normaalisti on kääntyvät etupyörät.
Taavit ruunassa sai kääntää ratin lähes tappiinsa ja sittenkin sai aina vekslata, Valmetissa ei tarvitse kuin vähän tarjota rattia niin pyörähtää ympäri.
Ja ne nostolaitteet, on siinä enklismanni jotain ajatellut, vai mitä?
Vaikka oli Taavetissa reilun kokoinen neloskone, ei siinä ollut kyllä dieselin tuomaa vääntöä.
Vertaan taas tähän valmetin 309 lohkoon.

Mutta suurin osa varmaan menikin jo iän ja kokemuksen piikkiin.
Ihmisten tekemiä...

[samarai]

Tuo varmaan voi pitää paikkansa jos verrataan 25/30D:tä ja 33/359 keskenään, jos on kerran kokemuksia molemmista, itsellä ei ole. Ehkä tuon 25/30D:n kääntösäteessä olisi toivomisen varaa, mutta nostolaitteesta en kyllä itse osaa sanoa mitään huonoa, mielestäni aikansa mukainen.

Näissä vertailuissa pitää kuitenkin huomioida traktorisarjojen valmistusvuodet 50-luvulla, jolloin traktorien kehitys oli vielä alkutekijöissään. DB 25/30D oli tuotannossa 53-56 (perustuen vielä 40-luvun Cropmasteriin) ja silloin sitä pitää paremminkin verrata Valmet 15/20 sarjaan. Ja näillä oli mielestäni sellainen ero, että DB:llä pystyi tekemään jo monipuolista maataloustyötä ja Valmet sitävastoin kelpasi näinä ko. vuosina vasta lähinnä siihen kuuluisaan piikkilangan kiristykseen.

Jos Valmet 33/359 verrataan David Browniin, niin silloin pitää ottaa verrokiksi 900/950, mikä oli puolestaan jo täysin eri luista tehty vehje kuin 25/30D. Molemmat on varmasti hyviä aikansa traktoreita kuten monet muutkin.

Sen takia lähinnä halusin kommentoida asiaa, koska itsellä on edelleen 70-luvulla ostettu DB 30D -56. Ja ei se nyt mielestäni kovin huono traktori voi olla, jos se on edelleen täysin työkuntoinen 54 vuoden jälkeen?

Yleisellä tasolla taas mennään omasta mielestä todella pahasti metsään, jos aletaan arvostelemaan brittiläistä 50-luvun traktori- tai moottoripyörätuotantoa.

Vertailin vielä Konedata sivulta em. traktoreiden kääntösäteitä:
DB 900 4,82m jarrulla - Valmet 33/359 5,8m jarrulla
Millähän perusteella nyt väitetään, että David Brownissa ei ole kääntyviä etupyöriä Valmettiin verrattuna.
Samankokoisessa 3-pyttyisessä on luonnollisesti enemmän vääntöä vastaavaan 4-pyttyiseen pitemmän iskun ansiosta.

[tinuri]

No itse voin nojata tuohon DB 25, 950, 995 ja Case/DB 1394 malliin, tai siis mitä kokemuksia niistä on jäänyt. Valmetissa lähinnä näihin 359 ja 565.

Yksikään DB joka meillä on ollut ei ole taittunut niin pienessä tilassa kuin Valmet (HUOM!!!! ilman jarrulla tehtyä käännöstä). Voimakkaimmat näistä tietty ovat olleet 1394 ja 995. Viimeksi mainittu oli ihan hyvä peli jolla temmottiin meidät ulostetaikko monta kertaa solmuun. Eli pahaa sanomista siitä ei ole, mutta nämä 25 ja 950 ovat olleet ilmeisesti naispuoleisia jatkuvien pienten ongelmien takia. Tietty 25D on vuosi mallia
-52 (kylän vanhin "oikeissa" töissä oleva) että siinä suhteessahan kone oli varmasti jo hankkinut itsensä takaisin monta kertaa. Ja kulkikin kuin pieni elukka kun päivitimme pyörä koon 950 pyörillä. 950 Taavetti varmasti olisi meillä ehkä vieläkin, mutta jostain kumman syystä tämä yksilö päätti ilman minkäänlaista varoitusta sylkeä säipän pellolle. Harmittavaa sinänsä koska näitäkään vekottimia ei enää näe muualla kuin valokuvissa.

