Ladaboard

Noista yhteiskunnan tuista ajattelin myös avautua:

Kaikkein kohjoin idea on mielestäni vasureiden ja viherpiiperoiden ajama kansalaispalkka, joka toisi rahat taskuun evää lotkauttamatta joka kuussa. Tämä kuulemma korvaisi muun tällä hetkellä erilaisilta "luukuilta" saatavan perustulon, siis erinäiset avustukset ja päivärahat yms.
Perusteena tälle automaatiolle olisi, että se ikään kuin parantaisi köyhien (lue: tukien varassa elävien) ihmisoikeuksia ja parantaisi elämää, kun ei enää tarvitsisi vaivautua sinne "luukulle" ja osata penätä oikeuksiaan. Kaikki tuet napsahtaisivat siis kansalaispalkkana tilille ilman omaa aktiivisuutta. Kuulemma luukuilla käynti on nöyryyttävää(?).

Onkos pöljempää kuultu? Nykyisellään sentään saadaan työnvieroksujat ulos televioidensa äärestä käymään kerran kuussa Kelassa, työkkärissä ja sossussa. Jos sen kokee ihmisarvolleen sopimattomaksi on ehkä syytäkin yrittää muuttaa tilannetta! Helpoimmin se onnistunee opiskelulla, työnhaulla ja ylipäätään omalla aktiivisuudella.

Tunnustan, että vielä 90-luvulla minäkin äänestin hölmöyttäni vihreitä, kun tunsin luonnonsuojelun jotenkin "mun jutuksi", mutta nykyään en enää aseella uhattunakaan tekisi moista. Luonnonsuojelu sinänsä ei ole mitenkään menettänyt asemaansa sydämessäni, mutta koen vihreät nykyään aivan liian äärivasemmalle sijoittuvaksi puolueeksi, joka on valitettavasti etääntynyt juuriltaan aivan liian kauas. Vihreyden ydin tuntuu nykyään olevan kaikenlainen jonninjoutava seksuaalivähemmistöjen oikeuksilla ratsastaminen, adoptio-oikeuden ja kirkkohäiden ajaminen Setalaisille. Ja milloin ei vaahdota homoista, silloin hehkutetaan vasurihallituksen puolesta. PAH! Kuudes ydinvoimala taas ei kuulemma ole enää ongelma - hallitukseen on ts. päästävä hinnalla millä hyvänsä. Olen pettynyt ja katkera!

joo en minäkään tuota laiskuus käsitettä allekirjoita ja tuntemani henkilökin on vähän huono sanomaa, koska kuitenkin voisi tinkiä elämässään vaihtamalla länsiauton Ladaan ja muuttamalla omistusasunnosta Helsingin keskustasta. Mutta siitäkin voi päätellä että mitä hyvää työtä tekemällä saa, jos säännöllisestä palkkatulosta huolimatta ei pysty nautiskelemaan rahan tuomista iloista juuri enempää kuin tukia tienaava. työssä käyvällä on kuitenkin lisänä työssä käynnistä johtuvat kustannukset joista työssä käymätön voi säästää.

työssäkäyvällä yksinhuoltajalla voi olla hankaluutta selviämisessä ja jos on melko pienikin palkkatulo, niin raja kun ylittyy ei mitään asiaa ole sossun luukulla. Eli tässä on sellainen ongelma, että kytätään vain tuloa eikä juurikaan huomioida menoja. Jos ei ole palkkatuloa ei ongelmaa voi saada toimeentulotuen ja asumistuen yms kaikkiin tarvittaviin kustannuksiin. Ihan hyvä että heikompiosaisista huolehditaan, mutta käytännössä kukaan ei puolusta sitä mitä hyvää työssäkäyvien pitäisi saada aherruksestaaan.

oikeastaan kolmasryhmä mikä on pahin loukku, on opiskelijat. Niitten saama tuki on vielä minimaalisempi ja oletetaan tekevän matalapalkkaisia hanttihommia opiskelun lisäksi. käytännössä tarkoittaa että opiskelu + työ venyttää päivät pitkiksi ja korvaus siitä on varsin pieni. Opiskelijaksi en ryhtyisi missään nimessä. Opiskelu on kuitenkin sellainen asia mikä ennen ammattia on jokaisen suoritettava, se on perusedellytys työmarkkinoilla. Nykyään pitäisi vielä kaikkien käydä melkein 10 vuotta jotain amkkeja, että pätevyys riittäisi. Opiskelijat on halpaa työvoimaa yrityksille, kun tuloloukossa he ovat pakotettuja tekemään töitä alipalkattuina ja ylipitkiä päiviä yms. tämä väärentää vielä lisäksi työmarkkinoita.

