2107 1600SL -90 IIZI

[Jokari]

Niillä "pakkas"propuilla ei ole minkäänlaista tekemistä jäätymisen kanssa. Urbaanilegenda joka istuu sitkeässä kuin tauti. Jos lohko jäätyy kunnolla, se menee paskaksi taatusti. Jos proppu lähtee, olet voittanut lotossa.

Ne reiät ovat valuprosessin osa, hiekkamuotit vaatii lohkoon reiät. As simple as that.

[PöyhöinKuusaalt]

Pohditaanpa tilannetta IIZIn näkökulmasta.

Taustoinahan on se, että autoa ei ole liikuteltu aikoihin, sitä ei ole käynnistelty eikä tiedetä jäähdytysnesteiden koostumusta.

Autossa jota käytetään edes toisinaan voidaan olettaa jäähdytysnesteiden olevan kauttaaltaan samankoostumuksisia. Tästä pitää huolen vesipumppu sekä nesteiden lämpeneminen ja nämä yhdessä kierrättävät nesteet samankoostumuksisiksi.

Autossa jota ei käynnistetä aikoihin saattaisi olla mahdollista, että jäähdytysnestekoostumus vaihtelee järjestelmän eri osissa. Nesteiden termodynamiikka olisi syynä tähän.

Veden termodynamiikasta voidaan sanoa se varma tieto että +4asteinen vesi on kaikkein raskainta. Ongelmana on se, ettei voida koskaan kotioloissa olla täysin varma siitä, minkä lämpöinen jäähdytysneste on raskaimmillaan tai keveimmillään. Enkä ole selvittänyt sitä, miten esim. 40% jäähdytysneste käyttäytyy kun se on staattisessa eli liikkumattomassa tilassa.

Voisiko olla, että Glykoli ja Vesi pyrkivät erottumaan toisistaan kun niitä ei sekoiteta pitkiin aikohin? Vaikuttavatko tähän Veden ja Glykolin erilaiset termodynamiikat ja mahdolliset ominaispainot eri lämpötiloissa. Eli olisi selvitettävä Glykolin painot eri lämpötiloissa. Saattaa olla että jonain kauniin päivänä yritän moista selvittää.

Jos Vesi - Glykoliseoksessa tapahtuu termodynamista eriytymistä ominaispainojen suhteen niin tilannehan olisi varsin helposti pääteltävissä. Tietyssä lämpötilassa jompi kumpi olisi toistaan painavampaa ja valuisi alaspäin toisen noustessa ylös. Jos 4asteinen vesi on aina painavamppaa kuin glykoli se painuisi jäähdytysjärjestelmässä pohjalle, mutta voisi taas liikkua myös päinvastoin.

Mutta jos Glykoli on ominaispainoltaan lähtökohtaisesti raskaampaa kuin vesi, joka on oletukseni, glykoli painuisi alaspäin järjestelmässä ja vesi muodostaisi kerrostuneen tilan tämän glykolikerroksen päälle. En kuitenkaan ole mitenkään varma onko asia näin päin.

Glykoli ei jäädy, mutta se voi mennä hyhmäiseksi ja erittäin raskasliikkeiseksi kylmässä, jos se ei ole vesiseoksena. Vesi taas tietenkin jäätyy ja sulaa lämpötilan mukaan. Tasalämpöinen 4asteinen vesi on periaatteessa helposti kiertävää järjestelmässä ja varsinkin pienetkin lämpötilavaihtelut saavat 4asteisen vedeen liikkeelle.

Siis voisiko olla niin että -36asteessa jäätyvä Vesi-Glykoliseos voikin jäätyä joiltain osiltaan paljon alhaisemmissa lämpötiloissa esim. autossa, koska Vesi ja Glykoli pyrkivät erottumaan toisistaan lämpötilan ja erilaisten ominaispainojen takia, kun muita liikuttelevia voimia ei ole. Esim. jäähdyttimessä tällainen kerrostuminen ja osittainen jäätyminen ja sulana pysyminen voisi tapahtu.

Tuo KotiKokinKoejärjestely on tehty sen takia, että tätä kerrostumista, mahdollista jäätymistä ja Vesi-Glykoliseoksen käyttäytymistä voidaan seurata.