Valmetissa kuitenkin on yksi puute mikä löytyy DB traktoreista. Kaksi nopeuksinen voimanulosotto. Tämän takia jouduimme muokkaamaan perävälitykset uusiksi potunnosto vekottimeen, tai siis no, uusasimme koko vehkeen yksintein. Hassua sinänsä että hyvä Ladan perä joka oli tuossa koneessa oli meni romulaan, kun eipä sitä oikein viiti verkonpainoksikaan laittaa. Alkuperäinen kun särkyi allekirjoittaneen toimesta

Nostolaitteet mielestäni tässä 25 Taavetissa olisivat saaneet olla paljonkin erillaiset. Kuten vaikka kytkimestä riippumaton ratkaisu joka jo 33 Valmetista löytyy. Mutta tietty 5 vuotta on traktorien kehittelyssä jo pitkä aika.

Eli loppu kaneettina voin sanoa että samat työt on voinut tehdä myös DB kuin Valmetillakin, tai miksi ei vaikka sillä kaikkien himoitsemalla 25 mallin Zetorilla.

[khj-582]

Yleisellä tasolla taas mennään omasta mielestä todella pahasti metsään, jos aletaan arvostelemaan brittiläistä 50-luvun traktori- tai moottoripyörätuotantoa.

Vertailin vielä Konedata sivulta em. traktoreiden kääntösäteitä:
DB 900 4,82m jarrulla - Valmet 33/359 5,8m jarrulla
Millähän perusteella nyt väitetään, että David Brownissa ei ole kääntyviä etupyöriä Valmettiin verrattuna.

Omasta mielestä Britannian saari tulisi upottaa...
Ei nyt tosi, hienoja ihmisiä ovat siellä kivasti.

Ja edelleen vertaan sitä 25sta 359:iin, ei kääntynyt Daavidin ruuna kyllä edes 7 metriin.
Vaikka pyörät olisi alkuperäiset.
Ohjaustapa oli muuten tässä 25ssa teknisesti parempi kuin valmetin vastaava.
Simpukka ja yhdystanko on aina parempi kuin valmetin "kahta keppiä erisuuntiin"-tyyppinen ratkaisu, eikö vain?

Ja kuinkas suuri kone siinä 25ssa oli?
Männät on muistikuvan mukaan isommat ja taisi iskukin olla pitempi kuin Valmetissa?

Ah ja se CAVin pumppu, onko hienompaa tehty? Pieni kulutus, suuri teho, oikea aikainen ruiskutus ja öljyn vuotamattomuus.
Ne on hyveitä ne. Cav omasi kaikki ne, ainakin teoriassa kesälauantaisin kun ilmankosteus on oikea.

Paras ominaisuus taisi olla kuitenkin se, ettei tankkiin saanut laittaa evästä liikaa.
Dieselin kierrätyspaine sai muuten paluulinjaston räjähtämään.

Väljähän se meidän DB oli, ei sitä ilman tohoa saanut yli kymmenen asteen pakkasella pyörimään millään.
Valmetti tuntuu tarttaavan ilman lämmityksiä tai kikkailuja vaikka olisi parikin kymmentä astetta pakkasta.

Mutta samahan se on miten tässä perustelen kantaani, taitaa tuo fanitus mennä tosiasioiden ohi.

[Jaska HKI]

Avustavan hoviauraajan 10 tonnin "Lännestä" oli hävinnyt alempi runkotappi.Sen hän havaitsi kun oli oli ollut laittamassa rasvaa niveleen.Uusi tappi pikana Loimaalta Postin kautta.Traktorin alle kuormalava työskentelyalustaksi kun toinen työntää tappia ja toinen kääntelee traktorin runkoa.10 tonnin tunkilla työntäen ja etukauhasta trukilla nostaen tappi saatiin huulille.Oikeasta pisteestä vielä tunkkaamalla saatiin tappi paikalleen.Kiristysruuvit 6kpl tiukalle.Myöhemmin hitsauskoneella hefti tapin laippaan.Omaan Willeen on odotettu korjaajaa 2 päivää.Raskaskoneasentajat varmaan ylityölllistettyjä näin lumisina talvina.

