Ladaboard

Pistetäänpä verhoilupatentti (närkästymisenkin uhalla) pyöreelamppuseen. Siinä kun happani aurinkolippojen muoviset saranahelat ja ei jääneet kuin ruuvit kattoon. Pistinpä Bostikkia tuhdisti lippojen selkään ja tälläsin lipat kattoon. Liiman kuivumisen ajan tuenta sopivanpituisella ropsilla etupenkistä ja lipat pysyivät kiinni. Komia oli, mutta ei auttanut häikäistymiseen.

Kerran tein peruutusvalon Samaraan auton lisävalosta.Käänsin lampun lasin toisinpäin niin silloin valo taittui lasissa leveämmälle alueelle.Raot vedin kiinni silikonilla.Peruutusvalon virta tuli omalta sulakkeelta ja releen ohjaus peruutusvaloista.Maapiste löytyi takana olevasta vetolenkistä,johon kiinnitin valaisimen kahden lattaraudan väliin.Hyvin toimi niin kauan kuin Samaran omistin.

Tarvikepeilit toimivat hyvin mutta keräsivät pintaansa talvella lunta ja jäätä.Leikkasin vanhasta kumisaappaan varresta suikaleet.Ruvasin ne kiinni peilien yläreunoihin akkukoneella lättäkantaisia porakärkiruuveja apuna käyttäen.Vaikutelma oli varsin "urheilullinen"

Vuotavan venttiilin juuren olen paikannut silikonilla.

Hukkaantuneen polttoainekorkin tein puusta,koska tiesin,että kyseisellä autollla en kauaa aja.Se meni romuttamolle.

Temppuilevan sulakepitimen korvasin vanhasta sähkötaulusta irroitetulla tulppasulakkeella.Eipä ollut kontaktihäiriöitä enää.

Yleensä kontaktihäiriöisiin sulakkeisiin olen vetänyt nippusiteet pidikkeiden yli kontaktin parantamiseksi.

DX-Corollasta hajosi kuljettajan puoleinen lukko.Koska auto oli niin vanha ratkaisin asian näin.Oven avausvipuun porasin reiän.Ohjainputken avausvaijerille uitin rintapellin kautta siten että se päättyi oikean etupyörän taakse lokasuojan luo maata kohti.Työnsin sinkkivaijerin putkeen ja liitin sen avausvipuun vaijerilukolla.Testaamalla totesin virityksen toimivaksi.Lopuksi katkaisin vaijerin vetopään ja laitoin siihenkin vaijerilukon ja suojakasi sähköteippiä päälle.Rikkoutuneen lukon pesän päälle liimasin kaljapullon korkin,jonka maalasin hopeaspräyllä.Mustalla tussilla vedin avaimen paikan korkkiin.Kauempaa se vaikutti oikealta lukolta.Joskus kaupasta tullessa oli vaikea pitää pokeria kun piti mukamas tutkia eturengasta (eli avata kuljettajan puoleinen ovi)

Fiat Regatassa hajosi kans kuljettajan lukkosylinteri.Koska avauspainike menee kahvan läpi niin porasin molempien läpi 6mm:n reiän.Ostin oveen kiinalaisen kaarilukon,jonka sanka oli liian lyhyt.Sangan jatkoin hitsaamalla.Olihan se hieman MR Bean mäinen,mutta toimitti asiansa.

On sitä akkuakin ladattu.Kerran oli pakko saada akkuun virtaa työpaikalla.Latasin sen mig-hitsauskoneella seuraavaan tapaan.Korkit auki.Maadoituskenkä miinukseen.Hitsauskone minimijännitteelle,jolloin siitä löytyi muistaakseni 14,5V.Langansyöttö nollille,vastarulla ylös,kaasuhana kiinni.Kaasusuutin irti ,kaapeli kiinni polttimen päähän nippusiteillä ja toinen pää akun + napaan.Polttimen liipaisin päälle teipillä ja eikun menoksi.Vajaan kahden tunnin kuluttua alkoi akusta kuulua iloinen pulina,joten se oli täynnä.Näitä pikalatauksia ei kannata montaa kertaa harrastaa ,jos ei halua akkukauppaan.

Taunuksen irtoava vaihdekeppi korjataan näin:

1.
Otetaan tukeva pellinpala pokataan siihen 90 asteen kulma.Sitten siihen tehdään kaksi reikää.Toinen tulee peruutusvalokatkaisijan kohdalle ja toinen pitämään vaihdekeppiä paikollaan.Pellinpala pudotetaan suuremmasta reiästään vaihdekepin nivelen päälle ja kiinnitetään alhaalta peruutusvalokatkaisijalla.