[PöyhöinKuusaalt]

Vai on ne proput niin tiukalla. No, sittenpähän nähdään miten jätkän käy kun keväällä laitellaan taas IIZIä käyntiin. Ei se kyllä edellisinäkään talvina lohkoa halkonut, joten kai siellä jonkinlaiset litkut ovat jäätymistä estämässä.

[PöyhöinKuusaalt]

Paniikki hiipi kroppaan!

Yöuniin tuo itku ja lohkon mahdollinen jäätyminen eivät vaikuttaneet, mutta tässä aamulla aloin miettimään noita jäähdytysnesteitä. Ja muistikuvia alkoi pulputa päähän.

Jäähdytysnestettähän tihkuu vain syylärin täyttöputken vaiheilta. Alla ei ole lätäköitä eikä muutakaan ihmeellistä näy.

Kutenkin viime kesänä nesteitä kerran hävisi, kun eräs liitin oli löysällä. Lisäsin vain vettä. Ja nytkö ne litkut ovat totaalisesti liian laihat.

Mikäs avuksi? Toimivaa lohkolämmitintä ei ole. Käyntiin ei kannata nasautella tuollaisenaan. Jaapa jaa.

Ei muuta kuin sisätilanlämmitin konehuoneeseen. Keulan peittely matoilla. Mattoja tuli laitettua 3kerrosta tuulilasin alaosasta puoleen väliin maskia ja sivuilta etusiipien puoliväliin.

Jossain vaiheessa iltapäivällä on nasautettava vekotin sitten käyntiin ja katsottava miten litkut kiertävät vai kiertävätkö ollenkaan. Jos ne saadaan lämpimiksi, niin sitten on liruteltava osa pois ja laitettava raakaa glykolia sekaan.

Joku kertoi, että sinistä ja punaista glykolia ei saa sotkea. Mitähän tällainen sotkeminen tekee?

Koskahan muistaisi aina jokaisesta vekottimesta tarkastaa, että syksyllä sekä jäähdytysjärjestelmässä että pissapojassa on sopivat nesteet talven koitoksiin? Varmaan sitten kun yksi tai useampi lohko halkeaa ja vielä useampi pp-säiliö ja pumppu räjähtää talvella. Saamari mitä sähläystä.

[Evreka]

Sininen/vihreän sekoittaminen punaiseen aiheuttaa puuroutumisen, ei kannata sekoitella. Neste jäätyessään laajenee joka suuntaa, joten nesteiden jäätyessä kunnolla lohko halkeaa.

[t.eskola]

IIZI topikki is ölaiv! Eilen kävi samat kujeet mekkerissä. Lämpömittari meni pohjaan asti jonnekin 130 asteen huitteille. Diagnoosi: neste liian laihaa ja hyytyy syyläriin.

Kävi mielessä myös tuo "liikaa glykolia" skenario, mutta sen hypoteesin sai jo hylätä nesteen ulkonäön perusteella. Hirveetä keltasta kuravettä oli. Viime viikolla jo vikaa epäilin, niin kiinamarketista ostin mittarin, jolla näkee jäähdytysnesteen pakkaskestävyyden. No, eipä kiinalainen pettänyt taaskaan, mittari ei näyttänyt mitään.

Tyydyin vain pipetoimaan tuolla mittarilla litran kuravettä paisarista ja tuoretta nestettä tilalle. Nyt pysyy lämmöt kurissa, mutta taisi termari jumittua auki tuon hyhmääntymisen seurauksena, ei nouse lämmöt yli 70.

Ja asiaan, eikai se rakkaan lohko halkea jos siellä on edes jonkunverran pakkanestettä? Varsinki jos siulla on siellä jo lämppärit pöhisemässä ja uutta nestettä menossa sisään, niin hommahan on jo hoidossa.

[PöyhöinKuusaalt]

Vaihdoin sitten punaiset jäykät sisään. Laskeskelin n. -40astetta mutta saattoi mennä jäykemmätkin.

Sisätilalämmitin oli ihan hyvin hehkuttanut siellä mattopeittojen alla ja konehuone oli selvästi lämmin kun revin matot pois. Syylärissäkin oli ihan sulaa kamaa.