[tinuri]

SIIS MITÄ!? No onpahan saavutus tuokin, että voi kadottaa sen linkun tapin, mutta onhan sitä nähty parempiakin saavutuksia.

Uskon kyllä että raskaskoneasentajien ei ainakaan tarvitse valittaa että avaimet ruostuu käytön puutteessa pakkiin näillä keleillä. Ainakaan etelässä. Lie sitten ovet miten viruvaista porukkaa, meinaan viittivätkö jatkaa päiviä vai lentääkö haalarit nurkkaan tasan kello reikäleipä.

[1500i]

Avustavan hoviauraajan 10 tonnin "Lännestä" oli hävinnyt alempi runkotappi

[samarai]

Omasta mielestä Britannian saari tulisi upottaa...
Ei nyt tosi, hienoja ihmisiä ovat siellä kivasti.

Ja edelleen vertaan sitä 25sta 359:iin, ei kääntynyt Daavidin ruuna kyllä edes 7 metriin.
Vaikka pyörät olisi alkuperäiset.
Ohjaustapa oli muuten tässä 25ssa teknisesti parempi kuin valmetin vastaava.
Simpukka ja yhdystanko on aina parempi kuin valmetin "kahta keppiä erisuuntiin"-tyyppinen ratkaisu, eikö vain?

Ja kuinkas suuri kone siinä 25ssa oli?
Männät on muistikuvan mukaan isommat ja taisi iskukin olla pitempi kuin Valmetissa?

Ah ja se CAVin pumppu, onko hienompaa tehty? Pieni kulutus, suuri teho, oikea aikainen ruiskutus ja öljyn vuotamattomuus.
Ne on hyveitä ne. Cav omasi kaikki ne, ainakin teoriassa kesälauantaisin kun ilmankosteus on oikea.

Paras ominaisuus taisi olla kuitenkin se, ettei tankkiin saanut laittaa evästä liikaa.
Dieselin kierrätyspaine sai muuten paluulinjaston räjähtämään.

Väljähän se meidän DB oli, ei sitä ilman tohoa saanut yli kymmenen asteen pakkasella pyörimään millään.
Valmetti tuntuu tarttaavan ilman lämmityksiä tai kikkailuja vaikka olisi parikin kymmentä astetta pakkasta.

Mutta samahan se on miten tässä perustelen kantaani, taitaa tuo fanitus mennä tosiasioiden ohi.

Miksi pitää tieten tahtoen verrata DB 25D:tä Valmet 359:ään toisiinsa, koska ne ovat eri aikakauden traktoreita??.

Konedatan tietojen mukaan 25/30D kääntösäde on 6,8m (ilman jarrua) ja Valmet 359:n 5,8m jarrulla - Sinä varmaan osaat sanoa mitä se on ilman jarrua?

Itse asiassa vertailtuna tuo 25D:n kääntösäde näyttäisi olevan aivan aikaistensa traktoreiden kaltainen - ainoastaan Fergusonista ja Volvosta löytyi pienempi 6,0 - esim. Majorissa se on 8,46m. (ilman jarrua)

DB 25D:ssä moottorin tilavuus 2,5L ja 30D:ssä 2,7L. Syl. halk. 88,9/92,1, iskunpituus molemmissa 101,6.
Valmet 359:ssä moottorin tilavuus n.2,7L, syl.halk. 100 ja iskunpituus 114.
Eli muistikuvasi ei pidä paikkaansa - miten pienemmässä 4-sylinterisessä voisi ollakaan suuremmat männät ja iskunpituus kuin suuremmassa 3-sylinterisessä?

CAVia pidän itse aivan vertailukelpoisena pumppuna muihin verrattuna. Itsellä oli aikoinaan useita Transitteja, joissa oli niin CAVin, Boschin kuin Simmsin polttoainejärjestelmiä. Mitään niistä en lähde moittimaan, kaikki toimivat moitteetta rivi- tai jakajapumpusta riippumatta. Niin ja eihän tuo CAVin pumppu ole tuossa omassakaan DB:ssä vielä kestänyt kuin sen 54v.

Kumma kun ei ole vielä tuollainen paluulinjaston räjähtäminen tullut vielä tullut yli 30v:n aikana koskaan vastaan vaikka tankki on täytetty lukuisia kertoja normaalisti täyteen?

