Voimmeko jäädä eloon?
Voimmeko jäädä eloon?
Pentti Linkola julkaisi vuonna 1999 teesinsä siitä, miten voimme selvitä tulevaisuudessa. Aika radikaaleja ratkaisuja mies esitti. Otin talteen tuon artikkelin. Tässä pari esimerkkiä:
Liikenne
Liikenneolot muuttuvat jyrkästi. Pääsääntönä on, että väestö elää kotiseudulla ja kotipiirissä. Palvelut on hajautettu tavoitettaviksi jalan, hiihtäen, polkupyörällä, soutaen ja meloen. Pitkiä matkoja varten on toimiva julkinen liikenne maanteillä ja vesillä. Kestikievarilaitos elvytetään vanhan mallin mukaan.
Yksityinen henkilöauto- ja moottoriveneliikenne lakkaa. Maantieliikenteessä säilyvät vain joukkokuljetusajoneuvot sekä pieni osa tavara-autoista. Pääosa raskaasta tavaraliikenteestä ohjataan kulkemaan rautateitse ja vesitse ja edelleen lyhyinä jakelukuljetuksina.
Kun metalli-, muovi- ja kumiromua tarvitaan vastaisuudessakin vain vähän, pääosa autokannasta, kotitalouskoneista ja muusta metalli- ja muoviromusta siirretään puristeina ja keskitettyinä suurkonttikuljetuksina kaatopaikoille tuottamattomille kalliomaille, ensi sijassa täytetään kaikki kaivoskuilut. Pääosa tiestöstä raivataan ja metsitetään, muun muassa metsäautotieverkko ja loma-asutuksen tiestö kokonaisuudessaan.
Ulkomaansuhteet
Sen jälkeen kun kaikki kansainväliset kauppasopimukset on irtisanottu ja kauppaliittoutumista irtauduttu, ulkomaankauppa supistuu minimiin. Tarvitaan lähinnä maasta puuttuvia metalleja ja suolakuljetuksia, kun suolan käyttö säilönnän vuoksi lisääntyy jyrkästi. Vuosikymmenien päästä, kun perinnöksi jäänyt rautatie- ja linja-autokalusto kehitetystä korjaustekniikasta huolimatta kenties lopulta raunioituu, saatetaan tarvita kalustoa ja osia, joita ei kotimaassa pystytä valmistamaan.
Vaihtovaluuttana käytetään käsityö- ja puusepäntuotteita sekä elintarvikkeita, esimerkiksi kalaa ja marjoja. Massamatkailu lakkaa ja korvautuu retkeilyillä kotiseudulla. Ulkomaille matkustavat vain ammattitaitoiset kirjeenvaihtajat, neuvottelevat viranomaiset ja kulttuurivaihtoa harjoittavat henkilöt ja delegaatiot. Näitä ja postin kulkua varten toimii laivaliikenne harvoin vuorovälein. Enimmät matkat ja kuljetukset tapahtuvat avoveden aikana. Kovalla tuulella laivat eivät kulje.
Ulkomaanviisumeita voivat saada jalan ja polkupyörällä liikkuvat vaeltajat, joiden voi otaksua selviytyvän eväin ja työskentelemällä asianomaisissa maissa. Näiden selkäreput ja laukut tulli kykenee kivuttomasti tarkastamaan. Lentoliikenne lakkaa. Lentokalusto romutetaan, lentokentät ja terminaalipohjat metsitetään Pääosa laivakannasta, jäänmurtajat ja useimpien rannikkosatamien rakenteet puretaan lukuun ottamatta kotimaan liikenteeseen jäävää osaa. Voidaan harkita vähimmäismurtokaluston säilyttämistä ja ainoan talvisataman ylläpitoa Hangossa hätätilanteiden varalta.
Liikenne
Liikenneolot muuttuvat jyrkästi. Pääsääntönä on, että väestö elää kotiseudulla ja kotipiirissä. Palvelut on hajautettu tavoitettaviksi jalan, hiihtäen, polkupyörällä, soutaen ja meloen. Pitkiä matkoja varten on toimiva julkinen liikenne maanteillä ja vesillä. Kestikievarilaitos elvytetään vanhan mallin mukaan.
Yksityinen henkilöauto- ja moottoriveneliikenne lakkaa. Maantieliikenteessä säilyvät vain joukkokuljetusajoneuvot sekä pieni osa tavara-autoista. Pääosa raskaasta tavaraliikenteestä ohjataan kulkemaan rautateitse ja vesitse ja edelleen lyhyinä jakelukuljetuksina.
