Ladaboard

Suave hius rasvaa.

Kyllä meilläpäin 70-80-luvun taitteessa oli Brylcreem kova sana kun torttu tukkia väänneltiin!

Erehdyin aineesta hammaspesulla kun pusersin tahnan sijaan White Horse -hiusrasvaa. Punainen tuubi valkoisella tekstillä, vaati useamman huuhtelun ennen kuin rasva oli mäjellen.

Kun nyt tuo Brylcreem tuli puheeksi, niin onko kellään brylcreemikutreilla keikkunut Roston?
Roston oli 60-luvun nuorten miesten suosituin pienilierinen hattu.
Nämä nykyiset tuurekilpeläiset roikottavat vähän vastaavanlaisia tyylittömästi takaraivolla.

Tere!

Pitihän Roston olla. Oli muistaakseni tummanvihreä.
Enpähän olisi tuota enää muistanutkaan ilman muistia virkistävää kysymystä.

Mitähän kaikkea sitä onkaan vuosikymmenten myötä painunut unholaan...

Se toiseksi suosituin lierikko oli nimeltään Harrison.

http:tä en ole aukonut, mutta kaikista muista mainituista käyttämättä:
-häkäpönttö
-Shell partavesi Hattua ja keppiä olen nuorna juonut. En suosittele.
-valovirtakahvimylly
-karpiitipönttö
-Amiroc. Armiroa polttanut kyllä
-Rix-rax
-telefoto. Telefaxia kyllä. On eri asia, kuin faxi
-Barbara
-Sovgum. Ainakaan tieten
-Rostonia, Harrisonia enkä White Horsea päähäni ulkoisesti, Pervitiiniä en edes sisäisesti. Pervitiiniä oli sotien jälkeen niin runsaasti saatavilla, että mm. opiskelijatytöt sinnittelivät sen avulla öitä ennen tenttejä.

Muita enemmän tai vähemmän.

Menikö "puskuritunkissa" tulkinnat kohilleen. Naapuritallin off road-porukka puhuu jenkkitunkista. Puskurista nostava tunkki minullakin löytyi toisen polven Datsun Bluebirdistä. Arvelen kuitenkin, ettei maastoajoväki kelpuuttaisi sitä edes hammastikukseen.

Vasenta ajetaan yhä kymmenissä maissa. Oisko autoilun kannalta merkittävimmät (toistaiseksi) Australia ja Japani. Viimeksi oikealle vaihtanut pohjoismaa Islanti. Omat kokemukset enimmiltään Kyprokselta, pienillä ja aika mittavillakin ajoneuvoilla.

Tuosta telefaksista väittäisin, että se on sama kuin faksi.
Sen sijaan telex eli kaukokirjoitin on tällainen. Taisin tuolla ylempänä selostaakin sen toiminnan.
Noita on montakin mallia, mutta minä olen käyttänyt tällaista:

Vähän lisää muistelusta:

Salamavalo. Käyttänyt en ole, mutta kuvassa ollut, oisko tuo ollut magnesiumia, terävä välähdys ja savua. Käyttänyt olen kertakäyttöpolttimoa ja nelisalamaa.

Mustekynä.
Eka starjoshan hanhen sulasta vuolema Näytiksi vain, että miten sitä ennen.
Toka puuvasi, johon painettiin n. tuuman mittainen metalliterä. Uutta terää piti ensin pitää suussa pari minuuttia, jotta suojarasva liukesi. Nämä kastettiin pulloon. Pulloja muistan kahta eri muotoa, toinen oli vähän mutkalla ja sopi pulpetin reikään.
Kolmas ns. täytekynä, johon imaistiin pullosta mustetta. Sitten tuli vaihtopatruunoilla varustettu.
Neljäs Kosmoskynä, jota heti seurasi kuulakärkikynä. Mikä tuo "Kosmos" sitten oli, sottasi ainakin enemmän kuin kuulajärki.

Polkupyärän talviketjut.
Rousku-jääketju etupyörään ja Narsku lumiketju taa. Raskaat polkea, mutta pitivät.

