Ladaboard

Qulle kirjoitti:

Jaakkima kirjoitti:Käyttökelloksi vaihtui perjantaina Vostok Partner automaattikoneistolla, ei siis enään patterien vaihtoa kun tarvitsemansa energian kello ottaa ranteen liikkeestä.

Saattaa kello edistää jos sattuu jonkun todellisen runkkarin ranteeseen eksymään

Näin luin netistä, mutta mulla kello on aina yöt yöpöydällä sekä tulevaisuudessa (siis kun kesäloma loppuu) työmaalla on toinen kello eli enpä usko edistämisen muodostuvan ongelmaksi kun se on arkisin ranteessa 8-10 h.

Jaakkima kirjoitti:Kuvaa en tietenkään netistä löytänyt juuri tästä mallista.

Partnereista löytyy aika kattavasti kuvia tuolta Vostokin sivuilta, jotka on ilmeisesti taas avattu: http://www.vostok-watches.ru/catalog/gr ... group_596/

Kuka osais kertoa tämmöisestä neuvostoliittolaisesta viljakärrystä jotain? Ei löydy valmistuslätkää... Kyljessä lukee pari ohjetta käytöstä, vaikkei niitä nyt kuvanlaadun vuoksi ehkä näekään. Valot ja renkaat ovat alkuperäiset (sdelanoe v SSSR). Jarrut toimii hydrauliikan avulla, akselit on jykevää tekoa, paksut "väärinpäin" asennetut lehtijousiniput.

KUVA

Mitä tuosta nyt oikein pitäisi sitten tietää pääasia, että kippaa ja kulkee perässä eikö ne siinä lie tärkeimmät
Mitähän vuosimallia tuo mahdollisesti on? Värin ja tekstien perusteella veikkaisin "suoratuonti" kärriksi eli muun kun ent.Agroman kautta tuoduksi. Belaruksen ja nykyisin Tempon nimellä tuodut kärrithän on maalattu punaiseksi. Myös Yrjö Tenkanen toi noita Teko merkillä, mutta nekin oli väriltään punasia.
Sellainen käytön kannalta ehken oleellinen, että hydrauliputken/letkujen liittimet ei ole ns.stantardi/länsimitoilla ja se voi aiheuttaa kiire paikassa tietämättömälle tuskaa Toki hitsi ja rälläkkä on keksitty...
Mitenkäs jarrut onko käsijarru etummaisssa vai takimmaisissa kuten hieman kuvasta epäilen vai onko ihan hydr. 4-pyörä jarrut?

Sellanen asia vielä katsoppa aisasta läheltä vetosilmää onko siellä mitään lätkää mihin oisi stanssattu tekstiä/mallia. Voi olla, että on maalattu yli, mutta kyllä sen erottaa jos siellä sellanen on.

1500i kirjoitti:Mitä tuosta nyt oikein pitäisi sitten tietää pääasia, että kippaa ja kulkee perässä eikö ne siinä lie tärkeimmät
Mitähän vuosimallia tuo mahdollisesti on? Värin ja tekstien perusteella veikkaisin "suoratuonti" kärriksi eli muun kun ent.Agroman kautta tuoduksi. Belaruksen ja nykyisin Tempon nimellä tuodut kärrithän on maalattu punaiseksi. Myös Yrjö Tenkanen toi noita Teko merkillä, mutta nekin oli väriltään punasia.
Sellainen käytön kannalta ehken oleellinen, että hydrauliputken/letkujen liittimet ei ole ns.stantardi/länsimitoilla ja se voi aiheuttaa kiire paikassa tietämättömälle tuskaa Toki hitsi ja rälläkkä on keksitty...
Mitenkäs jarrut onko käsijarru etummaisssa vai takimmaisissa kuten hieman kuvasta epäilen vai onko ihan hydr. 4-pyörä jarrut?

No kestipäs kauan tiedon tulo
Miten tuo suoratuontijuttu käytännössä ois menny? Värihän on tosiaan persoonallinen, enempi tulee mieleen puna-armeijan vihreä kuin viherpeukalon punainen...
Jotain vinkkiä tuossa jo olikin aiemmin että Valko-Venäjän alueelle ois tehty, mutta kun mitään tietoa ei valmistajasta löydy. Juuri sitä olisin ainakin kaivannut. Vuosimallistakaan ei ole tietoa

Jarrujen takia pitää kivuta sinne alle, mutta sanoisin nyt tässä että oli joko molemmissa tai sitten vain etummaisessa, tarkistetaan. Semmoset paineensäätimen näköiset jutut oli akselilla. Kaveri oli sitä mieltä että 4-pyörä hydraulijarrut ois mutta toimintaa ei vielä kokeiltu.

Enpä tullut katsoneeks muuten niitä liittimiä tarkemmin, mutta kuulostais ihan loogiselta, koska edellinen omistaja ei niitä jarruja ainakaan ollut käyttänyt... Kipin liittimet varmaankin vaihdettu.

Kiitos 1500i!

Tuolla "suoratuonnilla" tarkoitetaan sitä mitä on ollut vielä 90-luvullakin lehti ilmoituksien perusteella eli Venäläisillä varusteilla tuotuja tuotteita jotka poikkeaa hinnan, värin ja joiltain osin vaatimuksien osalta meidän/ virallisen maahantuojan tuotteista.
Paineilma jarrujahan noissa on kanssa ollut eli oisiko siellä vielä sellaisetkin tai ainakin osia niistä? Se jarrukello on saman näköinen, kun kuormaautossakin. Pikaliittimien eroista en tiedä luulisi että ne edes oisi vaihdettu käypäsiiin jos eivät sitä jo suoraan ole. Tarkoitin tuolla noita letkuissa ja putkissa olevia liitoksia ja niiden liittimiä. Monessakaan raktorissa ei ole jarruventtiiliä jolla noita jarruja voisi käyttää. Jos niitä käyttää norm. hydr. vivun kautta niin käyttö voi olla vähintäänkin mielenkiintoista tiukassa paikassa ja muutenkin äkkiottosta eli melko leikkimistä sellaisella ratkaisulla. Sen takia noita ei yleensä ole käytettykään jossain vaiheesssa purkivat ennem myyntiä pois noita jarruja juuri tuon takia vissiin, että monikaan ei voi hyödyntää niitä. Möivät sitten lisävarusteena niille jotka niitä tarvitsivat ( )
Esimerkkinä "suoratuonti" Belarus joita joitan näkyy sillon tällön olevan myynnissä muuten varmaan hyviä muttei saa noilla varusteilla täällä rekisteriin
Muutenhan tuo on noin äkkiä katsoen samanlainen kun tänne tuodutkin x26 versiot,mutta kun katsoo lähemmin eroja alkaa löytyä.

Onko kärrystä selvinnyt mitään uutta?

Vaihdoin äSSään ostamani uuden kellon ehjän koneiston vanhan kello kuoriin. Ja viisaritkin vaihdoin vanhoihin! Nyt ei pitäisi olla kellään enää
valittamista "rantaroleksista"!

Joku aika sitten tuli telkkarista dokumentti kapitalistisesta kertakäyttökulttuurista. Siinä todettiin että neuvostoliitossa ja sosialistisissa maissa ei ollut käsitettä kertakäyttökulttuuri vaan tuotteista tehtiin mahdollisimman vahvoja / ikuisia. Toisin sanoen tuo dokumentti todisti omaa näkemystä siitä että neuvostoliitossa tehty tavara on laadukasta, toimivaa, kestävää ja korjattavaksi tehtyä!

Huomasin samalla että olen itsekin oikeastaan aika "vihreä" koska en kannata kertakäyttökulttuuria. Ostan tavarat mahdollisuuksien mukaan käytettynä (mieluiten neuvostoliittolaisena) ja en hylkää tavaraa "kyllästymisen" tai muodin takia. Vihaan hinttareiden sisustusohjelmia yli kaiken joissa koko kämppä laitetaan uusiksi muutaman vuoden välein ja vanha tavara menee kaatopaikalle!

larssi21074 kirjoitti:Joku aika sitten tuli telkkarista dokumentti kapitalistisesta kertakäyttökulttuurista. Siinä todettiin että neuvostoliitossa ja sosialistisissa maissa ei ollut käsitettä kertakäyttökulttuuri vaan tuotteista tehtiin mahdollisimman vahvoja / ikuisia. Toisin sanoen tuo dokumentti todisti omaa näkemystä siitä että neuvostoliitossa tehty tavara on laadukasta, toimivaa, kestävää ja korjattavaksi tehtyä!