Kun metalli-, muovi- ja kumiromua tarvitaan vastaisuudessakin vain vähän, pääosa autokannasta, kotitalouskoneista ja muusta metalli- ja muoviromusta siirretään puristeina ja keskitettyinä suurkonttikuljetuksina kaatopaikoille tuottamattomille kalliomaille, ensi sijassa täytetään kaikki kaivoskuilut. Pääosa tiestöstä raivataan ja metsitetään, muun muassa metsäautotieverkko ja loma-asutuksen tiestö kokonaisuudessaan.
Ulkomaansuhteet
Sen jälkeen kun kaikki kansainväliset kauppasopimukset on irtisanottu ja kauppaliittoutumista irtauduttu, ulkomaankauppa supistuu minimiin. Tarvitaan lähinnä maasta puuttuvia metalleja ja suolakuljetuksia, kun suolan käyttö säilönnän vuoksi lisääntyy jyrkästi. Vuosikymmenien päästä, kun perinnöksi jäänyt rautatie- ja linja-autokalusto kehitetystä korjaustekniikasta huolimatta kenties lopulta raunioituu, saatetaan tarvita kalustoa ja osia, joita ei kotimaassa pystytä valmistamaan.
Vaihtovaluuttana käytetään käsityö- ja puusepäntuotteita sekä elintarvikkeita, esimerkiksi kalaa ja marjoja. Massamatkailu lakkaa ja korvautuu retkeilyillä kotiseudulla. Ulkomaille matkustavat vain ammattitaitoiset kirjeenvaihtajat, neuvottelevat viranomaiset ja kulttuurivaihtoa harjoittavat henkilöt ja delegaatiot. Näitä ja postin kulkua varten toimii laivaliikenne harvoin vuorovälein. Enimmät matkat ja kuljetukset tapahtuvat avoveden aikana. Kovalla tuulella laivat eivät kulje.
Ulkomaanviisumeita voivat saada jalan ja polkupyörällä liikkuvat vaeltajat, joiden voi otaksua selviytyvän eväin ja työskentelemällä asianomaisissa maissa. Näiden selkäreput ja laukut tulli kykenee kivuttomasti tarkastamaan. Lentoliikenne lakkaa. Lentokalusto romutetaan, lentokentät ja terminaalipohjat metsitetään Pääosa laivakannasta, jäänmurtajat ja useimpien rannikkosatamien rakenteet puretaan lukuun ottamatta kotimaan liikenteeseen jäävää osaa. Voidaan harkita vähimmäismurtokaluston säilyttämistä ja ainoan talvisataman ylläpitoa Hangossa hätätilanteiden varalta.
Joka viimeksi nauraa, kuolee iloisena.
- toktornivako
- Viestit: 2003
- Liittynyt: 8.11.2007 23:50
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Voimmeko jäädä eloon?
Kuinka moni "Foorumilaisista" on Tavannut kyseisen henkilön luonnossa? Itse olen ja naapureiden puheista päätellen en ihmettele moisia kirjoituksia!
Tilauksesta Ladan Vara/Viritys osat suoraan entisestä Neuvostoliitosta
Myös Теплостар-Адверс ajoneuvo lämmittimet.
Myös Теплостар-Адверс ajoneuvo lämmittimet.
Re: Voimmeko jäädä eloon?
Energiatalous
Fossiiliset polttoaineet, joihin turvekin luetaan, poistuvat kokonaan ohjelman voimaanastumisen ensi päivästä lukien. Sähkönkin – jonka valjastamista voitaneen pitää ihmiskunnan kaikkein suurimpana onnettomuutena - tuotanto ja jakelu loppuu pääosiltaan. Sähkö voitaneen säilyttää tiedotusvälineiden voimanlähteenä ja sisätilojen valaistuksessa tiukasti henkilö – ja huonekohtaisesti kiintiöitynä; ulkotilojen valaistus päättyy. Kotitaloudessa kuten muillakin toimialoilla siirrytään manuaalisiin menetelmiin.
Lämmitysenergiana on polttopuu tarkoin säännösteltynä. Uunien hyötysuhde kehitetään äärimmilleen. Sisätiloissa lämmitetään ensi sijassa ruumista vaatetuksella eikä ilmakuutiometrejä. Tarvittava sähkö tuotetaan tuulivoimalla – muistaen että tuulivoimalakin etenkin rakennusvaiheessa kuljetuksineen ja materiaaleineen, mutta myös käyttövaiheessa maa-alahävikkeineen ja siirtolinjoineen on merkittävä ympäristöhaitta.
