Ladaboard

Nyrkkisääntönä taasen mm. se että virtausnopeus kasvaa kun kanava pienenee......

Jos pakoröörien pitäis olla isommat kuin imujen, niin eiköhän sen joku kilpa-autojen virityspaja olis jo tajunnu hieman meitä ennen.....

Virityskirjallisuudessa annetaan monia eri arvoja, mutta suurinpiirtein pakopuolen tulisi virrata noin 80% imupuolen vastaavasta. Ensinnäkin, moottorin tehon määrä sinne saatava pa-ilmaseos ja tästä vasta seuraa pakokaasut. Ja seos muuten laajenee palaessaan noin nelinkertaiseksi. Jos pakopuolta isonnetaan, pienenee virtauksen nopeus, joka tarkoittaa pienentynyttä liike-energiaa pakokaasupatsaalle, tuota liike-energiaa taas voitaisiin hyödyntää tehostamaan huuhtelua ja parantaa volumetrista hyötysuhdetta = tehoa. Suurempi määrä pakokaasua virtaa samasta reiästä mitä pa-ilma seosta koska imupuolen virtaus pyritään pitämään mahdollisimman siistinä ja laminaarisena, pakopuolen virtaus puolestaan pyörteilee väkisinkin ja on verrattain turbulenttista. Siksi pakokanavan muoto ei ole ihan niin tarkka mitä imun, mutta ei kannata ylenkatsoa. Jos ahtamalla työnnetään sylinteriin vaikka tuplamäärä seosta, niin pakokaasujakin tulee tuplaten, mutta näitä vielä jarrutetaan turbiinilla. Siksi ahdetuissa pakopuoli on tärkeä.

Toisekseen pakoventtiilit ovat pienempiä kuin imuvenat senkin takia että suurempi pinta-ala ottaa enemmän lämpöä vastaan. Imuvenoja seos jäähdyttää. Samasta syystä pakopuolen seetipinnat ovat leveämmät, noista lämpö johtuu kanteen pois venttiilistä. Imuventtiilien montut ovat usein seurausta siitä että isompi venttiili on painavampi, eli kevennystä yksinkertaisesti. Tuo lautasen koloaminen palotilan puolelta onkin helpoin tapa keventää venttiilejä. Myös puristussuhteeseen voi tuolla hieman vaikuttaa. Nykyäänhän venttiilimateriallit ovat kehittyneet niin huimasti, että imuventtiiliä voi käyttää myös pakopuolella jopa ahdetuissa.

Toivottavasti valotti jotain

Eilen alotin kansi "virityksen" purkamalla kannen osiin..

Aika raakaa tekoa kyllä näytti kannen kanavat olevan joistakin kohdista Yli 3mm portaita löyty.

Ja kun katselin pakosarjan kohdistusta kanteen niin siinäkin oli lähes 4mm kynnys! Onko muillakin näin pahoja valu virheitä vai onko mun yksilö oikeen kunnon maanantai kappale?

Eipä sillä väliä kun kaikki nuo korjataan




Saisko muuten suoraan käypästä parempaa pakovenaa ladan seeteihin sopivaa jostain? vaikka jotain rosterista yms?

Venojen yhtäsuuruus: Joku ahdettu vakiokierrosdiesel, niin voi olla hyvinkin perusteltua käyttää yhtäsuuria venoja, ahdetuissa bensakoneissakin on moisia nähty. Tai siten ihan vain valmistustekninen juttu jos vaikka tuollaista käytetään toisinpäin jossain? Eli tarkemmin tapausta tuntematta mahdotonta sanoa. Enkä oikein tiedä dieseleistä mitään. Perusteoria on suurinpiirtein tuo mitä kerroin kunhan puhutaan vapaastihengittävistä bensakoneista.

Venat kauempana toisistaan: Onko nuo varmasti imuvenat? Virtaukset eivät häiritse toisiaan niin paljoa, tosin palotilan reuna peittää osan venttiiliä. Olisiko jotain tekemistä kanaviston tai venttiilikoneiston sijoittamisen kanssa?

Ei yksittäinen ratkaisu kerro oikein mitään, kokonaisuus on se millä moottorissa on väliä. Paljon on koneita jotka eivät huipputehoissa loista, mutta radalla ovat nopeampia mitä 30% tehokkaammat.

