Takavetoiset Ladat: 2101-2107, myyty Suomessa vuosina 1971-1997
Otsikoi muotoon: TEHTAAN MALLINUMERO - VUOSIMALLI - VAPAAEHTOINEN NIMI - VAPAAMUOTOINEN AUTON TILA (PROJEKTI/KÄYTTIS/YMS.)
Alueen säännöt
Otsikoi postauksesi muotoon:
TEHTAAN MALLINUMERO - VUOSIMALLI - VAPAAEHTOINEN NIMI - VAPAAMUOTOINEN AUTON TILA (PROJEKTI/KÄYTTIS/YMS.)
Huom! Ketjun nimeämisessä saa ja on toivottavaa käyttää hieman mielikuvista sääntöjen puitteissa jotta autosi erottuisi muiden joukosta. Jos autoillasi on esimerkiksi nimi tai joku muu kuvaus projektista olisi suotavaa pelkän mallinumeron ja vuosiluvun lisäksi.
Millä olet tuon kannen kierouden todennut? Ihan silmällä vaiko lasin päällä? Vai kenties käyttänyt tarkkaa linjaria?
Aikoinaan pojat oikaisivat kannen Nissan Sunnysta ison lasin ja hiekkapaperin avulla. Tuli niin hyvä että veivät auton katsastuksen jälkeen äkkiä vaihtoon.
Työntää kuplia paisariin, ja joskus paljonkin. Koska on päässyt pari kertaa keittämään aika rankasti, flektin lämpökatkaisijan johdon irrotessa.
Kansihan ei siis ole vielä irti.
Tuo puristussuhteen nostaminen kiinnostaa tulevassa käyttöautossa sen takia että, teho paranee ja ainakin toivottavasti polttoaineenkulutus
pienenee.
Lada 1200L 1986
Lada 1500S 1973
Volga GAZ 21 1967
Moskvitsh Elite 1500 1975
Opel Olympia Rekord 1700 1962
Ford Taunus 1.6 GX 1982
Mercedes-Benz 240D 1982
Mercedes-Benz 300D 1990
^jotka molemmat voi saavuttaa pelkästään kaasarin vaihtamalla... unoha koko juttu nyt suoraansanottuna, tietysti sitten jos joskus meinaat käyttää auki niin sillon voit kannenki käyttää oikastavana.
"Ei vìtutus ole päällimmäisin tunne. Se tunne tulee
vasta silloin, jos epäonnistuu"
- Matti Hautamäki 01.01.2012, Keski-Euroopan mäkiviikon Garmisch-
Partenkirchenin osakilpailun jälkeen sijoituttuaan 44:ksi.
Aukihan tuo kone otetaan. Kaasari on vaihdettu.
Koulussa on vehkeet jolla tuo tehdään. Jos ei olisi, niin en tekisi.
Lada 1200L 1986
Lada 1500S 1973
Volga GAZ 21 1967
Moskvitsh Elite 1500 1975
Opel Olympia Rekord 1700 1962
Ford Taunus 1.6 GX 1982
Mercedes-Benz 240D 1982
Mercedes-Benz 300D 1990
toiseen yhtä paskaan vaihettu... oikasu tarkottaa niin ohuen lastun ottoa että tiivistepinnasta tulee suora ja hyvä, muutama kymppi. ei vaikuta mihinkään muuhun merkittävästi.
"Ei vìtutus ole päällimmäisin tunne. Se tunne tulee
vasta silloin, jos epäonnistuu"
- Matti Hautamäki 01.01.2012, Keski-Euroopan mäkiviikon Garmisch-
Partenkirchenin osakilpailun jälkeen sijoituttuaan 44:ksi.
pvdriver kirjoitti:toiseen yhtä paskaan vaihettu...
Ei varmasti ole yhtä paska! J*malauta!
Tiedän että kun pintaa suoristetaan, siitä ei paljoa oteta pois. Mutta samalla vehkeellä onnistuu kannen laskeminenkin.
Ehkäpä kuitenkin realistisin maksimiarvo puristussuhteelle on 9.5
Osaako kukaan sanoa suoraan paljonko milleissä pitää vakiokannesta ottaa tavaraa pois että saataisiin puristussuhteeksi 9.5?
