Katalysaattori ja käyntiin hinaaminen

[Voitto]

Otsikon "E10, E85 ja muut etanoliseosbensiinit Ladassa" alla syntyi pientä keskustelua tästä aiheesta (sivuilla 28 ja 29).
Elikkä miksi sitä bensaa menisi katalysaattoriin mäkistartissa jos ei sitä mene starttimoottorin startissa?

Ymmärsin keskustelusta sen verran että jos autoa ei saada starttimoottorilla käynnistettyä, niin on todennäköistä että
tuolloin ei ole myöskään virtaa sytytykseen eli että tulpat eivät anna kipinää. Tällöinhän bensaa menee läpi pakosarjaan
ja aina katalysaattorille jos ulkopuolinen momentti pyöräyttää moottoria.

Mutta entäpä jos onkin varmistettu että sytytys toimii, on päällä ja että ne tulpat tosiaan antavat kipinää, niin eikö
silloin pitäisi olla moottorin kannalta ihan sama että mitä kautta se pyöräytysmomentti tulee kampiakselille?

[PöyhöinKuusaalt]

Olisiko tämäkin aihe parempi tuolla Teknisissä? Tänne Yleisiin kertyy tuota selvästi tekniikkakamaa aikalailla.

[E.P.]

Tätä asiaa jäin oikeastaan itsekin miettimään. Miksei kattiautoa voisi nykäistä käymään, ehkäpä voi. Pidemmän matkan veto ja pitkään hinaamalla väkisin koneen pyörittäminen voi olla se riski sittenkin. Riskiä ei varmaan ladan kanssa ole niinkään, kun katalysaattorin saa "eurolla". Enemmän sitä kattia tulee suojeltua autoissa, joiden katalysaattori maksaa saman verran kuin lada. Ja kun on enemmän kuin todennäköistä, että jotain vikaa siellä on, jos ei avaimesta lähde, niin sitäkin enemmän siinä haluaisi muun remontin lisäksi ostaa sitä uutta katalysaattoria.

Semmoisen eron keksin käynnistysmoottorilla ja voimansiirrolla tapahtuvasta kampiakselin pyörityksestä, että avaimella kääntämisestä menee tieto moottorinohjausjärjestelmälle. Järjestelmä siis tietää, että konetta pyöritetään käynnistinmoottorilla, eikä voimansiirron pakottamana. Eronahan noissa on se, että järjestelmän mielestä toinen on käynnistämistä, toinen on moottorijarrutustilanne, ainakin jos moottorin kierrokset jälkimmäisessä ovat yli 1000 kierrosta/minuutissa, vähän autosta riippuen.

Lisäksi avaimesta kääntämällä useissa autoissa voidaan kytkeä tulppien kuivaus toiminto, painamalla kaasu pohjaan käynnistyksen ajaksi. Polttoaineen syöttö tämmöisessä tilanteessa katkaistaan, eli liikaa polttoainetta saanut kone yritetään näin kuivattaa. Hinattaessa kaasun pohjaan laitto todennäköisesti tulkitaan täyskaasu kiihdytykseksi, eli lambdakin ohitetaan ja koneeseen työnnetään entistä enemmän bensaa.

Ongelma hinaamisessa voi olla se, että järjestelmälle ei saada kerrottua mitä pitää tehdä, kun autoa yritetään käynnistää hinaamalla. Saattaa siten vaikkapa työnnellä kylmän koneen seoksia surutta putkeen, kun luulee koneen toimivan normaalisti, vaikka todellisuudessa esim. tulpat eivät kipinöisi ollenkaan. Moottorinohjausjärjestelmähän ei välttämättä tiedä pyöriikö moottori palamisen seurauksesta, vai pyöriikö se voimansiirron kautta tulevasta voimasta.


