2107 1600SL -90 IIZI

[PöyhöinKuusaalt]

IIZI on ollut aika paljon liikenteessä. Ei ole paljon ollut kerrottavaa eli hyvin on pelannut.

Kytkin palauttaa vähän huonosti, mutta sehän nyt on ollut jo koko ajan samanlainen.

Edestä alkoi kuulua kylmänä pärinää tai metallista räpästystä. Näyttää, että pakoputken etuliitos vähän vuskailee. Kiristänen.

Takaa myös kuului pompuissa melkoinen kolina. Ensin ajattelin että polttoainetankkiviritys ei toimi. Sitten ajattelin että tietenkin pakoputki siellä vain kolahtelee. Ja kun tarkastin niin toinen takapöntön tukikiinnike olikin irti.

Muutapa ei oikein kuulu kuin että kilometrejä kertyy. Mukava kun välillä on näin.

[PöyhöinKuusaalt]

Putkiliitinhän siellä etuliitoksessa oli löysällä. Mutta kiristys ei auttanut. alkupätkässä on reikä. Voisi tietysti ujuttaa putkea vähän sisäänpäin, kun se on jonkin verran pakittanut. Ei kuitenkaan toistaiseksi aiheuta korjaustoimia. Onpahan rouheammat äänet.

Kyllä se vaan jotenkin siltä alkaa vaikuttaa, että IIZI on taas vähäksi aikaa urakkansa tehnyt.

[PöyhöinKuusaalt]

IIZI kävi sitten lepoon talveksi. Noin 93 000km ajettuna. Siis ne oikeat ajokilometrit ovat nuo. Ihan tyytyväinen olen päätökseen. Kurakelit alkavat kuitenkin kohta. Ja katoksessa jouttaa olemaan.

[PöyhöinKuusaalt]

Eilen sitten uskaltauduin laittamaan IIZIn jälleen talvilepoon. Jos nyt jo olisi IIZIlle rauhan paikka. Hyvässä posessa on katoksessa.

Ei muuten Trafin sähköinen käyttöönotto/poisto vielä toimi täysin. Ongelmana se, että täytyy odottaa paprujen tuloa, ennen kuin voi tehdä muutoksen uudelleen. Tai voi tietysti hakea konttuurilta uudet paprut, mutta sehän maksaa. Eli ei voi ihan helposti ottaa vekotinta vaikka yhdeksi päiväksi käyttöön ja poistaa sähköisesti. Missää ei kyllä mainita, ettei tällainen olisi sallittua sähköisesti.

Tarkastusnumero, jolla toimenpiteet tehdään tulostuu Itellan koneelta lähetyspäivänä. Kukaan ei tiedä missään tuota numeroa. Siis Trafi ei voi antaa numeroa, koska sitä ei näy heidän tietokannoisaan.

Ehkä hyvä näin, ettei se tarkastusnumero joudu vääriin käsiin. Sehän on henk.koht. asiakirjassa tai siis haltija-asiakirjassa eli ajoneuvon Ilmoitusosassa.

Mutta lepoja toivotaan IIZIlle pitkälle kevääseen. Lasinpesunestesäiliöön pitää vielä lurauttaa kunnon raakaa kamaa. Tämä minulta aina joka härkissä unohtuu. Nyt kun sen kerran kirjoitan tähän niin varmaan muistankin paremmin.

[PöyhöinKuusaalt]

IIZI itkee! Tuossa se katoksessa seisoo, mutta nämä pakkaset ovat saaneet se itkemään. Keulasta tiputtelee makeaa nestettä. Menin hakemaan pannuhuoneesta yhtä akkua lataukseen ja havaitsin tämän.

Tämähän näiden seisotettavien autojen ongelma on. Jos ei pakkanen pane lasinpesunesteitä jäähän ja säiliötä jäätymään niin sitten siellä on vääränlaiset jäähdytysnesteet. Tässä tapauksessa on joko liian jäykät tai liian laimeat. Eli glykolia liikaa tai liian vähän.

Otin syylärin korkin irti, koska sieltä välistä sitä kamaa tiputti. Syylärin korkki oli hyhmäisessä jäässä, kuten se ulostulo, johon korkki laitetaan. On se hemmetti ettei näitä koskaan muista takastaa ja ajetella sitä talveakin kun laitellaan seisotukseen.

Asialle ei voi nyt tehdä mitään. Lohkolämmittimen vastuksesta ovat molemmat puikot katki ja ovat olleet siitä asti kun tämän ostin. Eli virtoja ei saa mitenkään sisään lämppäriin. Täytyy vain toivoa, että mikään ei räjähdä lopullisesti rikki. Hitto kun en aiemmin kiinnittänyt huomiota tuohon pienee tiputteluun tai lätäkköön joka siinä keulan alla oli. Luulin sen tulleen muutamasta letkusta, jotka siellä keulan alla olivat. Kaikkea typerää sitä tapahtuu. Mutta olkoon. Alkukesästä sitten nähdään mitä kävi.

[Pavlovits]

Jos tuolla järjestelmässä on yleensä jonkunlaiset pakkasnesteet niin usein pakkanen ei sentään halkaise lohkoa vaikka jostain liitoksesta fuskaisikin ja vaikka neste olisi hyhmettynyt.
Se hyvä puoli tuosta hommasta on ollut, että olet saanut edes vähän lievitystä Ladastavierotusoireisiin.

[E.P.]