2.Otetaan sähkökaapelia esim MSO 2x075mm2 ja sidotaan vaihdekeppi vaihdelaatikon alakautta paikolleen (ei kardaanin ympärille )

3.Käännetään vaihdevivun kiinnitysmutterin lukkopeltejä vaihdelaatikon kaulan päälle ja kiinnitetään pop-niiteillä.

Kun Ladan lataussäätimen kärjet juuttuivat ja akku kiehui tyhjäksi, niin en raaskinut ostaa kallista akkuvettä. Lunta kannettiin ämpäritolkulla kylppäriin ja oppilasasuntolan tyynyliina sai hoitaa siivilän virkaa kun lumesta sulattelin uudet akkuvedet. Naapurisoluissa asukkat ihmettelivät taas meidän touhuja - eipä se mitään ne ihmettelivät jo ennestäänkin.

yhdellä työmaalla oli konttorissa ilmastointilaite jossa oli kondensiovesiputki pihalle niin huoltomiehet vei siihen alle sankoja niin sai akkuvettä trukkeihin

Kun akkuvettä tarvittiin suurempia määriä, niin 80-luvulla jolloin ei viinan omatarvetuonti haitannut kotitarveteollisuutta ja opiskelijan hankket olivat pienet, piti tilata akkuvettä yhdeltä sivukylän äijältä. Ukko hieman ihmetteli että eikös tuo ole kalliin tislauskolonnin väärinkäyttöä eikä hän kuulemma ole tislausvehkeitä veden huuhtomiseen rakennellut. Kyllä se ukko sitten akkuvedet meille täräytti.

Jääkaapin kondenssivesiputkesta voi ottaa akkuvettä.Mitä enemmän ovea aukoo niin sitä enemmän sitä kehittyy.

Joku oli testannut että juotostinalanka kestää 10A:n virran.Viilipurkin foliota voi käyttää sulakkeen korvikkeena kun sulakkeet loppuu.

50 prosenttinen kirkas viina käy hätätilassa tuulilasinpesunesteeksi,mutta ei näin juhannuksena

tupakkiaskin foliota olen käyttänyt useasti sulakkeena
on useammin mukana kuin viilipurkki

Joskus tarvitsee paineilmaa pikkupuhalluksiin eikä kompuran letkut kaikkialle yllä. Siispä muurasin vanhaan spraypulloon Araldiitilla pohjaan tubeless venttiilitapin. Sitten vaan kompuralla paineet pulloon ja puhaltelemaan. Tarkkana pitää olla uusiotäytössä.

Huoltoasemilla myidään noita 12 V kestovoideltuja pikkukompuroita, mutta niissäpä ei ole painesäiliötä. Sellaisen rakentelin tubelessvanteesta poraamalla siihen reiän ylimääräiselle venttiilitapille. Siinäpä oli sitten ilman ulosotto ei kun pää kiinni. Venttiilit kannattaa jättää tapeista pois niin virtaus paranee.

Sitten kun sen 12 V pikkukompuran ankkuri sulaa ahkerassa paIneilman kehittämisessä, sitä voi pyörittää porakoneella ja kenttäoloissa akkusellaisella irroittamalla lohko ja pistämällä istukka akselin päähän. Ihannepaikka on pylväsporakone jonka alle lohko leukoihin kiinni ja ilimaa tulee. Samalla kun lohko on irrallaan on sen voitelu helppoa.

tahko kirjoitti:Sitten kun sen 12 V pikkukompuran ankkuri sulaa ahkerassa paIneilman kehittämisessä, sitä voi pyörittää porakoneella ja kenttäoloissa akkusellaisella irroittamalla lohko ja pistämällä istukka akselin päähän. Ihannepaikka on pylväsporakone jonka alle lohko leukoihin kiinni ja ilimaa tulee. Samalla kun lohko on irrallaan on sen voitelu helppoa.

Tuossa puhuu jo kokemuksen syvä rintaääni.

No tohon Tuulilasin pesu ongelmaan: Vuonna 1993 Pietarista lähtö ja Joensuuhun matka (yli 450 km ja huhtikuun alku) ja pissapoika tyhjä. No pirtua kioskista ostamaan 2 litraa ( jotain 1 eur nykyrahassa) ja siihen paikallista vettä loput 6 litraa (Volvo 242- 81) ja hienosti toimi. Hiukka haisi alkoholi kyllä välillä.

Lenkki akun väliin niin sai nopeeta grillimakkaraa

Eikös se ollu Molon nokkageneraattori (jota ei niuhotus- tai taloussyistä Suomessa saanut käyttää) jolla makkarat paistettiin.

Taunuksessa ei uusi akku pysynyt kunnolla pidikkeessään, niinpä heftailin sen sikafleksillä reunojen alta telineeseen ja kiristimellä loput. Irroitus onkin työläämpää, mutta jos on vain muutama kevyt hefti niin ei tartte sahailla koko telinettä irti autosta.