Ladaboard

ja toho renu juttuun viel et piti viel jälkeepäi käydä katsastus konttoril ilmottaa et ei ole enään omistuksessa.
sieltä kun tuli viel verot ja parkkisakot meille. se hajos vissiin viel samal viikol. (no ei sen puoleen ei oo ikäväkään )

destor kirjoitti:Minä en kyllä heti suinpäin rientäisi ostamaan naisen käytössä ollutta autoa, sen verran on tullut sitäkin touhua nähtyä että moni miehen käytössä ollut auto on varmasti paremmassa kunnossa vaikka ei olisikaan yhtä siisti.

Tämähän on täysin yksilökohtaista miten kukin autoaan pitää, ei kannata yleistää mitään.

Mikkoo kirjoitti:

destor kirjoitti:Minä en kyllä heti suinpäin rientäisi ostamaan naisen käytössä ollutta autoa, sen verran on tullut sitäkin touhua nähtyä että moni miehen käytössä ollut auto on varmasti paremmassa kunnossa vaikka ei olisikaan yhtä siisti.

Tämähän on täysin yksilökohtaista miten kukin autoaan pitää, ei kannata yleistää mitään.

Ei kannattais ainakaan mun Ladaa kaupitella että "miehen käytössä ollut"

Savon sanomissa oli myynnissä Mersu, josta mainittiin, että tällä autolla eivät naiset ole ajaneet metriäkään!

Myin kerran yhtä Ladaa ja ostaja tuli noin 100 kilsan päästä katsomaan.
No huoltsikan pihalla ostaja käveli Ladani ympäri ja sanoi, että auto on maalattu ja sitten ei kiitos ja lähti pois. No toinen ostaja osti nimenomaan, siksi kun Lada oli maalattu ja nätissä kunnossa. Kysymyksessä oli 300e
auto.

Mulle sattui viime kesänä Rusinaa eli 2107 1300S vm-91 myydessä tällainen ostaja. Auto oli myynnissä mm. Nettiautossa ja ostaja lähestyi tekstiviestillä, muistaakseni vaihtoi myöhemmin soittoihin. Ostajan piti tulla pariinkiin otteeseen se hakemaan, mutta ei miestä näkynyt eikä kuulunut. Ja koska Muhammed ei tullut vuoren luokse, vuori meni Muhammedin luokse. Eli koska ostaja oli Espoosta ja itse kävin hakemassa nykyisen käyttiksen Sepen Helsingistä ajoin auton ostajan pihaan. Ensin yritin itse soittaa, mutta ei vastannut ja ostaja soitti muutaman hetken päästä minulle. Päästyämme paikalle kierrettin auto ympäri ja käytiin koeajolla. Sitten olikin vuorossa rahan haku automaatilta ja papereiden teko. Soitti vielä muutaman päivän päästä kun auton kanssa oli jotain hyvin pientä ongelmaa, en kyllä muista mitä. Jotain sellaista kuitenkin mistä itse en edes tiennyt, mutta tietenkin autoin miestä mäessä tai ainakin yritin.

Minä voisin pitää itseäni hieman omituisena ostajana ainakin mitä omiin lada-kauppoihini tulee...

Axtecin ostin seuraavasti: Otin Lahtelaiseen autoliikkeeseen yhteyttä nettiauto.com ilmoituksen perusteella ja ilmoitin hakevani auton pois. Siltä istumalta sen kummemmin miettimättä haettiin auto pois Lahdesta.

Kombin ostin kaksi tuntia sen jälkeen kun RTJN pisti ilmoituksen boardille. Soitin hänelle ja hetken puhelinkeskustelun jälkeen menin tontille ja lunastin auton rahatupolla itselleni.

Tuoreimman 2105-ostokseni kaupat löin lukkoon autoa näkemättä puhelimitse ja hain seuraavana päivänä pois.

Tulevaisuudessa aion olla hieman huolellisempi, mutta onneksi en toistaiseksi ole joutunut missään määrin pettymään hankintoihini.

Muistui mieleeni ja tästä on jo muutama vuosi aikaa. Eli ostin Nummi Pusulasta huoltsikan pihasta Lada combin, tais olla -87 ja katsastus heti edessä. Maksoin siitä 150mk ja seuraavana päivänä menin suoraan combin kanssa katsastukseen ja leima tuli. Ladan kaikki jarrutkin ottivat tasan. No tällä ajeltiin usein uimarannalle ja niin kesä vierähti syksyyn ja pistin Ladan myyntiin. Hesasta pojat tulivat autoa ostamaan ja hinta oli 1500mk ja pojilla oli Diisseli Golffi. He kysyivät, että saavatko jättää Golffin mun pihalle, kun siitä on 2 vuoden verot maksamatta. No mikä ettei vastasin ja he ottivat Golffin kilvet mukaansa. Viikon päästä olimme vaimon siskon luona Tampereella ja siskon mies kertoi, että työkaverilla on VW Caddy D, josta kone mennyt rikki. No siinä olohuoneessa myytiin tämä mun pihalla oleva Golffi 1000mk ja miehet Tampereeltä kävivät hakemassa Golffin pois. Jännää, että joskus asiat menee näin hienosti.

