vanhaan hyvään aikaan

[Pavlovits]

Tässä yksi selitys:
http://personal.inet.fi/koti/vallius/johan.htm

[wileeni]

Kiitoksia ! Noinhan sen tietysti on täytynyt mennä. Aina väliin (kateuksissani) ihmettelen, miten osa boardilaisista asiat esiin onkii.

[Pavlovits]

Aika hyvää selostusta. Olisi kai voinut aikanaan historiantunneilla olla vähän paremmin hereillä.

[pavlik morozov]

Merimies-Unionia lähes 30 vuotta johtanut vasemmistososialisti Niilo Wälläri (1897-1967) oli tunnetuimpia suomalaisia ay-johtajia. Hänen järjestönsä oli usein muita liittoja radikaalimmalla linjalla palkka- ja yleispoliittisissa kysymyksissä, ja jäänmurtajalakot olivat 1960-luvulla yleisiä.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/m ... edia=20007

loppupuolella spede sanoo: värssy wällärille pojat

http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_W%C3%A4ll%C3%A4ri

Sisäasiainministeri Toivo Horelli järjesti 1942 Wällärin kuulusteluihin, koska tällä epäiltiin olevan yhteyksiä vihollisiin. Wälläri myönsi olleensa Ruotsin matkallaan yhteyksissä muun muassa englantilaisiin ammattiyhdistysjohtajiin. Helmikuussa 1942 SAK:n hallituksen työvaliokunta käsitteli asiaa, kehotti Wälläriä eroamaan työvaliokunnasta ja suositteli Merimies-Unionia erottamaan Wällärin puheenjohtajan tehtävästä. Wälläri ei kuitenkaan suostunut eroamaan, eikä Merimies-Unioni erottanut puheenjohtajaansa. Käytännössä SAK:n työvaliokunta ei kuitenkaan enää kutsunut Wälläriä kokouksiinsa. Hän vältti turvasäilöön joutumisen, koska viranomaiset pelkäsivät merimiesten katkaisevan laivaliikenteen ulkomaille vastatoimena, ja toisaalta koska Neuvostoliiton radiopropaganda haukkui Wälläriä jatkuvasti. Wälläri siirsi Merimies-unionin toimiston sodanajaksi Tukholmaan.
Toiminta ay-liikkeessä sotien jälkeen

Wälläri oli alkuperäisellä Leinon vangit listalla. Valpon etsivät yrittivät pidättää hänet, mutta asia raukesi Wällärin uhattua vastustaa pidätystä aseellisesti.
Sotien jälkeen Wälläri oli mukana kansandemokraattien toiminnassa.

http://www.tyrmistynyt.info/q/cx0k49vfxtcwuzs9.html

[wileeni]

Naapurin vanha Spuge oli mermies. Kotosalla ollessaan kävi hän säännöllisesti dokaamassa faijan kaa. Spuge suri Wällärin toimintaa: "Vähä kerrassaa kaik meijä suolase veen pääl seilaava tonnisto wälläröidään upoksiin." Samoin hän eläkkeellä hönötellessään uumoili käyvän rautakourille ja paperimiehille.
Nykyisten merimiesten ammattia ei hän katumuskymmenillään enää pitänyt minään: "Kaike maailma rooroi. Ja muuteski lossaus ja lastaus niin orkaniseerattua, ettei juur maissa pääse käymää."
Sinänsä wärssy Wällärille oli komea. (taasen, jollen oikein väärin muista) Hänen kuolinilmoituksessaan luki: Kuule, löivät jo kahdeksan lasia. Vahtisi on päättynyt.

[pavlik morozov]

isoisäni s. v 1911 h:ki oli laivoilla v 49-71 31 laivaa joista 5 toimi konepäällikkönä, upseerina 29 laivalla.

tässä 18.1.77 laivaluettelon nro 245 mukaan

EQUATOR 49
SIRIUS 50
ARABIA 51
PETSAMO 52
GRETA THORDEN
ELLA
TEHI
PERÄMERI
WIIKINKI
POHJOLA
CLIO
LEILA
ÖSTERBOTTEN
KORSHOLMA
PERÄMERI
KIRSTI H
MERITA
CIENA
INGA
OLAV
SOMMARÖ
LILLGAARD
HAVSKAAR
NORRÖ
BORE VII
BORELLA
GREGERSÖ
LABORE 72

[Pavlovits]

