Raato on aika murheellisessa kunnossa päällisin puolin, mutta sisustus on yllättävän siisti, ja kone pyörii.
Auto on ostettu peltoautoksi muistaakseni 89 tai 90, maksoi silloin 1400 markkaa.
Velipojan kanssa opeteltiin tällä autolla ajamaan, samoin serkut. Autoa pyöritettiin mummolan pelloilla pari kesää,
sitten teknisen osaamisen puuttuessa luistava kytkin lopetti ajot. Noin vuonna 91-92 siis auto jäi seisomaan.
Vuodet kiisivät, ja aina tuli Ladaa käytyä moikkaamassa. Termiitit eivät päässet sen kimppuun, ainoastaan ruostepeikko.
Auto oli lähdössä jo romunkeräykseen, siksi tuo teksti "romu" ovessa. Tuli onneksi maailmanlaajuinen talouskriisi,
ja romumiehiä ei enää kiinnostanut auto kaukana korvessa. Silloin tuli tutkittua auton pohjan kunto, massan alla oli terve pelti.
Samoin kone pyöri, jarrut pelasivat jne. Käyntiin yritettiin hinaamalla, mutta kun kytkin luistaa niin eihän se voi edes yrittää.
Siitä sitten heräsi ajatus entisöinnistä, ja nyt se on alkamassa. Kuskin oven sain jo ostettua tuon ruosteisen ja kieron tilalle (alareunakin puuttuu pellistä), samoin on muuta osaa tilattu. Maalipintaa yritän ensin myllyttää, mutta kyllähän tuo on ylimaalattava ja kaikki ruostevauriot korjattava. Eniten pelottaa nuo A-pilarin juuret. Onneksi kokemusta on todella ruosteisen auton entisöinnistä.
Hurja tavoite on saada auto tälle kesälle käyntiin ja kesälle 2012 liikenteeseen. Ja toivoa että tällä omat pojat (nyt 8kk) joskus ajavat ja herättävät ihmetystä.
Ja tässä itse auto nykytilassaan:
