köyhiä patentteja?

[1500i]

Myös lukkosokka pihdit käy kiristämiseen tosin tuo erikoistyökalu on parempi.

[Jaska HKI]

Wille traktorin hydraulisten ajomoottoreiden herättely liikenteeseen pakkasaamuna kun kone on ollut yön ulkona.
-käynnistetään kone
-nostetaan kauha ylös/alas muutaman kerran
-nostetaan kauhan avulla etupyörät ilmaan
-laitetaan ajovipu päälle kohtuullisella kaasulla ja siirrellään vipua ees taas
-annetaan etupyörien pyöriä jonkin aikaa
-nostetaan kauha ylös
-pyörivät etupyörät auttavat jäykät takapyörät liikkeelle
-ajellaan hiljalleen muutama sata metriä konetta herkistellen

Em. perustuu siihen että vapaasti ilmassa olevien etupyörien liikevastus on pienimmillään ja kaikki liikenevä voima kohdistuu näihin.Kun taas etupyörissä on voimaa ja ne tapaavat maan niin ne auttavat takapyörät liikkeelle.

[1500i]

^Eikö öljynlämmitin toimi ja toisekseen onko takaperä rikki jos ei kerran vedä?

[Jaska HKI]

Luettele ne Wille 645:set joissa on alkuperäisvarustuksena öljynlämmittimet

[1500i]

^Ei kai tässä alkuperäisyydestä ole kyse, kun se on ollut lisävaruste. Se, että jos kone on noin nuukilla varusteilla ostettu niin se on oma häpeä onko siinä lohkolämmitintäkään? Yleensä se lämmitin on kuitenkin otettu näihin oloihin. Säästäähän se hydr. komponentteja ja esiohjauskin toimii paremmin, kun siellä on pikku putket.

[Jaska HKI]

Varmaan luulet että olen urakoitsija joka omistaa ko koneen.En todellakaan.Kone on 20 vuotta vanha,eikä työnantaja osta siihen mitään jos ei ole pakko.Viime vuonna renkaat joutui vaihtamaan,mutta olihan ne 19 vuotta vanhat.Lohkolämmitin on ja sisätilan pistoke sekä kiikarimankka.

[1500i]

Varmaan luulet että olen urakoitsija joka omistaa ko koneen.En todellakaan.Kone on 20 vuotta vanha,eikä työnantaja osta siihen mitään jos ei ole pakko.

En luule, vaan joudut töissä ko. konetta ajamaan. Jos investoinnit koneeseen on todellakin, että "ei mitään, kun vasta pakosta" niin ei ihme, vaan valitettavsti sellaisiakin on Eriasia jos se on käytettynä hankittu, mutta saisihan sen lämmittimen jälkeenkin päin laitettua.

[tinuri]

Mutta kun se maksaa... Samaa nuukuuttaa ihmettelin aikani yhdellä korjaamolla. Montusta käsin asentaja teki hommansa ja valitteli selkäänsä. Kun hommasi nosturin niin valittaminen loppui.

Toinen vastaavan tyylinen tapaus yhdeltä kone urakoitsijalta. Osti uuden hienon traktorin ja nyt tänä syksynä samalla työmaalla puhkonut kolmesti eturenkaansa. Syyksi paljastuivat viime talvena renkaan päällä pidetyt jääketjut. Ei saa muuten pitoja polanteen poistajan kanssa ajaessa. No renkaat olivat kuluneet sivuista niin ohuiksi että ilmat tulivat läpi ihan omia aikojaan ja sitten kaupan päälle parit naulat vielä sisään. Jos olisi tällöinkin investoitu se ylimääräinen 500€ olisi saanut kunnon renkaat eikä mitään kuttaperkka pyöriä.

Takaisin aiheeseen. Laiskuus on iskenyt tuossa herätys hommassa, tai oikeastaan sen jälkeisessä kahvinkeitossa. Kun on pari noita lämmityslaitteen ajastimia siunaantunut, niin yhden lisää olen ottanut hyötykäyttöön.

Eli lataan keittimen jo illalla valmiiksi ja laitan sen ajastimen päähän. Näin kahvit ovat jo valmiina kun möngin sängystä ylös ja suoraan kahvin juontiin.

[Sdelano v SSSR]

Terve!

Renkaanvaihtotyössä on halkomakone hyödyllinen, kun rengasta irrotetaan vanteelta.

Sopivat välipalat puusta ja homma käy.

SvS

[tinuri]

Renkaanvaihto työstä tuli mieleeni.

Kun vaikkapa traktoriin tai muuhun vastaavaan vaihdetaan rengasta, tahtoo olla aika mättämisen takana tuo renkaan irroittaminen vanteelta.
Eli aluksi irroitetaan koko valssi koneesta laitetaan maahan pitkälleen. Seuraavaksi, tietenkin jos on mahdollista, avitetaan vaikka toisella etukuormaimella varustetulla traktorilla tai traktorikaivurilla kauhalla varovaisesti rengasta irti. Ja otettava huomioon että ei saa painaa suoraan huulilevyn terävällä kulmalla vaan pohjalla.