Muut voimalat puretaan. Ensimmäisinä lähtevät pahimman sähköntuotannon lajin, vesivoiman rakenteet. Vesivoimahan on pellonraivauksen ja metsätalouden ohella aiheuttanut kolmannen suuren ekokatastrofin, koko vesitaloutemme järkkymisen. Vesistöjen luonnontila toisin sanoen palautetaan
Fossiiliset polttoaineet, joihin turvekin luetaan, poistuvat kokonaan ohjelman voimaanastumisen ensi päivästä lukien. Sähkönkin – jonka valjastamista voitaneen pitää ihmiskunnan kaikkein suurimpana onnettomuutena - tuotanto ja jakelu loppuu pääosiltaan. Sähkö voitaneen säilyttää tiedotusvälineiden voimanlähteenä ja sisätilojen valaistuksessa tiukasti henkilö – ja huonekohtaisesti kiintiöitynä; ulkotilojen valaistus päättyy. Kotitaloudessa kuten muillakin toimialoilla siirrytään manuaalisiin menetelmiin.
Lämmitysenergiana on polttopuu tarkoin säännösteltynä. Uunien hyötysuhde kehitetään äärimmilleen. Sisätiloissa lämmitetään ensi sijassa ruumista vaatetuksella eikä ilmakuutiometrejä. Tarvittava sähkö tuotetaan tuulivoimalla – muistaen että tuulivoimalakin etenkin rakennusvaiheessa kuljetuksineen ja materiaaleineen, mutta myös käyttövaiheessa maa-alahävikkeineen ja siirtolinjoineen on merkittävä ympäristöhaitta.
Muut voimalat puretaan. Ensimmäisinä lähtevät pahimman sähköntuotannon lajin, vesivoiman rakenteet. Vesivoimahan on pellonraivauksen ja metsätalouden ohella aiheuttanut kolmannen suuren ekokatastrofin, koko vesitaloutemme järkkymisen. Vesistöjen luonnontila toisin sanoen palautetaan
Joka viimeksi nauraa, kuolee iloisena.
Re: Voimmeko jäädä eloon?
.....eläkeongelma ratkeaa kun eläkettä ei makseta.Pisimpään elävät läskin voimalla sohvaperunat ja ikityöttömät,mutta hekin ennenpitkää kun eivät tiedä miten luonnosta ruoan hankkisi.Kuukautissuojina naiset käyttävät sammalta ja niinpä nähdään tulevaisuudessa raivoisia akkojen välisiä tappeluita parhaasta kuukautissuoja sammalesta.Tässä taistossa rakennekynsi femiinit ei pärjää.Bentsobiatsopiineja ja psyyken laajentajia käyttäjät joutuvat taistelemaan narkomaanien kanssa kärpässieinistä.Partureita ei tarvita sillä takkuinen pitkä tukka lämmittää edes jonkin verran.Kaikki alkavat muistuttamaan jamaikalaista Reggae yhtyeen basistia vaikka musiikkia tuotetaan hakkaamalla nuijalla onttoa keloa josta saa termiittejä syötäviksi.Alueilla joissa ei ole piikiveä kivityökalujen tekoon harrastetaan jo ihmissyöntiä.Ainoa kävelytyyli on Tarjahalosmainen sovhoosin lypsäjän kävelytyyli jolla pärjää upottavammallakin suolla johon catwalkkia kävelevien muotikissojen korkkarit ovat uponneet valovuosia sitten.Ituhippien ja muiden viherpiipertäjien puhe kansalaispalkasta saa pilkallista hymähtelyä,sillä tukisten omistajat ovat seutukunnan aatelia.Koirapsykologit ja -hierojat joutuvat vaihtamaan ammattia sillä tuotamattomat koirat syödään tai kuolevat pois.Perhoskoiraa kun voi karhun metsästyksessä pitää lähinnä huonona vitsinä
.Jos EU:sta tulee joku byrokraattiarmeija selttämään että jotain heidän 70 000 laista ei ole noudatettu,niin heidät syödään ja pääkallot nostetaan varoitukseksi seipään nokkaan.§Jos maahan jää vielä muutama tumma maahanmuuttaja niin he kuolevat luonnollisesti pois D-vitamiinin puutteeseen.Tumma iho kun ei muodosta D-vitamiinia kalvakassa Joulukuun valossa.Loput yrittävät paeta Pietarin kautta etelään mutta osa joutuu Kretskyn vankillaan alimpaan kerrokseen joka on kaksi metriä tulvivan Nevan pinnan alapuolella........