Lada 1200L 1986
Lada 1500S 1973
Volga GAZ 21 1967
Moskvitsh Elite 1500 1975
Opel Olympia Rekord 1700 1962
Ford Taunus 1.6 GX 1982
Mercedes-Benz 240D 1982
Mercedes-Benz 300D 1990
ei sitä kukaan ossaa sannoo se pittää aena ite mitata ja laskee. puristustilavuuden pystyt laskee iskusta kuutiotilavuudesta ja puristussuhteesta. mittailin minäki joskus noita palotilan tilavuuksia ja aloja van arvaappa pyssyykö näin harvassa päässä tallessa... ja huomaa että pinta-ala kutistuu palotilaa syvemmälle mentässä eli pitäs oikeestaan laskeskella millin siiva kerrallaan...
vielä kerran, unoha koko juttu. alottasit vaekka siitä kaekkien kehumasta imukanavien kohistelusta ja weber-kaasarista... eihän sulla oo kanttakaan mihin kokeilla... ja jos koululta löytyy laitteet kannen laskuunkin kai löytyy myös seetitöihin siis mirahommiin ennemmin aikani tuhlaisin...
niin ja oletkos ajatellut sitä että kun jyrkkä nokka jossa paljon aukioloa vaatii suuren puristussuhteen (10+) koska luonnollisesti tahtoo vähän hukata puristusta aukiolon lopussa. kun taas vakiolaiskan nokan lyhyt aukiolo toimii matalamman puristussuhteen kanssa oikein. siis suurempi ruttu ja lyhyet aukiolot dynaamimen puristussuhde nouseekin jopa oletettua enemmän, vaikuttaa moottorin nakutusherkkyyteen...
Viimeksi muokannut pvdriver, 21.10.2010 22:54. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"Ei vìtutus ole päällimmäisin tunne. Se tunne tulee
vasta silloin, jos epäonnistuu"
- Matti Hautamäki 01.01.2012, Keski-Euroopan mäkiviikon Garmisch-
Partenkirchenin osakilpailun jälkeen sijoituttuaan 44:ksi.
Mitä ihmettä noilla kaikilla laskuilla ja hoonauksilla oikeasti saadaa aikaan 1300cc TakaPotkupadassa? Ovatko ne vain jälleen niitä ns. Tekemisen ja muun puutteessa...
Eiköhän moisessa vekottimessa ole kaikkea muutakin tarpeellista tekemistä. Kauhistuttaa vaan se, että homma voi mennä kivasti kämmeniin ja lopulta reisille. En väitä etteikö osata, mutta kynäämiseltä vaikuttaa.
Eikä ylipäätään Ladan ns. vanhoista kansista kannata turhia siivuttaa. Menee turhan lerjuksi. 1,7 kannesta kelpaa höyläillä ilman että tiivistettä saa olla alvariinsa vaihtelemassa. Vähän eri rakenne vesitiloissa. Samaa kantta löytyy kai jostain uudemmista asteekkipadoista, pitäisi vielä tutkia tarkemmin.
Ylipäätään kannen höyläyksellä ei saavuteta riittävää puristusten nousua. Lohkosta se on otettava.
Meikäläinen on nyt tässä 6 vuoden harrastelun jälkeen harkitsemassa viritystoimenpiteitä kun vakiomoottorista on otettu kaikki hevoset ja käyttöominaisuudet ulos mitä avaamatta saa. Aika helvetin pitkälle pääsee jo isolohkolla + weberillä + perus höysteet (kohdistelut, perushuollot, kunnon sytkät yms.) Ei voi helvetti edes verrata vakiomoottorin toimintaan. HS:n pitäisi päästä koeajamaan niin hiffaisi että pikku parantelulla Ladastakin saa PALJON paremman.
En kyllä yhtään aikaisemmin olisi ollut valmis mitään enempiä tekemään. Nyt kun on vakiotekniikkaa väännetty niin että tietää käytännössä kaiken tarvittavan + paljon siihen päälle, niin voipi olla valmis siirtymään seuraavaan pykälään.
Monesti kun yrittää tehdä montaa asiaa niin ei siitä tule v*ttuakaan. Ainakaan autohommissa. Parempi keskittyä yhteen kokonaisuuteen kerrallaan. Ladan pitäminen tieliikennekelpoisena on jo työ sinänsä.