Tästä minulle kertoi eräs luokkatoverini koulussa. Virallinen termi tuollaiselle lyhytaikaiselle suunnitellulle toiminnalle on "suunniteltu vanheneminen"

larssi21074 kirjoitti:Huomasin samalla että olen itsekin oikeastaan aika "vihreä" koska en kannata kertakäyttökulttuuria. Ostan tavarat mahdollisuuksien mukaan käytettynä (mieluiten neuvostoliittolaisena) ja en hylkää tavaraa "kyllästymisen" tai muodin takia. Vihaan hinttareiden sisustusohjelmia yli kaiken joissa koko kämppä laitetaan uusiksi muutaman vuoden välein ja vanha tavara menee kaatopaikalle!

Kai minäkin olen sitten vihreä! Ja hinttien sisustus ja ym lifestylepaskaohjelmat voitas kyllä ihan hyvin kieltää.

Tänään tuli ostettua made in ussr jääkaappi, 150 litrainen Snowcap 80-luvulta. Maahantuoja ollut aikanaan koneisto oy. Onko kellään tietoa kyseisistä laitteista? Näitä on mikkelissä myynyt tuttu mies aikoinaan jolla oli edustukset monelle neuvostotuotteelle. Sama mies oli myynyt myös saratov-tehtaan jääkaappeja mutta tämä snowcap ei ainakaan minun mielestä viittaa ollenkaan saratovin suuntaan ja on aivan eri tuote.

Tuli ostettua tänään uuden karhea "made in russia" tuote nimittäin Baikal-ij 43-1c rinnakkaispiippuinen haulikko kaliperi 12/76
pitäs teettää siihen vielä jatko pala niin istuin paremmin olkapäälle

Löytyy yksi neuvostoliittolainen Yunost-merkkinen mustavalkoinen matkatelevisio, kuoret tietysti kirkkaan punaiset. Tämä on peräisin entisen kodinkonemyyjän perikunnalta. Oli näitä oikeastaan useampikin, joista sain yhdistelemällä yhden toimivan. Kuulemma oli keräykseen aikanaan ehditty ajaa jo peräkärryllinen - varsinainen murheenkryynilaite. Tehtaalta lähtiessään jo osa televisioista rikki ja niitä joutui korjailemaan paljonkin, että pystyi myymään asiakkaille. Ja eläköitymisen aikaan sitten jäi liikkeen omistajalle vielä näitä iso kasa varastoon. Kaukomarkkinat näitä aikanaan toi maahan.

Parempaa laatua löytyy sitten aitoja neuvostoliittolaisia kravatteja ihan aukomattomissa muoveissa. Tarkoituksena olisi antaa kavereille vähän erilainen joululahja. Näitä muuten saa ostettua edelleen: http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedServ ... e=kravatti

Savenmaa on muuten huomannut näiden arvon, kun myy oikein kymmenellä eurolla / sarja. Jos ei osaa arvostaa neuvostoliittolaista laatua, niin oikeasti aivan samoja kravatteja irtoaa kyllä myös 5 kpl eurolla (http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedServ ... =kravatti2). Ilmeisesti Savenmaan liikeideana on kokeilla saada neuvostoliittolaisuudella tuotteille lisäarvoa, mutta ovat myös tarjolla valmistusmaasta vähät välittäville halvemmalla.

Ja löytyyhän muuten yksi neuvostoliittolaisaikakautena Latviassa tai Liettuassa valmistettu Radiotehnikan kirjahyllykaiutin. Tosin olen modannut tuohon modernimmat elementit, aikakautenaan hyvinkin laadukas jakosuodin on alkuperäinen.

Eräs Suomessa hyvin yleinen venäläinen tuote tuli mieleen - tulitiilet. Niitä löytyy varmaan jokaisesta rautakaupasta ja myös useasta tiilistä tehdyssä tulisijasta. Samoin myös venäläistä tulilaastia on myynnissä. http://puutuli.com/Tulitiilet.html

Tuotteita valmistaa Borovichskin tulenkestävien tuotteiden kombinaatti Novgorodin oblastissa.
http://oaobko.ru/

Kyseessä on tulitiiliä 155 vuotta valmistanut tehdas. Tässä Ilomantsin museosäätiön kokoelmasta löytyvä vanha kappale jostain tsaarin ajoilta ilmeisesti myös sen valmistama:
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/I ... emIndex=11