Terve taas, aikaa onkin viime kirjottelusta jonki verran.
Nyt tässä muutaman kuukauden liikennettä ratin takana kokeeneena on kyllä pakko kertoa teillekkin muutamista havainnoista mitä olen tehnyt. Itellä ei vielä(kään) ladaa, mutta samaan heimoon koen kuuluvani, varsinkin tuon tsekinihmeen ratissa. Kummasti herättää raivoa ja ohitushaluja tommonen ruosteinen pieni diesel-farmari, vaikka ajaisi sen +5-10 km/h yli rajoituksen. Tehtiin ihan testiä aiheeseen liittyen, ensin sama pätkä meikäläisen skootalla, sitten kaverin porukoiden '08 turbokiisselijapsifarkulla, vakkari säädettynä about samoihin mitä ajan skootalla mittariin. ~20km matkalla uudemmasta autosta ajoivat samaan kellonaikaan samana viikonpäivänä 3 kertaa ohi, skootasta meni päälle 20 autoa ohi. Tolla isommalla tiellä ehkä ymmärrän tuollaisen käytöksen, onhan se kiva ajaa kovaa suoraa ja tasaista tietä. Eräs toinen tie, mitä ajan useamman kerran kuukaudessa, on taas niin mutkainen että harvalla isolla ja painavalla "ruumisvankkurilla" kuten kutsun noita volvo v70 ja audi a6 jne "premium-autoja", pystyy ajamaan rajoituksen mukaisesti. Itsehän siis pystyn ilman vaikeuksia ajamaan ko. tiellä päällekkin rajoitusten, kiitos matalien renkaiden ja kopan keveyden
. Heti suoran auetessa alkaa taas valojen vilkuttelu ja perässä roikkuminen. Usein suorittavat semmosia ohituksia että ite pitää jarrutella reippaasti jos meinaa hengissä selvitä noissa paikoissa... Täällä kaupungin pinnassa taas tulee usein pyörittyä tolla äiteen punaisella paholaisella, elikkä pienellä ranskalaisella "koirankopilla", kuten kaverit sitä leikkimielisesti kutsuvat. Liikennevaloissa ajetaan aina niin perään kiinni, ettei useimmiten varmaan mahtuisi itse edes siitä välistä kulkemaan. Homman hauskuushan on siinä, että huomatessani jonkun olevan ihan perässä kiinni, otan yleensä semmosen lähdön että kaikki hummat kevyestä autosta on käytössä. Siinä jää about 90% autoista ihmettelemään et "mitä, eikö tuo jäänytkään tuolla mummo-autolla tientukoksi"
Huomattuaan jääneensä jälkeen, onki näiden teiden ritarien pakko kiihdyttää ihan perään kiinni ja ohittaakin, vaikka vauhtini luulisi riittävän kaikille. Eipä siinä, jarrua taas. Toinen mikä itseäni ihmetyttää on rampeilla jne kiihdyttäminen. Tuntuu että monille on kaasupolkimen kunnolla painaminen ihan mahdotonta. Miulle opetettiin jo autokoulussa, että rampeilla jne ei hidastella, vaan otetaan kaikki irti bemmistä (pidon rajoissa tietty, hassu tunne kun rupeaa 5 vaiheella päälle 90 vauhdissa perä tulemaan sivulle
). Sama jatkunut nykyisin itsellä, eli kesälläkin pidon rajoissa kaikki hummat käyttöön ja tavoitenopeuteen reippaahko kiihdytys. Itse en haluisi olla tukkona siis, kaiketi se vaan monia ärsyttää jäädä pienille p*skahuusseille ja sit pitää mennä renkaat ulvoen järjettömissä paikoissa ohi.
(eikä nuo edes viime testillä haisseet kumpikaan auto, testitapana siis parkissa reipasta kaasuttelua kaverin toimesta ja ite haistelemassa et tuleeko sieltä käryä, elikkä "karstaapoistava" ajotapani on toiminut
)
(Vielä lisäyksenä et okei, tulee itsekin joskus kiihdytettyä ehkä turhan hitaasti mutta se johtuu siitä että 5hlö kuorma, vkl tavarat yms kontissa ei tuolla 60 hevosvoimalla pahemmin kaahata vaikka ajaisi pedaali konehuoneessa ja vaihtaisi aina ihan nappiin, varsinkaan ylämäkeen jos pitäisi saada 80 mittariin stop-merkin takaa :/ )
)Asia on sovittu, ei siitä enempää...
Jospa ens kerralla ei jalaka mäne jarrulle kovin hätäseen. 