Näillä ohjeilla olen ollut vaihtamassa muutamia renkaita pää-asiassa traktoreihin. Säästyy hirveältä hakkamis hommalta.

[Ukki]

Tervehdys.
Helpottaa vanhan renkaan vanteelta ottoa kun käy ajamassa pikku lenkin ensin tyhjällä renkaalla Tai tyhjillä renkailla, vaikka muutaman kymmenmetrisen.

[Sdelano v SSSR]

Terve!

Kun rengas on vaihdettu, on syytä tasapainottaa pyörä.

1) Sopivalla, ehkä kartiomaisella väliholkilla ripustetaan pyörä katosta, puunoksasta tms. noin kahden metrin mittaisen nuoran varaan, niin että pyörä siis riippuu vaakatasossa. Nuoran on kuljettava pyörän kuvitteellista keskiakselia pitkin. Nuoran ja pyörän "nivelpiste" hivenen pyörän massakeskipisteen yläpuolella.

2) Staattinen tasapaino toteutuu, kun pyörä jää riippumaan täsmälleen vaakasuoraan. Jos näin ei ole, lisätään painoa ylösjäävään reunaan.

3) Dynaaminen tasapainotus tehdään staattisen tasapainotuksen jälkeen. Staattisesti tasapainossa oleva pyörä pannaan pyörimään narun varassa. Jos pyörivä pyörä pysyy kauniisti vaakatasossa, on se tasapainossa myös dynaamisesti.

Jos pyörä pyrkii pyöriessään vinoon, lisätään vanteen reunoihin samansuuruiset painot a) vanteen ulkoreunaan ylöspyrkivään kohtaan b) vanteen sisäreunaan alaspyrkivään kohtaan.

Ensimmäisellä kerralla tällainen tasapainotus vaatii hieman harjoittelua, mutta sujuu myöhemmin melko nopeasti.

menestystä

SvS

[tinuri]

Eli Sdelano painotatko tällä edellä kuvaamallasi tavalla myös henkilö-auton renkaat? Meinaan hatun noston arvoinen suoritus jos näin teet.

[Pavlovits]

Varmaankin alkeellisin tasapainotusmenetelmä, mutta epäilemättä toimiva.
Toiseksi alkeellisemmalla menetelmällä olen aikanani tasapainottanut kymmeniä renkaita. Siinä oli sentään teline, jossa kitkarullan avulla saatiin pyörä pyörimään. Vapaasti pyöriessään se alkoi vispaamaan, ja piirsi pahvikiekolle eräänlaisen kynän avulla semmoistga pyllynmuotoista kuviota. Sitten siihen pyllynsilmän kohtaan kokeiltiin arviolta eripainoisia painoja (unssimääräisiä) ja viimein kun pyllynkuva pieneni ja hävisi kokonaan, pyörä oli tasapainossa.
Ihan satavarmasti en koko menetelmää muista, mutta jokseenkin noin se meni.
tämä oli vasta kolmannella kesätyöhuoltsikalla.

Sillä ensimmäisellä irrotettiin traktorin ja kuorma-auton renkaatkin vanteelta käyttäen lekaa, rengasrautoja ja eräänlaista lyöntikankea. Ikäänkuin rautakanki, mutta sen ympärillä raskas metalliholkki, joka oli yläpäästään umpinainen. Tämän kangen alapää oli toki muotoiltu tavallista rautakankea hellävaraisemmaksi renkaalle.
Henkilöauton rengastyöhönhän ei tarvittu kuin kumivasara ja kaksi rengasrautaa.

[samarai]

Moottoripyörään Biltema myy tällaista tasapainotuslaitetta:
http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi ... yhmaid=251
Olis tarkoitus toi hommata, kun olisi renkaan uusimiset ensi kesäksi tiedossa. Moottoripyörän vanne on ilmeisesti niin kapea, että siinä riittää vain se toinen tasapainotus?

Traktorista painoin takarenkaan niin, että pyöritin sen rasvamonttuun seinää vasten ja toisesta seinästä pumppasin korinoikaisusarjan työsylinterillä/lankunpätkällä. Helposti kyllä pulahti reunalta.

Kyllä Pavlovits sitä kankea käytettiin myös henkilöauton renkaisiin ainakin täälläpäin. Muistan vielä hyvin kun Keravan entisellä Shellillä huoltomies hakkasi Warreni renkaita sillä irti vanteelta.
Eipä ole juuri koskaan myöhemmin itselläkään henkilö/pakettiauton rengas pelkästään kumivasaralla hakkaamalla alas lähtenyt. Kyllä on pitänyt yleensä tunkin tms. avulla alas painaa. Kumivasara on kova sana vasta siinä päällelaitossa, kun ekaa puolta nuijitaan päälle ja kun toinen reuna on siinä "kintahalla" päälle menemässä, mutta ei mahdu enää rengasrauta väliin.