Re: Voimmeko jäädä eloon?
Jaska on hyvin sisäistänyt Linkolan aatteet.
Väestöohjelma
Minimiväestöohjelman kulmakivi on yksilönvapauden mielettömimmän muodon, synnytyksen vapauden purkaminen. Sehän on käsittämättömästi toteutettu tähän mennessä vain vanhimmassa kulttuurimaassa Kiinassa. Synnytys on lisenssipohjainen ja synnytysten määrä naista kohti keskimäärin yksi niin monen sukupolven ajan, että kestävään väestökuormaan on päästy. Kaikissa olosuhteissa on kuitenkin huolehdittava väestön laadusta. Niinpä geneettisesti tai kasvuympäristön suhteen kelvottomiin koteihin ei synnytyslisenssiä myönnetä, kun taas virikkeellisesti laadukkaisiin perheisiin myönnetään useampia lupia.
Ehkäisyvälineet, eri ehkäisymenetelmät ja raskauden keskeytys ovat ilmaisia ja kaikkialla saatavilla. Väestön ruumiinkoosta poistetaan kasvuikäisten ravintoa ja vitamiini- ja hormonitasoa säätelemällä, ohjaamalla ja normittamalla tällä hetkellä vallitseva erittäin onneton hyvinvointilisä. Realistinen, helposti tavoitettava keskipituuden pudotus lienee parikymmentä senttimetriä ja keskipainon pudotus vastaavasti parikymmentä kiloa Tämä on erittäin tärkeä ja merkittävä- ja samalla humaanein kaikista mahdollisista – väestökuorman ja kulutustaakan
Väestöohjelma
Minimiväestöohjelman kulmakivi on yksilönvapauden mielettömimmän muodon, synnytyksen vapauden purkaminen. Sehän on käsittämättömästi toteutettu tähän mennessä vain vanhimmassa kulttuurimaassa Kiinassa. Synnytys on lisenssipohjainen ja synnytysten määrä naista kohti keskimäärin yksi niin monen sukupolven ajan, että kestävään väestökuormaan on päästy. Kaikissa olosuhteissa on kuitenkin huolehdittava väestön laadusta. Niinpä geneettisesti tai kasvuympäristön suhteen kelvottomiin koteihin ei synnytyslisenssiä myönnetä, kun taas virikkeellisesti laadukkaisiin perheisiin myönnetään useampia lupia.
Ehkäisyvälineet, eri ehkäisymenetelmät ja raskauden keskeytys ovat ilmaisia ja kaikkialla saatavilla. Väestön ruumiinkoosta poistetaan kasvuikäisten ravintoa ja vitamiini- ja hormonitasoa säätelemällä, ohjaamalla ja normittamalla tällä hetkellä vallitseva erittäin onneton hyvinvointilisä. Realistinen, helposti tavoitettava keskipituuden pudotus lienee parikymmentä senttimetriä ja keskipainon pudotus vastaavasti parikymmentä kiloa Tämä on erittäin tärkeä ja merkittävä- ja samalla humaanein kaikista mahdollisista – väestökuorman ja kulutustaakan
Joka viimeksi nauraa, kuolee iloisena.
Re: Voimmeko jäädä eloon?
Kiitos,enpä tullut tuota ajatelleeksi.Luin kyllä 30 vuotta sitten Linkolan tuotantoa.Mutta kainuulaisissa juurista olen paljon oppinut.
Re: Voimmeko jäädä eloon?
Moi,
Emme voi. Kyllä olemme matkalla tuhon tiellä jossa kaikki elämä on uhattuna.
Tästä pahin osoitus on kai tuo valtamerien saastuminen kemikaaleilla, muovijätteillä sekä merien lämpeneminen ja pH arvon muuttuminen niissä happamammaksi. Näistä seuraa elämän vaikeutuminen merissä, hapettomuutta, metaanipurkauksia jotka sitten taas kiihdyttävät maapallon lämpenemistä jne.
Emme voi. Kyllä olemme matkalla tuhon tiellä jossa kaikki elämä on uhattuna.