Jokatapauksessa tässäkin tullaan siihen, että asiat eivät välttämättä muutu sillä, että vain halutaan niiden muuttuvan. Esim. 16 vuotiaan ladan etanolikestävyys ei muutu pelkällä tahdon voimalla. Samoin se kattiauton hinaaminen ei ole aina hyvä juttu, ei vaikka haluaisimme niin.

[E.P.]

Nyt kun tätä miettii, niin voisi olla yksi tilanne, jossa voisin kokeilla käynnistystä nykäisemällä. Jos startti ei pyörittäisi, mutta solenoidi naksuttaisi. Ja olisi varmaa, että auto muuten on kunnossa. Silloinkin niin, että hinattaessa kääntäisin avaimesta ja vasta sitten nostaisin kytkintä, enkä antaisi koneen pyöriä kovin kovaa käynnistyksen aikana. Tällä tavoin moottorinohjausjärjestelmän saisi toimimaan normaalin käynnistämiskaavan mukaan.

[Sdelano v SSSR]

Terve!

Moottorinohjausjärjestelmän toiminnasta ym.

Moottorin käynnistymisen kannasta on yhdentekevää, pyöritetäänkö moottoria kampiakselin vapaasta päästä (kampi), vauhtipyörän reunasta (käynnistysmoottori) vaiko vauhtipyörän päädystä (kytkinlevy, mäki-, työntö- tai hinauskäynnistys).

Moottorinohjausjärjestelmän toimintaan vaikuttaa mm. jäähdytysnesteen ja imuilman lämpötila (ei eroa eri käynnistystavoilla).

Toinen vaikuttava seikka on kampiakselin pyörimisnopeus, josta saadaan tieto kampiakselin asentotunnistimen avulla.

Pyörimisnopeuden suhteen jakautuu ohjausjärjestelmän pääpiirteinen toiminta kolmeen vaiheeseen (pyörimisnopeudet suuruusluokkaisia)

Käynnistysvaihe

Kampiakselin nopeus alle 300 r/min. Sytytysennakko ja polttoainemäärä sovitetaan optimaaliseksi - lämpötila huomioon ottaen - mahdollisimman hyvän käynnistyvyyden kannalta.

Käynnistyksen jälkivaihe

Kampiakselin nopeus 300...700 r/min. Em. suureet sovitetaan optimaalisiksi käymisen varmistamisen kannalta.

Lämpenemisvaihe

Kampiakselin nopeus normaalia tyhjäkäyntiluokkaa tai suurempi. Em. suureet sovitetaan optimaalisiksi ottaen huomioon lisäksi moottorin ajettavuus ja katalysaattorin mahdollisimman nopea lämpeneminen.

Noin teoreettisessa mielessä saattaisi tyhjäakkuinen auto olla hinaten huono käynnistettävä, kun moottorin nopeuden pitäisi olla niin suuri, että generaattori lataa.

Pitäisin apuakun käyttöä varmimpana keinona tyhjäakkuisen auton käynnistykseen, sen sijaan esimerkiksi käynnistinmoottorivikainen voidaan käynnistää sopivasti hinaten (vast).

Katalysaattorin vahingoittumista hinauskäynnistyksessä en jaksa pitää kovinkaan todennäköisenä.

SvS

[Voitto]

Siis, mitä? Eikö molemmissa tapauksissa syötetä polttoainetta?

Se mahdollinen ero on siinä että palaako se polttoaine sylinterissä pakokaasuiksi vaiko ei.
Jos tulpat antavat kipinää niin palaa, ja jos eivät niin ei pala.

[Voitto]

Nyt kun tätä miettii, niin voisi olla yksi tilanne, jossa voisin kokeilla käynnistystä nykäisemällä. Jos startti ei pyörittäisi, mutta solenoidi naksuttaisi. Ja olisi varmaa, että auto muuten on kunnossa. Silloinkin niin, että hinattaessa kääntäisin avaimesta ja vasta sitten nostaisin kytkintä, enkä antaisi koneen pyöriä kovin kovaa käynnistyksen aikana. Tällä tavoin moottorinohjausjärjestelmän saisi toimimaan normaalin käynnistämiskaavan mukaan.