Liika glykoli aiheuttaa sen, että kone ei jäähdy. Glykoli ei siirrä lämpöä. Vesi on se, joka konetta jäähdyttää. Ei liika glykoli pelkällä olemisellaan mitään riko. (näin olen kuullut) Vai meinasitko, että tuhot on tapahtunut jo aiemmin, jos autolla on ajettu liiallisella glykolimäärällä?

[PöyhöinKuusaalt]

Jos kovilla pakkasilla ajaa esim. pelkällä glykolilla niin se hyhmettyy varmasti eikä kierrä mihinkään. Vain veden kanssa se toimii talvella. Niitä on ollut lukuisia tapauksia kun on vaihdettu syssyllä "Hyvät" jäähdytysnesteet eikä olla huomattu että on ostettu pelkkää glykolia, jossa ei ole vettä seoksena. Ja "keittää" vamasti tai ei edes keitä, kun käy vielä pahemmin jos ei huomata asiaa ajoissa.

Kaikki nesteet varastoivat jonkin verran lämpöä, mutta jos ne eivät kierrä auton jäähdytysjärjestelmässä niin pommi on valmis.

[PöyhöinKuusaalt]

Eikä tuo nyt lohkoa halkaise. Onhan siellä paljon heikompiakin osia. Ja lohkossa on useita proppuja, jotka pullistuvat ensin pois, ennen kuin itse lohko vaurioituu. Ja lukematon määrä tiivisteitäkin on vespuolella, joista paine voi purskahdella ulos.

Mutta ne proput, joihin esim. lohkolämmittimen kara on asennettu toimivat VaroVenttiileinä pahasti jäätymään pyrkivälle lohkolle.

[Pavlovits]

Pelkällä vedellä on tuokin lohkon pakkashalkeaminen nähty.

[PöyhöinKuusaalt]

Varmasti voi haljeta vedellä lohkokin. Mutta onko kyseisessä vekottimessa ollut niitä proppuja, joita ainakin TakaPotkun lohkossa on useita? Täytyy joskus laskea montako siellä on.

Vai ovatko lohkon halkeamisen aiheuttaneet paremminkin voimakkaat lämpötilaerot kuin totaali jäätyminen, joka olisi pullistanut lohkon P...ksi?

[Pavlovits]

60-luvun kaksitahtiauto. En muista olisiko ollut yhtään proppua. Ei ainakaan mitään lohkolämppärin sellaista.

[PöyhöinKuusaalt]

TakaPotkulohkossa on siis noita proppuja ja niitä on ollut ennen mitään lohkolämppäreitä. Nykyäänhän lohkolämppäri laitetaan niihin. Eli ne eivät alumperin ole lohkolämppäriä varten sinne laitetut, vaan melko varmasti tuota jäätymisongelman takia. Eli ei räjähdä lohko jos paine ampuu nuo proput pois.

Monihan lyö tuollaisen propun lohkoon jäähdytysnestekanavaan sisään kun alkaa asentaa lämmitinistukkaa. Sen propun saa kyllä poiskin eli ei ole pakko sitä sinne lohkonpohjalle lyödä vaikkei siitä varmaan siellä hirveästi haittaakaan ole.

[PöyhöinKuusaalt]

Tulipa tässä mietiskeltyä tuota jäähdytysnesteasiaa. Aluksi tietysti täytyy myöntää etten tunne glykolin termodynamiikkaa tarkasti enkä jaksa ottaa siitä tarkkaa selkoa. Veden termodynamiikan tunnen hyvin.

Pitäisi melkein tehdä koe. Laitetaan läpinäkyvään muovikanisteriin Vesi-Glykoli seos. Mitataan nämä tarkkaan, jotta saadaan tietää, mikä tämän seoksen hyytymispiste on. Tämähän on helppoa eikä anna mitään uutta tietoa.

Mutta mikä on se asia, jonka haluaisin selvittää? Tämä pähkäilyhän alkoi siksi että IIZI itki ja IIZIhän on seisonut tuossa katoksessa 5.9.2010 asti.

Kysymys on yksinkertaisuudessaan seuraava: Miten Vesi-Glykoli seos käyttäytyy kun se seisoo "suljetussa" (ei kuitenkaan umpioidussa) järjestelmässä, joka on alttiin suurille lämpötilanvaihteluille ja vieläpä niin, että seokseen ei kohdistu mitään muita ulkoisia voimia kuin (maan vetovoima), ilmanpainevaihtelut ja lämpötilanvaihtelut?

Tätäpä pähkäilen ja yritän kirjoitella jotain. Tietysti tuo koe kannattaa tehdä, jotta voidaan nähdä mitä tapahtuu.

[PöyhöinKuusaalt]

Koejärjestely tehty:

2x 0.33l Vettä + 2x 0.33l Raakaa punaista Glykolia = 1.32litraa 50% pakkasnestettä. Jäätymispiste -36astetta. (Laitetaan kuitenkin rajaksi -35astetta.)

1.5litran muovipullo. Seos pulloon. Ilmatilaa 0.18litraa. Pullo kevyesti kiinni (matkii jäähdytysjärjestelmää, joka ei ole umpio).

18.2.2011. klo 21.50 Pullo ulos -26astetta.

Seurataanpa tämän käyttäytymistä sitten. Pullo on paikassa, jossa se varmasti pysyy pystyssä ja paikallaan. Lisäksi se on helppo ottaa tarkasteluun ilman suurta liikuttelutarvetta. Odotan mielenkiinnolla mitä tapahtuu.