Tästä pahin osoitus on kai tuo valtamerien saastuminen kemikaaleilla, muovijätteillä sekä merien lämpeneminen ja pH arvon muuttuminen niissä happamammaksi. Näistä seuraa elämän vaikeutuminen merissä, hapettomuutta, metaanipurkauksia jotka sitten taas kiihdyttävät maapallon lämpenemistä jne.
***************************************************************
EX- VAZ 21093 1,5i 51kW Cross over vm1995/2011, GM-ruisku, Euro-S sisustus, korotettu alusta.
EX- VAZ 21093 1,5i 51kW Cross over vm1995/2011, GM-ruisku, Euro-S sisustus, korotettu alusta.
- pavlik morozov
- Viestit: 1149
- Liittynyt: 11.3.2013 22:00
- Viesti:
Re: Voimmeko jäädä eloon?
Индейский вождь - "вялотекущая шизофрения"
- pavlik morozov
- Viestit: 1149
- Liittynyt: 11.3.2013 22:00
- Viesti:
Re: Voimmeko jäädä eloon?
faija oli ollu tilaisuudessa jossa linkolakin oli. taitaa olla ihan asia äijä.
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mi ... t-suomessa
greenpeacen perustaja ja ainoa tiedemies porukasta on tosi maltillinen ja laajakatseinen nykymittapuun mukaan.
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mi ... t-suomessa
greenpeacen perustaja ja ainoa tiedemies porukasta on tosi maltillinen ja laajakatseinen nykymittapuun mukaan.
Индейский вождь - "вялотекущая шизофрения"
Re: Voimmeko jäädä eloon?
Tuossa on paljon yhteistä Linkolan teeseihin, jotka ovat tosin paljon vanhempia ja osin aika radikaalejakin. Kyllä tuo kirjoitus pistää ajattelemaan luonnonsuojelua vähän toiseltakin kantilta.
Tältä Greenpeace-marttyyrilta, joka nyt huutaa yhteiskuntaa apuun, oli eilisessä 45 minuuttia haastattelu jostain vanhasta asiasta. Minä kiinnitin huomioni naisen silmiin. Ne olivat fanaatikon silmät, jollaisten vastaantullessa vaihtaisin tien toiselle puolen.
Tältä Greenpeace-marttyyrilta, joka nyt huutaa yhteiskuntaa apuun, oli eilisessä 45 minuuttia haastattelu jostain vanhasta asiasta. Minä kiinnitin huomioni naisen silmiin. Ne olivat fanaatikon silmät, jollaisten vastaantullessa vaihtaisin tien toiselle puolen.
Joka viimeksi nauraa, kuolee iloisena.
Re: Voimmeko jäädä eloon?
Moi,
Taisi olla eilisessä radiouutisissa vähän samasta asiasta. Eli fanaattiset uskonyhteisöt tai luonnonsuojelijat voivat radikalisoitua jonkinlaiseen terrorismiin asti. Miksei joku fanaattinen Lada harrastajakin joka ei saa riittävästi ymmärrystä, huomiota tai uutta Ladaa.
Taisi olla eilisessä radiouutisissa vähän samasta asiasta. Eli fanaattiset uskonyhteisöt tai luonnonsuojelijat voivat radikalisoitua jonkinlaiseen terrorismiin asti. Miksei joku fanaattinen Lada harrastajakin joka ei saa riittävästi ymmärrystä, huomiota tai uutta Ladaa.

***************************************************************
EX- VAZ 21093 1,5i 51kW Cross over vm1995/2011, GM-ruisku, Euro-S sisustus, korotettu alusta.
EX- VAZ 21093 1,5i 51kW Cross over vm1995/2011, GM-ruisku, Euro-S sisustus, korotettu alusta.
- PöyhöinKuusaalt
- Viestit: 7252
- Liittynyt: 12.3.2007 0:05
- Paikkakunta: MarkankyläKuusaa (KouvostoLiitto), KännykkätieKanervala
Re: Voimmeko jäädä eloon?
Olen melko fanaattinen otsikoiden seuraaja (melko usein ainakin).
Otsikko kysyy ja siihen vastataan:
Tiedeuskonnon näkökulmasta voimme (ihminen lajina) jäädä eloon geenitasolla, yksilötasolla emme. Tämä koskee sekä yksilön elinkaariajattelua että meitä lajina.
Kaikkien muiden uskontojen ja ajatusmaailmojen näkökulmat eivät tähän mahtuisi.