Mikään nykyajankaan dieselmoottori ei käynnisty hyvin riittämättömillä puristuspaineilla tai kunnon pyörähdystä - miten sitä voidaan vaatia joltain traktorivanhukselta?

Ei tässä mitään sen enempää fanitella puoleen eikä toiseen. Itse kun en halua ristiinnaulita mitään merkkiä niin näkee punaista aina tälläisistä yleisistä heitoista. Vaikkei niitä punalaseja päässä olekaan, josta on myös kuultu näissä yhteyksissä.

Mutta kyllä 50-luvun brittiläisten traktorivalmistajien nimilista pitäisi itse puhua puolestaan. Jos ei, niin sitten meillä on vaan ilmeisesti eri näkökanta koko wanhaan tekniikkaan.

[lada.h.s]

Eräs tuttuni väitti kivenkovaan että 60 luvun Valmetilla voi vetää 25 tonnin telakaivinkonetta aivan kevyesti! Kyseessä on siis "piikkilangan kiristäjä"!!
Voi j*malauta mitä paskapuhetta!! Hän väitti samaa paskaa vielä seuraavana päivänäkin! Ja kaiken lisäksi hän väitti että se onnistuu kaivinkoneen jarrujen ollessa päällä kuraisessa maastossa! Te täällä olette varmasti samaa mieltä kanssani siitä
että se on joko täysi mahdottomuus tai vähintään erittäin vaikeaa.

[khj-582]

Sehän riippuu tekniikasta.
Tiedän vedetyn uudehkon nelikko nevkkärin ylös suosta majorilla.
Miten?

Tietenkään kun tämä ladaboard, niin ei se valmetti jaksa vetää sitä kaivinkonetta, oli siinä jarrut pänniggissä tahi ei.

[lada.h.s]

En usko että kaivinkone siitä metriäkään liikkuu.

[Pavlovits]

Kokemuksia traktoreista.
Ihan mukavahan noita on lukea kun omia kokemuksia noista ei ole.
Muuten Samarain kanssa ei paljon kannata faktatiedoista kinastella. Mielipiteitähän voi aina esittää. Ja mielellään ilman perusteluita.

[tinuri]

Kuuleppas h.s. Ensimmäiseksi YKSIKÄÄN 60-luvulla rakennettu traktori ei ole ns "piikkilangan kiristäjä". Ei Valmet, DB, Major, Fergu, Ford tahi Zetor. Näissä kaikissa on jo sen verran reilusti vääntöä tuossa iässä että ne tempoo kummasti paljon itseänsä painavempia koneita ja kuormia yms. Ja sattumalta onko tuttavasi maininnut että vetikö se "piikkilangan kiristäjä" sitä 25 tonnin kaivuria aivan puhtaasti itse vai oliko se vain käyttövoimana esimerkiksi vinssille??

Esimerkkinä sanotaan vaikka Valmetilta malli 1100, valmistus vuodet 69-74, nimellistehoa 105 hevosvoimaa, vääntöä 350 newtonia.
Seuraava esimerkki David Brownilta malli 1200 selectamatic, vuodet 68-71, 72 hevosvoimaa, vääntöä 247 newtonia.

Nämä vain kaksi edellä mainittua mallia olivat sen hetkisiä valmistajan tehokkaimpia malleja. Ja kuten voi huomata näissäkin vehkeissä on potkua suurin piirtein samoja määriä mitä nykyaikaisissa pienimmissä myytävissä malleissa. Valmet tosin turbolla, DB vaparina.

Joten uskon että se kaivuri on revitty sieltä suosta sillä 60-luvun "piikkilangan kiristäjällä". On sitä tehty pienemmilläkin vehkeillä ihmeitä.

[Pavlovits]

Nyt täysin asiantuntematon lausuma.
Kuten ylempänä kerroin omia traktorikokemuksia on tasan kaksi. Toinen on tuommoisesta petroolikyttöisestä Valmet 20:stä
Paljon muuta sanottavaa minulla siitä ei ole, kuin olen ajanut sellaisella noin kilometrin, ja että sitä aivan yleisesti nimitettiin piikkilangankiristimeksi.