Joissain uusissa laiha seos moottoreissa ja suora ruiskutus moottoreissa kuulemma imu kanavat ovat pienenmät kuin pakokanavat

Diiselissä voi pakovenat olla noin isot koska pako kaasut ei ole niin kuumia kuin bensa koneissa joten niitten ei tarvise hukata sitä lämpöä pois niin paljoo pois.

Tuolle miksi imuventtiilit on niin kaukana perusteluja voi olla että sillä on tavoiteltu parempaa täyttöä sylinterissä.

offtopic: kiva lukea tälläsiä "opetus tekstejä" tälläset jutut kiinnostaa ja voi jopa itekki vaikka oppia jotaki, tääl on viisaita heppuja jatkakaa samaan malliin

larbatzi kirjoitti:Joissain uusissa laiha seos moottoreissa ja suora ruiskutus moottoreissa kuulemma imu kanavat ovat pienenmät kuin pakokanavat

Tuolle miksi imuventtiilit on niin kaukana perusteluja voi olla että sillä on tavoiteltu parempaa täyttöä sylinterissä.

Pienillä imuilla tavoitellaan juuri korkeaa virtausnopeutta, tällä saadaan taas aikaan hitusen resonanssiahtamista sekä laihaseoskoneissa niin tärkeää pyörteilyä joka mahdollistaa laihan seoksen polttamisen. Venttiilithän ovat aina kompromissi virtauksen määrän ja nopeuden välillä, eli isompi ei aina ole parempi, vaan pienemmillä voitaisiin saada enemmän tehoa. Hyvissä moottoreissa sopivilla kierroksilla täytössuhteet pyörivätkin jopa 120% tienoilla, eikä noihin päästä vain isoilla venoilla ja paljon virtaavalla kannella

Höm, miten kauempana olevista venttiileistä seuraa parempi täytös?

Siis virtausnopeus kannattaa hakea korkeaksi maksimikierroksille. Jos konetta ei saa kiertämään, niin isommat ei kannata. Tuota tarkoitin. Kokonaisuus on enemmän kun vain osien summa. Jos vaikka laitat vakiokanteen teevadin kokoiset venat, niin väittäisin että teho putoaa vakiosta.

Jos vaikka on isot venttiilit ja tiukka nokka, mutta kansi ei virtaa -> ei tehoa

Jos kansi virtaa ja isot venat, mutta huono nokka -> ei tehoa

Jos kansi virtaa, on isot venttiilit ja tiukka nokka, mutta huonot imu- ja pakosarjat -> ei tehoa

Mutta sitten kun kaikki mätsää 1,6 JMtc-koneista taidetaan tätä nykyä ottaa vakiovenoilla (43,5/36) ja yhdellä kaksikurkkuisella kaasarilla jopa 190hv tehoja.

Stefa kirjoitti:

larbatzi kirjoitti:Joissain uusissa laiha seos moottoreissa ja suora ruiskutus moottoreissa kuulemma imu kanavat ovat pienenmät kuin pakokanavat


Höm, miten kauempana olevista venttiileistä seuraa parempi täytös?

Tuolla tarkotin sitä että kanavat voi olla muotoiltu sillä lailla että se ohjaa mahdollisimman tehokkaasti pako kaasut pois sylinteristä joskus koulusa näytettii boshin animaatiota jossa mäntä ja imu kanavat oli muotoiltu niin että se pisti polttoaineen ja ilman seos tunki pois pako kaasut jotka sinne oli jäännyt mutta tuossa ei kuitenkaan tapahtunut overlappia nimeksikään.

Tämähän on pelkkää arvailua sillä noissa kuvissa ei näy kuvia kanavista tai männän päästä.

larbatzi kirjoitti:joskus koulusa näytettii boshin animaatiota jossa mäntä ja imu kanavat oli muotoiltu niin että se pisti polttoaineen ja ilman seos tunki pois pako kaasut jotka sinne oli jäännyt mutta tuossa ei kuitenkaan tapahtunut overlappia nimeksikään

Animaatiot on aina hienoja ja erittäis helppoja saada tottelemaan mainosmiestä Fysiikan laitkaan eivät ole ongelma