Eli tyypillisin tämmöinen tilanne olisi varmaan sellainen jossa akussa riittää virtaa kipinän aikaansaamiseen mutta ei
startin pyörittämiseen?

[Voitto]

Olisiko tämäkin aihe parempi tuolla Teknisissä? Tänne Yleisiin kertyy tuota selvästi tekniikkakamaa aikalailla.

Teknisissä aiheiden pitää varmaan liittyä tiukasti Ladoihin mutta tämä aihe liittyy kaikkii kattiautoihin.

[E.P.]

Eli tyypillisin tämmöinen tilanne olisi varmaan sellainen jossa akussa riittää virtaa kipinän aikaansaamiseen mutta ei
startin pyörittämiseen?

Mahdollisesti noinkin. Käynnistimen pyörittäminen kuitenkin laskee jännitteet tyhjällä akulla niin alas, että kipinän aikaansaantikaan ei ole varmaa. On siis varmempaa antaa apuvirtaa, jolla voidaan varmistaa että kaikki laitteet saavat tarvitsemansa virran.


Jopa yksinkertaisessa ladan axtec-järjestelmässä menee tieto virtalukon käynnistysasennosta ohjausjärjestelmälle käynnistyksen aikana. Laite tekee omia yksinkertaisia päätelmiä siitä. Vaikka ei suuria pysty tekemään, niin suuttimia ohjailee sekin eri tavoin sen suhteen, että onko moottoria pyörittämässä käynnistinmoottori, vai joku muu voima.

[1500i]

Eli tyypillisin tämmöinen tilanne olisi varmaan sellainen jossa akussa riittää virtaa kipinän aikaansaamiseen mutta ei
startin pyörittämiseen?

Mahdollisesti noinkin. Käynnistimen pyörittäminen kuitenkin laskee jännitteet tyhjällä akulla niin alas, että kipinän aikaansaantikaan ei ole varmaa. On siis varmempaa antaa apuvirtaa, jolla voidaan varmistaa että kaikki laitteet saavat tarvitsemansa virran.

Kyllä se jännitteet laskee tai sitten nämä ruisku vehkeet ei anna kipinää heikolla virralla.
Nimittäin samarasta, kun sippasi yks kaks akku ilman ennakko varoituksia niin startti kyllä pyörritti, mutta kone ei mallannutkaan käyntiin Kirosin siinä mielessäni ja varmaan ääneenkin näitä ruisku vehkeitä, kun tartti kyllä pyörittää lämmintä konetta, mutta ei lupaakkaan per... Sillä virralla ja koneen pyörityksellä oisi 80-luvun varaosa samara lähtenyt käymään taivas alta ilman lämmitystä, kun se tuntuu huonommallakin koneen pyörityksellä sieltä hörähtävän
Tälläinen vaikutelma siitä ainakin minulle jäi, että kipinä katoaa ennen, kun tartista loppuu virta/voima.

[Uitukki]

Omasta kokemuksestani voin sanoa että se katti ei mene paskaksi niin herkästi kuin yleensä pelotellaan. Nykyisen varaosa-autoni ollessa vielä käyttöautona luulin akun sanoneen sopimuksen irti ja niinpä sitä koitettiin hinata käyntiin ja kyllä se pitkän hinauksen jälkeen lähtikin käymään muttei ottanut kierroksia ja tukehtuikin sitten kaasuun. Sitten iski tajuntaani että tämähän on katillinen auto ja varmasti meni katti paskaksi. Syyllinen ei sitten ollut edes akku vaan poikki mennyt laturin maajohto. Pari kuukautta tämän jälkeen oli päästöjen oton aika ja olin varma ettei mene läpi. Itse olin töissä silloin isäni Ladalla ja isäni käytti autoa testissä. Vielä mitä. Korjaamolla olivat kehuneet arvoja hyviksi ja läpi meni että heilahti. Eikä mittarissakaan ollut kuin vajaa 400 tkm.