Lada Scandinavia kirjoitti:Muistui mieleeni ja tästä on jo muutama vuosi aikaa. Eli ostin Nummi Pusulasta huoltsikan pihasta Lada combin, tais olla -87 ja katsastus heti edessä. Maksoin siitä 150mk ja seuraavana päivänä menin suoraan combin kanssa katsastukseen ja leima tuli. Ladan kaikki jarrutkin ottivat tasan. No tällä ajeltiin usein uimarannalle ja niin kesä vierähti syksyyn ja pistin Ladan myyntiin. Hesasta pojat tulivat autoa ostamaan ja hinta oli 1500mk ja pojilla oli Diisseli Golffi. He kysyivät, että saavatko jättää Golffin mun pihalle, kun siitä on 2 vuoden verot maksamatta. No mikä ettei vastasin ja he ottivat Golffin kilvet mukaansa. Viikon päästä olimme vaimon siskon luona Tampereella ja siskon mies kertoi, että työkaverilla on VW Caddy D, josta kone mennyt rikki. No siinä olohuoneessa myytiin tämä mun pihalla oleva Golffi 1000mk ja miehet Tampereeltä kävivät hakemassa Golffin pois. Jännää, että joskus asiat menee näin hienosti.

aika paljon voittoa 150 mk:n ladasta

Myin ensimmäistä autoani Mazda 818 savannah -78 (vuonna 1998), kun ei se mennyt katsastuksesta läpi jarrujen puolesta.
Ostamaan sitä tuli musta mies Tampereelta.
800 markkaa siitä oli pyynti sen kaveri oli valmis maksamaan heti kun huomasi että siinä on vetokoukku. Ei koeajoa eikä mitään. Rahat olisin saanut jo silloin vaikka tulikin hakemaan vasta viikon päästä kaverinsa kanssa.
Kaveri oli onnessaan vetokoukusta ja lähti ajamaan sillä Tampereelle, vaikka sanottiin ettei ole kilvissä ja kerroin että itse en niin pitkälle sillä uskaltaisi lähteä ajamaan.
Kaveri vaan totesi että hän sanoo että on viemässä sitä katsastukseen. Oli sunnuntai ja ei silloin meilläpäin ainakaan ollut sunnuntaisin katsastusasemat auki.
Yhteen vetona kaveri siis osti 800 markalla auton puun alta, jonka itse ostin puoli vuotta aiemmin 700 markalla samalaisessa kunnossa (no ehkä ähän huonommassa).
Kaipa sitten pääsi perille. Siitä ostajasta on saanut monet naurut jälkikäteen muistellessa.

Vandaladisti kirjoitti:Myin ensimmäistä autoani Mazda 818 savannah -78 (vuonna 1998), kun ei se mennyt katsastuksesta läpi jarrujen puolesta.
Ostamaan sitä tuli musta mies Tampereelta.
800 markkaa siitä oli pyynti sen kaveri oli valmis maksamaan heti kun huomasi että siinä on vetokoukku. Ei koeajoa eikä mitään. Rahat olisin saanut jo silloin vaikka tulikin hakemaan vasta viikon päästä kaverinsa kanssa.
Kaveri oli onnessaan vetokoukusta ja lähti ajamaan sillä Tampereelle, vaikka sanottiin ettei ole kilvissä ja kerroin että itse en niin pitkälle sillä uskaltaisi lähteä ajamaan.
Kaveri vaan totesi että hän sanoo että on viemässä sitä katsastukseen. Oli sunnuntai ja ei silloin meilläpäin ainakaan ollut sunnuntaisin katsastusasemat auki.
Yhteen vetona kaveri siis osti 800 markalla auton puun alta, jonka itse ostin puoli vuotta aiemmin 700 markalla samalaisessa kunnossa (no ehkä ähän huonommassa).
Kaipa sitten pääsi perille. Siitä ostajasta on saanut monet naurut jälkikäteen muistellessa.

eihän 800 markkaa ole mikään hinta autosta, onkos se jotai 150 euroina. jos auto on vielä tallessa niin sen arvo voi olla moninkertaistunut, alkaa olemaan noi Savannat aika harvinaisia pelejä, löytynee oma harrastajakuntansa noillekin, toivottavasti.

eihän 800 markkaa ole mikään hinta autosta, onkos se jotai 150 euroina. jos auto on vielä tallessa niin sen arvo voi olla moninkertaistunut, alkaa olemaan noi Savannat aika harvinaisia pelejä, löytynee oma harrastajakuntansa noillekin, toivottavasti.[/quote]

No ei tietenkään ole, mutta tuskinpa harrastelija oli. Tarpeeseen varmaan menikin.
Olisin itekin pitänyt sen, jos olisi katsastuksen läpäissyt, einkä kovin viittinyt jarruihin rahaa käyttää, kun ei helpolla vika korjaantunut ja olisihan sen voinut museorekisteriinkin siirtää. Voi kyllä olla ettei olisi kelpuutettu.

Täytyy sanoa etten minä mitään tärinää vikalla yrityksellä polkimessa huomannut, mutta katsastusmies oli eri mieltä.