Mutta jokainen tekee tyylillään, toiset kiillottaa, toiset ei, ota siitä nyt selvä.
- Joka kerta kun liikenteessä näkee etuvetoisen Ladan, niin v*tuttaa ainakin tunnin.
Tuossapa järjen sanoja Jokarin kirjoittamana. Vähän odotinkin että hän tänne jotain kommentoi kerran on viritellyt enemmän kuin muut LadaLautalaiset yhteensä.
Itse olisin sitä mieltä että jos mielesi tekee mielikokeilla tuota viritys puolta, hommaa vaikka toinen mylly johon kikkailla noita virivinkkejä. KUNHAN ENSIN saat tuon äSSän siihen kuntoon että sillä pääsee tieliikenteeseen. En siis kiellä enkä myöskään käske kyseisiin toimenpiteisiin. Mutta isot pojat essonpaarissa väittävät että siihen voi palaa rahaa aikalailla.
Lada 1200L 1986
Lada 1500S 1973
Volga GAZ 21 1967
Moskvitsh Elite 1500 1975
Opel Olympia Rekord 1700 1962
Ford Taunus 1.6 GX 1982
Mercedes-Benz 240D 1982
Mercedes-Benz 300D 1990
juu onhan koululla pelit ja vehkeet ja suht hyvä mirakin, vaan onko enää opettajia joilta homma käy, aikanaan oli hemppa. piti nostaa hattua miehen konepuolen tietämykselle varsinkin diesel puolelta. hänen jäätyä eläkeelle ei sitten mira käyttöön miestä ollutkaan, pahaa teki katsoa kun seetejä ajeltiin rajusti pieleen.
mutta jos tuo syylärissä pulputtaa niin ei tiivisteen vaihdon yhteydessä pahaa tee kansi suoraksi höylätä.
ja mitä kaasareihin tulee niin pari alipaine härpäkettä olen rajantakaa omaan käyttöön tuonnut ja uutena ihan ok kaasutin. vanhana ja hiukan väljänä kaikkea muuta.
pitkään ajelin ns. samara mallin mekaanisella kaasarilla, ihan ok rompe myös. toki weberillä veti mukavasti kun sai puljattua suuttimet mutta käyttökippoon oli helpompi pultata uusi ja kerrasta toimivampi kaasari.
laiskana miehenä käytin myös kärkijakajia, tosin aina kun tuli auto käyttöön niin uusi jakaja, kaasuti, startti ja laturi.. pääsi ainakin hetken ilman käsien öljyämistä
mutta sitten jos tehoja halutaan niin alkaakin maksamaan. viimeisimmässä käytössä olleessa ladassa oli nokalla remontoitu 1700cc koneella josta kanavat tasoiteltu ja rajantakaa alipaine kaasari, veti yllättävän mukavasti. kokeiltu ajella sen verta jäälläkin että 15" piikki kummeilla meni vielä sen verta että viitsi ajella. takana ei tosin kovin kaksiset mutta yli puolet piikeistä tallella
vielä on hieman auki mitä sille tekisin, kopaan tulee täysin toinen mylly kunhan kerkiää. ykkös kympeillä ei viitsi laitetusta ja toimivasta moottorista luopua ja varastossakaan ei tilaa vie.
mutta olisin myös sitä mieltä että vähintään 1600cc pata mitä sitten näpertelee ja halutessa nostaa nokalle. kunhan pääsee kortin syrjään kiinni ja huomaa miten asiat oikeassa liikenteessä toimii (h4 valot ym..)
Kansi tasohiontaan, rengaistus, hoonaus, lohkonlasku, kaikki uudet tiivisteet & Stefat, laakerit ja W merkkinen kaasutin, kärjetön sytytys = varmasti järkevä ajopeli.
mutta mikäs orkkis museokampe se sen jälkeen on...
"Ei vìtutus ole päällimmäisin tunne. Se tunne tulee
vasta silloin, jos epäonnistuu"
- Matti Hautamäki 01.01.2012, Keski-Euroopan mäkiviikon Garmisch-
Partenkirchenin osakilpailun jälkeen sijoituttuaan 44:ksi.