AI kirjoitti:Edellisen viestin linkin lukeminen maksaa 28 € / 4 kk!!!
En tiedä mistä johtuu, mutta ainakin minä pystyn tuon jutun lukemaan ilmaiseksi.
Ja facebook-ryhmässä "Itäautot" juttu näkyy ihan oikein.
Laitoin linkin fb-ryhmään edelliseen viestiin.
Ja tuossa se juttu, ilman kuvia valitettavasti:
Vanhan maalaistalon pihamaalla kiiltelee värikäs autorivi. Autot eivät ole, mitä tahansa kulkupelejä, vaan naapurimaan ihmeitä, Ladoja. Pihamaalla oleva kuuden auton rivi on vain pintaraapaisu siitä, mitä on luvassa.
– Minulla on kaikkiaan 31 Ladaa, kaikkiaan 17 erilaista. Liki kaikki on ajokuntoisia, vain muutamasta puuttuu moottori tällä hetkellä. Kokoelmasta puuttuu ainakin kuusi Ladaa ja lisäksi tietysti erikoisversioita, kertoo Ladoja keräävä kuorevesiläinen Lauri Peltola.
Ensimmäinen Lada tuli Peltolalle hänen omien sanojensa mukaan vahingossa, koska se oli halpa ja takavetoinen.
–Tottakai nuorella miehellä piti olla takavetoinen auto. Ladoja oli siihen aikaan joka paikassa tarjolla, Peltola perustelee ja jatkaa:
–Ja pitihän sitä vähän muita ärsyttää, koska puolet ihmisistä ei hyväksynyt sitä, että joku ajaa Ladalla.
Nykypäivänä kerätyt Ladat ovat pääosin kesäautoja, sillä niillä ajaminen ei ole kovin kannattavaa. Ladojen kuluttama bensiinimäärä verottaisi rahapussia turhan paljon. Useimmin Peltolan näkee vihreän vuoden 1977 Lada 1500S:n ratista. Vihreä kaunokainen on harvinaisuus, sillä se on viimeinen kyseistä mallia vuonna 1977 valmistettu Suomessa oleva Lada.
–Tein tämän hääautoksi neljä vuotta sitten. Tämä on kesäauto, siksi sen katolla on ajankohtaan liittyvää rekvisiittaa eli katiska ja heinäseiväs, Peltola kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
MIRA METSÄLÄ
Kesäladan katolla on aiheeseen liittyen katiska ja heinäseiväs, talviauton katolla sukset. Nämä kaksi ovat vain murto-osa kuorevesiläisen Lauri Peltolan ladoista. Poika Aku Peltola, 5, on tottunut viettämään aikaa isän kanssa ladojen parissa.
Kesäladan katolla on aiheeseen liittyen katiska ja heinäseiväs, talviauton katolla sukset. Nämä kaksi ovat vain murto-osa kuorevesiläisen Lauri Peltolan ladoista. Poika Aku Peltola, 5, on tottunut viettämään aikaa isän kanssa ladojen parissa.
Vihreä Lada ei ole ainoa harvinaisuus Peltolan Lada-kokoelmassa. Joukosta löytyy muun muassa musta Lada, joita on tehty vain pieniä eriä.
–Kansan auto ei voi olla musta, siksi näitä on tehty niin vähän. Herrat ajoivat mustilla autoilla, Peltola selventää.
Pihamaalla koreilee myös Ruotsista Suomeen tullut farmarimallin vuoden 1979 Lada 1500. Suomessa kyseisiä malleja on rekisterissä vain seitsemän.
–Tämä tuli minulle Väinölästä, tämä on vanha näytelmäauto, Peltola kertoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
MIRA METSÄLÄ
Ladan 10-vuotisjuhlamallia tehtiin vain 250 kappaletta. Kaikki kyseiset ladat ovat keltaisia.
Ladan 10-vuotisjuhlamallia tehtiin vain 250 kappaletta. Kaikki kyseiset ladat ovat keltaisia.
Harvinaisuuksia ovat myös kullanvärinen Lada 2107 1600 Konela Turbo ja kymmenenvuotisjuhlamalli keltainen Lada 1200 LS. Kyseisiä turbomallin Ladoja on tehty vain noin kymmenen kappaletta. Juhlamalleja on myyty kaikkiaan noin 250 kappaletta ja Suomessa näitä ainoastaan keltaisena tehtyjä Ladoja on tiedossa enää vain viisi kappaletta.
–Turbo Ladan olen hakenut kaukaa, Liperistä asti. Sinne tuli matkaa kaikkineen 400 kilometriä, mutta kun hinta oli hyvä ja halusin saada sen, niin olihan se haettava, Peltola perustelee.
Kun keräilyn kohteena ovat autot, voisi äkkiä kuvitella, että niitä keräilykappaleita on pihamaalla pilvin pimein. Ladoja on kuitenkin tehty Venäjällä liki 20 miljoonaa vuosina 1970–2012, mutta kaikkia malleja ei ole Suomeen tuotu. Tämä rajaakin Peltolan keräilyä, sillä hän on keskittynyt pääosin Suomeen tuotuihin Ladoihin.