Pentti Linkola on filosofi ja utopisti. Hänen itse tarjoamansa elämisenmalli ei kuitenkaan kannattele hänen omaa filosofista maailmanjärjestystä. Hän on radikaali, joka ei aloita maailmanparannusta itsestään, mutta niihän eivät filosofit yleensäkään tee.
Otsikko kysyy ja siihen vastataan:
Tiedeuskonnon näkökulmasta voimme (ihminen lajina) jäädä eloon geenitasolla, yksilötasolla emme. Tämä koskee sekä yksilön elinkaariajattelua että meitä lajina.
Kaikkien muiden uskontojen ja ajatusmaailmojen näkökulmat eivät tähän mahtuisi.
Pentti Linkola on filosofi ja utopisti. Hänen itse tarjoamansa elämisenmalli ei kuitenkaan kannattele hänen omaa filosofista maailmanjärjestystä. Hän on radikaali, joka ei aloita maailmanparannusta itsestään, mutta niihän eivät filosofit yleensäkään tee.
Ottaa pataan kun Lataan
Mis Min Lapain?
Mis Min Lapain?
- pavlik morozov
- Viestit: 1149
- Liittynyt: 11.3.2013 22:00
- Viesti:
Re: Voimmeko jäädä eloon?
Pavlovits kirjoitti:Tuossa on paljon yhteistä Linkolan teeseihin, jotka ovat tosin paljon vanhempia ja osin aika radikaalejakin. Kyllä tuo kirjoitus pistää ajattelemaan luonnonsuojelua vähän toiseltakin kantilta.
Tältä Greenpeace-marttyyrilta, joka nyt huutaa yhteiskuntaa apuun, oli eilisessä 45 minuuttia haastattelu jostain vanhasta asiasta. Minä kiinnitin huomioni naisen silmiin. Ne olivat fanaatikon silmät, jollaisten vastaantullessa vaihtaisin tien toiselle puolen.
iltapäivälehden ljutussa on kuvasieppaus kun greedpeas vene yrittää ajaa vennään merivartioston kumiveneen kylkeen se oranssipukuinen oli tosi vaarassa. ihmeen silkkihansikkain venäjä on heitä kohdellut. jos olisi ollu omanmaalaisia niin nehän ois hoideltu paikanpäällä. ruokakin on parempaa kun kerran vegaani valittaa eli ei ole sitä normi kaalisoppaa ja limppua.
eiköhän ne ns vitamiinitkin sille sinille ole jotain reseptilääkkeitä...

Индейский вождь - "вялотекущая шизофрения"
Re: Voimmeko jäädä eloon?
Joukossa oli mukana neljä venäläistä. Jos koko poppoo olisi ollut paikallista, tilanne olisi ehkä hoidettu noin. Venäläinen tapa hoitaa kaappaustilanne on tehdä sotilaallinen äkkirynnäkkö ja selitellä asiaa myöhemmin.pavlik morozov kirjoitti:
ihmeen silkkihansikkain venäjä on heitä kohdellut. jos olisi ollu omanmaalaisia niin nehän ois hoideltu paikanpäällä.
http://finnish.ruvr.ru/2013_09_30/Green ... eksi-1957/
Samara. Suomesta ja Venäjältä. Sputnikista Euroon.
«Хотели как лучше, а получилось как всегда»
«Хотели как лучше, а получилось как всегда»
- pavlik morozov
- Viestit: 1149
- Liittynyt: 11.3.2013 22:00
- Viesti:
Re: Voimmeko jäädä eloon?
varsinkin kun ottaa huomioon että kävivät vuosi sitten samalla porauslautalla riehumassa.samarai kirjoitti:Joukossa oli mukana neljä venäläistä. Jos koko poppoo olisi ollut paikallista, tilanne olisi ehkä hoidettu noin. Venäläinen tapa hoitaa kaappaustilanne on tehdä sotilaallinen äkkirynnäkkö ja selitellä asiaa myöhemmin.pavlik morozov kirjoitti:
ihmeen silkkihansikkain venäjä on heitä kohdellut. jos olisi ollu omanmaalaisia niin nehän ois hoideltu paikanpäällä.
http://finnish.ruvr.ru/2013_09_30/Green ... eksi-1957/
turvallisuusnormistohan on lautalla melko samaa luokkaa kuin ydinvoimalassa
Индейский вождь - "вялотекущая шизофрения"