Mutta en minä silti sitä käyntiin hinaamista suosittele katilliselle autolle jos ei ole pakko.

[E.P.]

Katalysaattorien kestävyys taisi yllättää kaikki. Tunnustan olleeni erittäin muutosvastainen myös silloin kun katalysaattorit tuli pakollisiksi. Ei kukaan tainnut uskaltaa odottaa semmoisia käyttömääriä, mitä ne todellisuudessa kestää. Ja ladan tapauksessa katalysaattori yllätti mut tosissaan. Tälle mun katille on tarjottu ainakin nokea, ellei jopa raakaa bensaa. Silti, kun ajoin katin kunnolla lämpimäksi ennen katsastusta, niin mittareiden mukaan putken päästä tuli melkein pelkkiä kukkasia.

Mulle kerrottiin, että näissä kaasari-ladoissa olisi "keraaminen" katti, joka kestää muita enemmän bensaa. Onko uudemmat katalysaattorit arempia? Sitä en tiedä.

Öljy on käsittääkseni kaikille katalysaattoreille pahasta.

[rotsi4]

Itse ainakin olen käynnistänyt 2000-vuoden bosch-ruiskulla olevan samarani `mäkistartilla` lukemattomia kertoja..oikeastaan aina kun on mahdollista pysäköin sen sopivaan mäkeen että saan sen sitten mäestä käymään. Mielestäni se säästää akkua ja starttimoottoria, sekä starttikehää joka on sekin kuluva osa, virtalukosta puhumattakaan.
Katti on ollut ehjä viidessä katsastuksessa ja on varmaan seuraavassakin.
Mielestäni varsinkin pakkasella on hyvä säästää akun sähköä ja käyttää mäkeen varastoitunutta energiaa moottorin käynnistykseen.

Kerran tutkin ladani sähkökaaviota, ja tulin siihen tulokseen että bosch-järjestelmä ei tiedä pyörittääkö moottoria startti vai joku muu. Ainakaan mitään erillistä johtoa sinne ei kaavion mukaan mene virtalukon asennosta kertomaan, ehkä se voi arvata sen akkujännitteestä, mutta ihmettelen jos se siitä jotenkin rikki menisi virheellisen säädön takia. Auton valojärjestelmä kyllä sammuttaa turhat kuluttajat starttauksen ajaksi, mutta se ei välttämätöntä ole, ehkä syynä jännitteen vaihtelu startin aikana.

Kun kääntää virrat päälle ja ajoneston pois niin auto on starttivalmis, ja kun motti pyörii niin tulpat iskee ja bensa alkaa suihkuta kierrosluvun mukaan. Itse käytän startissa 3.vaihdetta, joten moottori pyörii jotain 5001/min mäkistartin aikana,sen verran kun mittarissta selvää saa, riippuu tietysti mäestä.. sitten kun lähtee käymään niin kytkin pohjaan ja saa käydä niin kuin tykkää.

Itse taas kammoksun apuvirran antamista ja ottamista..ainakin näihin 1970 lukua nuorempiin autoihin.

[Jokari]

Itse ainakin olen käynnistänyt 2000-vuoden bosch-ruiskulla olevan samarani `mäkistartilla` lukemattomia kertoja..oikeastaan aina kun on mahdollista pysäköin sen sopivaan mäkeen että saan sen sitten mäestä käymään. Mielestäni se säästää akkua ja starttimoottoria, sekä starttikehää joka on sekin kuluva osa, virtalukosta puhumattakaan.

Vaikka ollaankin Ladaboardilla, niin tässä on ehkä nuukailun maailmanmestaruus...

[Uitukki]

Sama tuli kyllä itselläkin mieleen