Lisäksi Peltolalla on tarkat kriteerit siitä, mitä hän kokoelmaansa haluaa. Kahta täysin samanlaista autoa ei ole mieltä pitää.
–Jokaista Ladaa on montaa korimallia, väriä ja tekniikkaa. Eli nytkin minulla on samaa korimallia sekä punainen että beige Lada, mutta siitä sarjasta puuttuu vielä farmarimalli. Kun farmarin löydän, niin sen väri ratkaisee sen myynkö punaisen vai beigen tuosta olemassa olevasta mallista pois, Peltola selventää, ja jatkaa:
–Ei näihin autoihin rakastua kannata. Totta kai ylimääräiset myydään pois.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
MIRA METSÄLÄ
Kuorevesiläisellä Lauri Peltolalla on 31 ladaa. Joukossa myös vähemmän tykättyjä 110-sarjan ladoja. Kuvassa myös poika Aku Peltola, 5.
Kuorevesiläisellä Lauri Peltolalla on 31 ladaa. Joukossa myös vähemmän tykättyjä 110-sarjan ladoja. Kuvassa myös poika Aku Peltola, 5.
Syytä sille, miksi Peltolaa kiehtoo juuri Ladat, ei hänen tarvitse kauaa miettiä. Ladoihin löytyy helposti osia, ne pystyy korjaamaan itse eikä niiden rosoinen ulkomuoto haittaa. Niissä saattoi olla lommoja jo tehtaalta lähteissä.
–Teen kaiken tarvittavan korjaamisen Ladoihin itse. En kuitenkaan aloita auton kunnostamista ennen kuin kaikki osat ovat siihen valmiina, Peltola sanoo.
Osia Ladoihin löytyy nykypäivänäkin hyvin. Etenkin, jos kelpuuttaa uustuotanto-osat. Alkuperäisten osien löytäminen onkin haastavampaa.
–Itselleni kelpaa uustuotantokin, kunhan ne ovat alkuperäisen näköiset. Tosin entisöin minä tässä yhden Ladan muovisen pölykapselin. Se on jo aika hullua homma. 20 vuotta sitten se ei olisi tullut mieleenkään, Peltola nauraa.
Vaikka autojen parissa saisi varmasti kulutettua kaiken vapaa-aikansa, on Peltola päättänyt tehdä toisin. Hän kertoo tekevänsä Ladoja kaksi iltaa viikossa, noin seitsemän tuntia kerrallaan. Siinä ajassa saa jo paljon aikaan. Yhden auton kunnostamisen tekee 40 tunnissa, jos sen hommat ovat helppoja.
–Viikonloput pidän vapaata ja se aika kuuluu perheelle, Peltola sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
MIRA METSÄLÄ
Ladamuseo rakentuu tähän navettaan seuraavien vuosien aikana. Lauri Peltolalla on tulevasta museosta selvän suunnitelmat.
Ladamuseo rakentuu tähän navettaan seuraavien vuosien aikana. Lauri Peltolalla on tulevasta museosta selvän suunnitelmat.
Seuraava käynnissä oleva projekti Peltolalla on Lada-kokoelman esille tuonti. Sen vuoksi hän onkin päättänyt perustaa vanhaan navettaan Ladamuseon. Museo sijaitsee Kuorevedellä.
–Joku juttu pitää aina elämässä olla. Kukaan ei tällaista ole vielä tehnyt, siksi halusin nimenomaan Ladamuseon. Automuseoissa on kaikkia autoja, täällä vain Ladoja, Peltola perustelee.
Peltolalla on selvät visiot tulevasta museosta. Sen lattia maalataan asvaltin väriseksi. Keskelle maalataan tie ja sivuille parkkiruudut. Tien reunoihin tehdään katuvalot siirrettävine tolppineen.
Tilan takaosaan tulee pihan päärakennuksen näköinen verhoilu ja kuisti, joka on todellisuudessa vessa. Toiseen päätyyn tulee vanha huoltoasema aaltopelteineen ja sen sisällä tulee olemaan jonkinlainen kahviotila. Museoon ei peritä pääsymaksua.
–Seuraavaksi ohjelmassa on lattian piikkaaminen ja uudelleen valaminen. Tätä ei tehdä mitenkään hampaat irvessä, joten uskoisin sen olevan valmis muutaman vuoden päästä, Peltola sanoo.
LAURI PELTOLA
36-vuotias.
Kuorevesiläinen, asuu tällä hetkellä Mäntässä.
Perheeseen kuuluu avopuoliso ja poika.
Työskentelee autopeltiseppänä ja automaalarina Kangasalla.
On kerännyt Ladoja 20 vuotta. Kokoelmasta puuttuu vielä muutamia malleja.