Ensin olin työnnellyt IIZIn tuohon pihaan sieltä katoksesta. Ei sinne niitä kuria viitsinyt liruttaa. Ladattu akku sisältä keulille ja pumputipumputi käsilipsuttimella. Heikosti nousi ensin pensaa, mutta alkoihan se kuulostaa lopulta siltä että kaasari täyttyy.

Käynnistämään. Ensin ei jäänyt käyntiin kun oli kai ryypytystä jo liiankin kanssa. Startin pyörimisessä ei ollut vikoja. Pumputtelemaan uudelleen ja johan kävi.

En minä lohkovuotoa sieltä saanut esiin. Alkuperäinen polttoaineletku tosin tiputteli siitä polttoaineputken jälkeen ennen polttoainepumppua. No, senhän kuuluukin tehdä niin jos ei sitä ole koskaan vaihdettu. Ja tietysti myös pakoputki vuoti. Hapan on kun hemmetti alkupätkän loppupäästä.

Käytin kuumaksi ja sammutin. Nesteet pihaan. Niin surkean vähän siellä glykolia oli että joutivat mennä maahan. Saamari sitä talvella jaksa viritellä niitä vateja sinne alla kun menevät aina kuitenkin ohi. Annoin lähes kaiken tulla ulos. Lämppärihana oli vielä auki niin tuli sieltäkin. Syylään saattoi jotain jäädä.

Nesteet olivat kuumahkot kun laitoin ne sisään. Miksasin huonelämmintä punaista ja kuumaa vettä. Kuumaan lohkoon lämmintä sisään siis ylävesiletkun kautta. Auto käyntiin. Ylävesiletkusta niin paljon kun meni ja letku kiinni. Syylä täyteen ja paisarin letku kiinni. Paisariin vähän jäykkää ja loput vettä. Käytettiin kuumaksi ja siinäpä tuo oli.

Näitähän on harrastettu urakalla, muttei vielä koskaan yli 20asteen pakkasissa. Työntelin IIZIn lepopaikalleen ja se siitä.

Se mikä tuossa vuotaa on syylärin täyttöaukon juotos alaosastaan. Sieltä se itkukin tuli ja joskus on vähän höyrähdellyt käytössä. Josko tuo nyt lepäilisi siinä ensi kesään. Tai siihen asti kun tulevasta kohtalosta päätetään.

Kauniita unia.

[E.P.]

Jos kovilla pakkasilla ajaa esim. pelkällä glykolilla niin se hyhmettyy varmasti eikä kierrä mihinkään. Vain veden kanssa se toimii talvella.

Ainakaan myyntipakkauksessaan se ei hyhmety, olkoon pakkaus peltiä, tai muovia. Jos menee sekoittamaan vihreää ja punaista keskenään, niin siitä tulee mössöä. Eipä tosin ole tullut (mieleenkään) itse kokeiltua, kuten ei sitäkään, että ajaisi pelkällä glykolilla.

[E.P.]

TakaPotkulohkossa on siis noita proppuja ja niitä on ollut ennen mitään lohkolämppäreitä. Nykyäänhän lohkolämppäri laitetaan niihin. Eli ne eivät alumperin ole lohkolämppäriä varten sinne laitetut, vaan melko varmasti tuota jäätymisongelman takia.

Nykyään, kun autoissa on alumiinilohkot, ei lohkolämppärin vastusta laiteta pakkasproppujen reikiin. Nykyaikaisen moottorin lämmitin laitetaan pultilla lohkon kylkeen kiinni.

[E.P.]

Mutta oliko iizi:n nestevuoto siis pelkästään jäähdyttimen korkin kautta? Onko korkki kunnossa? Sieltä korkin välistä mullakin oli jossain vaiheessa vuotanut vähäsen. Puristelin pihdeillä vähän korkin kiinnikekynsiä, ja siten sain korkin istumaan tiiviimmin täyttöputkeen. (Ostin jo kertaalleen uuden korkinkin paikallisesta varaosakaupasta, mutta se ei ollut oikeanlainen) Lämpötilan vaihteluiden vuoksi neste virtaa korkin ohi paisuntasäiliöön ja takaisin. Jos korkin tiivisteet vuotaa, niin ei ihme jos vähän tiputtelee.