Ennen oli sukset puuta ja miehet oli rautaa hiiohoi.
1936 Garmischin olympialaisten miesten 4x10 km:n viestin ankkuriosuudelle jähti Kalle Jalkanen puolentoista minuutin takamatkalla Norjan Iverseniin.
Vähän ennen puoltaväliä norjalaisen selkä alkoi vilkkua puiden välistä. Kalle lisäsi vauhtia ja sylkäisi innoissaan ladun varteen. Samalla lensivät 30-vuotiaan hiihtäjän tekohampaat jonnekin ladun varteen. Ei muuta kuin jarrut päälle ja takaisin etsimään tekohampaita, jotka löytyivätkin hetken tonkimisen jälkeen lumeen uponneina. Ei kalliita purukaluja niin vaan sopinut hukata, itse olisi joutunut uudet hankkimaan.

Sillä aikaa Iversen oli kadonnut taas näkymättömiin. Kalle lisäsi vauhtia ja kilometri pari ennen maalia norjalainen alkoi vilkuilla taakseen savolaisen miehen huohottaessa taas kannoilla. Eihän tässä näin pitänyt käydä, huokaisee Iversen, kun Kalle Jalkanen porhaltaa umpihankea ohitse ja voittaa viestin Suomelle yli viidellä sekunnilla.
Karsinnat tähän viestiin pidettiin viikkoa aikaisemmin Sotkamossa, jossa pakkasta oli 39 astetta.

[sergei 1200L]

"Samalla lensivät 30-vuotiaan hiihtäjän tekohampaat jonnekin ladun varteen".

[toktornivako]

Juu huonoja oli hampaat ennen vanhaan!

[pavlik morozov]

oliko talvisotaan asti savupirtit käytössä syrjäseuduilla?
varkauden kangaslammilla vanhapoikaveljekset 90 luvulla asuivat pirttiä jossa oli maalattia. ja kuulemma joku vanha mummo myös. siellä joku hurja asui jopa luolassa. peis immonen ja on nähtävyys vieläkin.
kaupunkialueellaki on vielä taloja jotka on rakennettu ns multiaiselle. hirsiristikolle maanvaraisesti.

56 vuonna radiossa haastateltiin perhettä joka asui maakuopassa mikkelin liepeillä.

[Pavlovits]

oliko talvisotaan asti savupirtit käytössä syrjäseuduilla?

Silloin ei oltu vielä keksitty näitä pienhiukkasia.

[pavlik morozov]

oliko talvisotaan asti savupirtit käytössä syrjäseuduilla?

Silloin ei oltu vielä keksitty näitä pienhiukkasia.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/s ... media=9129 vuonna 50 yläsavossa savupirtti.

Vuonna 1950 selostaja Leo Meller teki reportaasin Suomen köyhimmästä kunnasta, Pohjois-Savon Rautavaarasta.

Meller tapasi lahoavissa, rievuilla tilkityissä savupirteissä ja maakuoppiin kyhätyissä hökkeleissä asuvia suomalaisia, joille kahvi ja toinen vaatekerta olivat ylellisyyttä.

mitenkähän tuo perimän degeneroituminen lienee?

[wileeni]

Hyvää ystävänpäivää lajitoverit. Kuinkahan kauan tämmöistä ihmetystä on Suomessa vietetty ? Toinen kummajainen on Hallowayevening (kirjoitusasu?). Se jossa pannaan mädäntynyt kurpitsa päähän ja irvistetään.

Muutoinkin ovat "kodin juhlat" käyneet vähiin. Paikkapaikoin on Joulu ainoa, muutoin mennään erilaisiin rientoihin. Samoin muistan ajan, jolloin saattoi viikolla pesasta vähän, panna puhasta päälle ja mennä tutulle kylään. Ja ilman viinapulloa. Tuon tavan on tainnut TV lopettaa.

Isävainaa sanoi joskus, että kun nuorilla nykyään on kaikkee, on viinat, vit#t on videot. Toista se oli ennen. Ei meillä ollut videoita.
Kuinka monella on enää videoitakaan ?

[Pavlovits]

Minä olen purnannut video-sanan rajaamista vain kuvanauhureihin. Vasta viikko sitten poikani moitiskeli minua kun nimitin alakerran Filmtown- myymälää videovuokraamoksi.

[wileeni]

Kalle Jalkasen hampaat. Niimpä. En ollut ainoa ikäluokastani, joka sai tekohampaat rippilahjaksi. Huonosti istuivat suuhun siihen aikaan. Kehitys kehittyy. Vaan kenen kommentti, milloin, miksi: MÄ KAADUIN KERRAN JA KUSIN KAHESTI ?