Jekovit.
Ei kait niin vanha? Ennen puhuttiin Vitolista.

Gallona.
3,78 l / 4,5 l Jompi kumpi Hevosnaamasaarelta, toinen Jenkkilästä ?

Täystuhoa sai ainakin vielä kymmenkunta vuotta sitten, muttei se kauppiaan mukaan saanut enää DDT:tä sisältää.

Oli Pavlovits faxiin ottanut kantaa, tosin ystävällisesti konditionaalimuodossa. Alkaa oma muistini olla jo sen verran käytetty, etten vastaan tohdi käydä. Kun teen jonkun insinööritason unohduksen, kuittaa muija sen kysymällä: "Mikä päivä tänään on ?" Jos siihen vastaan väärin, tiedustelee hän hymyssä suin: "Kuka on presidenttinä ?"

Olkoon hää ollut vaikka telex, ei kuitenkaan telefoto, koska ei sillä kuvia kyetty välittämään. Konttorin hengetär kijoitti tekstin, joka reijitti paperinauhaa. Tämä nauha syötettiin masinaan (oisko se sitten ollut se karpiitipönttö?), joka käsittääkseni telhvoonitse siirtyi Hevosnaamasaarelle, tai Tuulimyllymaahan. Siellä taasen Heän myllystä ulos serpentiini, jossa samat reijät. Tämä taasen kääntyi konheessa tekstiksi, joka tehtaalle kiikutettiin.
Järjestelmää ei turhanpäiten saanut käyttää, mutta jos asia oli niin tähellinen, ettei puhelu riittänyt. Näin siis 70-luvun lopulla.

Hyvin olit kuvaillut tuon telexin.
Tuossahan oli ideana se, että saatiin kirjallinen dokumentti ja kalliiden kaukopuheluiden aikana juttu, joka olisi kestänyt viisi minuuttia, hurahti muutamassa sekunnissa. Puhelumaksu kertyi noista sekunneista.

Polkupyörän ketjut ovat tutut, omat olivat ohutta teräslankaa tms. ja lähtivät suht' helposti etupyörästä paikaltaan esim. jos kallisti ja kääntyi jyrkästi. Äkkiä ne paikoilleen taas laittoi mutta hankalaa ja aikaa vievää oli matkanteko. Kun ajattelee niin ei montaa kertaa kaatunut ilman ketjujakaan koko pyöräilyaikana vaikka kantamusta ja kassia oli runsaasti.

Pavlovits kirjoitti:

Lattarauta kirjoitti:Mutta milloin mustekynät jäi pois käytöstä??

Ainakin vielä 50-luvun puolivälissä opeteltiin kaunokirjoitusta mustekynällä.
50-luvun lopulla kuulakärkikynät alkoivat syrjäyttää mustetäytekyniä. Noita ETYK- ynnä muita virallisia asiakirjoja kirjoitettiin vielä täytekynillä, saatetaan kirjoittaa vieläkin.

kuivamustekynä oli bisnesmiesten käytössä 70 luvun alussa. koulussa ei meidän aikaan saanut opettajalle näyttää sellaista...

kosmoskynä tais olla jotain siitä väliltä. ja kalkkeeripaperia remingtoniin paperien väliin...

Suikkalakki?
Ensimmäisen kerran partiopuvun kanssa
Toisen kerran Shellin univormussa
Kolmannen kerran armeijan pussihousuunivormussa m/36

Suikkalakki. 50-luvun lopulla Ameriikan paketista. Sain kun oli niin pieni, ettei muille sopinut. Oisko ollut lapsellinenkin ? Suikka-nimityksen kuulin vasta myöhemmin. Venelakin nimellä oli tuo Atlantin ylittänyt.

Onko joku (pussihousu) käyttänyt tuultajaa ?

P.S. Faxissa olin satasella mettässä. Siis telefax on (puhekielessä?) lyhentynyt faxiksi. Tuo vanha masiina oli telex. Pavlovitsille kiitokset "oikoluennasta".