[PöyhöinKuusaalt]

Minäpä en ole lohkolämmittimiä asentanut muihin kuin TakaPotkuihin ja Samaraa ja molemmissa istukka laitetaan lohkossa olevan propun paikalle. Vai mihin ihmeeseen muualle sen voisi laittaa, että porisivat jäähdytysnesteet?

Enkä muuten pidä TakaPotkua enkä Samaraa NYKYAUTONA, joten muullaisten lohkolämppärien kiinnittämisistä en tiedä toistaiseksi mitään. Mitenkäs se istukka nykyautossa hehkuttaa sitä nestettä, jos ei proppuihin laiteta vastusta? EiJymmärrä!

Korkista tai juotoksesta se tiputtelu tuli koska syylässä olivat nesteet ihan hyhmässä. Ei se hyhmäinen neste pääse mitenkään paisariin, kun ei ole järjestelmässä järjellistä painetta. Autoahan ei käytetty. Jäykkä neste ei millään kiipeile ylöspäin sen paisariletkun alaosasta. Nyt eivät ole hyhmäiset nuo nesteet. Kesää varten tarvitsee sitten vähän laimennella. No, sehän on helppoa sitten suvikeleillä.

Onko varma, että raaka 100% glykoli ei jäykisty pakkasella omassa pakkauksessaan? Ei se ainakaan liukkaasti siinä liiku. Täytynee kokeilla tuolla raa'alla punaisella. Pakkasiahan riittänee.

[Evreka]

Nykyautoissa käytetään letkulämmitintä tai säteilylämmitintä.
Letkulämmitin tulee nimensä mukaisesti nesteletkuihin kiinni.
Säteilylämmitin voi olla öljypohjassa lämmittämässä öljyjä tai sitten lohkon kyljessä lämmittämässä lohkoa jonka kautta lämpö aikanaan johtuu nesteisiin ja muualle koneeseen.

Letkulämmitin ja perinteinen lohkolämmitin voivat aiheuttaa sen että anturit saavat valheellista tietoa koneen todellisesta lämpötilasta jonka takia säteilylämmitin on parempi siinä suhteessa.

[tinuri]

Menee nyt varsinaisesta aiheesta ohi, mutta nämä säteilylämmittimet eivät juuri moottoria lämmitä. Serkkutytöllä Audissa tälläinen haistaite lämmitin on ja ei se sitä moottoria tai sen nesteitä lämmitä ollenkaan. Kahdesti vaihdatettu koko lämmitin takuuseen mutta ei vaan ole mitään apua siitä kipulasta. Ja ei kuulemma saa normaalia lohko lämmitintä. Webasto olisi seuraava vaihtoehto, mutta ei kuulemma kehtaa bensa autoon sitä laittaa.

[PöyhöinKuusaalt]

Mutta eikös tuollainen oikea lohkoistukka ole sitten jotakin. Lämpö menee sinne missä sitä ensiten kaivataan. Eikä mitään alumiinilohkoja sentään näissä vehkeissä. Eli tässä puhutaan ihan muusta kuin ModernistaNykyAutosta eikä varsinkaan mistään UrbaanistaTrendikkäästäSitiMaasturiKrossiÖveristä joka vastaa lumisen ja jäisen kaupungin haasteisiin ihan hemmetin hunosti

[E.P.]

Tossa pihalla on auto, jossa säteilylämmitin. Kun on lämmitin ollut käytössä, niin konepellin reunoilta on aina lumet sulaneet. Eli kyllä se moottoria lämmittää ihan hyvin.

Mutta miksi pitää nesteitä kesäksi laimentaa? 50% seoksella voisi ajaa kesät talvet.

Entä miksi laittaa punaista nestettä, jos autossa alunperin on ollut vihreää nestettä? En nyt varmaksi muista sopivia perusteluita miksi punaista ei voisi laittaa, mutta parempi olisi pysyä semmoisessa mitä siellä alunperinkin on ollut. Tosin nämä väritkin taisi jossain vaiheessa ehtiä menettää merkityksensä. Olikohan niin, uusimman malliset punaiset nesteet sai sekoittaa vihreään. Ja viimeisin neste jonka ostin, oli väritöntä.