kansalaispalkka korjaisi tilannetta hyvinkin, jos oletetaan että myös palkansaajat saavat sen. silloin jokaisella on perustulo mikä riittää elämisen tarpeisiin. jos käy töissä tai tekee ihan mitä tahansa voi tienata extraa mitä voi käyttää mihin tahansa huvitukseen. käytännössä valtion rahoista ei heti voida mitenkään lohkaista jakoon tuollaisia määriä, mutta valtiohan elää tässä taloudellisessa järjestelmässä kulutuksesta. Mitä enemmän ihmisille tungetaan rahaa käyttöön sen enemmän ne kuluttaa, sen enemmän tarvitaan yrityksiä tuottamaan kaikkea kivaa ja mitä enemmän liikevaihtoa sen paremmin menee ja valtio nappaa kulutuksesta omansa. Periaatteessahan raha vain kiertää, julkishallinto ottaa rahansa niin tuotteista, kuin ihmisten palkoista tai yritysten tuloksesta. Loppu jää kulutukseen ja näin syntyy talouden kiertokulku.

porvareitten esitys asiasta on lähinnä halvemman työvoiman saanti, jolla voidaan parantaa omia tuloksia. Halvempaa työvoimaa on kivempi käyttää. Halpuus tulee joko siitä että työntekijän veroja vähennetään (jolloin yritys laskee saman verran maksamaansa bruttopalkkaa) ja verovaje taas heikentää verovaroin tuettuja palveluita. toinen vaihtoehto, että työntekijöille maksettavia palkkoja pienennetään suoraan jolloin tulo ero palkallisen ja työttömän erolla pienenee lisää. Tähän päästään tuhoamalla ay-liikkeet ja antamalla valta yrityksille. Miten sitten käy työajoille ja muille palkansaajan turvaksi tehdyille sopimuksille. Palkansaajista tulisi markkinatavaraa ja ei tällaista ihmiskauppaa voida pitää soveliaana.

viherpiipertäjän näkökulmasta esittämässäni pohdinnassa kulutuksen lisäämisestä rahan jakamisen avulla on pieni ongelma. Miten luonto kestää tuota kulutusta. Jos kulutuksen kiertoa nopeutetaan niin eletään sellaisessa tehotaloudessa, josta varmasti syntyy saastetta. Mutta se on vain voi voi, se kuuluu tähän ihmisen elämään, jonkun pitää olla häviäjä, jos luonto häviää siitä kärsii kaikki ihmiset tasapuolisesti tuloihin katsomatta.

tällaisia tässä puhelinpäivystyksen ohessa pohti alipalkattu, pettynyt ja katkera merkonomi. Tällä palkalla ei tosiaankaan voi haaveillakaan asunnosta pääkaupunkiseudulla, jossa on lattialämmitys yms sekä bussimatkan päässä työpaikasta, myöskään Volvon katumaasturiin ei riitä rahat.

Pikkuveljestäkin on tullut pikkuporvari .Se osti rivitalosta 3H ja K 18 00€:lla...ja Audikin sillä on nimittäin 450 000km ajettu Audi 80 vuodelta 1990...En pysty moiseen elintasoon täällä etelässä vaikka tekisin kahta työtä

...siis 18 000€:lla

Lada-Jussi kirjoitti:työssäkäyvällä yksinhuoltajalla voi olla hankaluutta selviämisessä ja jos on melko pienikin palkkatulo, niin raja kun ylittyy ei mitään asiaa ole sossun luukulla. Eli tässä on sellainen ongelma, että kytätään vain tuloa eikä juurikaan huomioida menoja. Jos ei ole palkkatuloa ei ongelmaa voi saada toimeentulotuen ja asumistuen yms kaikkiin tarvittaviin kustannuksiin. Ihan hyvä että heikompiosaisista huolehditaan, mutta käytännössä kukaan ei puolusta sitä mitä hyvää työssäkäyvien pitäisi saada aherruksestaaan.

Mistäköhän tuo toimeentulotuen eväämiseen johtava tuloraja löytyisi, rupesin uudestaan lueskelemaan tuota lakiakin, ja kyllä minusta siellä lukee, että mikäli palkka ei riitä välttämättömiin menoihin (ruoka, asuminen, kotivakuutus, yms.), voi niihin hakea tukea. Kunnissa tietysti mieluusti "joustetaan" tuon lain noudattamisesta (ainakin täysi-ikäisten opiskelijoiden kohdalla), joten vaikka en varsinaisesti tuon perustulon kannalla ole, niin jonkinlainen yhdelle valtion luukulle keskittäminen näissä tukiasioissa olisi kyllä tarpeen.

oikeastaan kolmasryhmä mikä on pahin loukku, on opiskelijat. Niitten saama tuki on vielä minimaalisempi ja oletetaan tekevän matalapalkkaisia hanttihommia opiskelun lisäksi.

Yksi yleisesti suositeltu vaihtoehto lienee myös opintolainalla eläminen

Työssä käntiin liittyvät kustannukset nyt on kuitenkin lähinnä matka ja ateriakuluja. Matkakuluja kyllä saa verotuksessa vähennyksiin, että ei sekään nyt ihan tuetonta ole. Totta on kyllä se, että monet työt ovat keskustoissa ja kaupungeissa tai ainakin niihin siirtymässä tulevaisuudessa. Se sitten luo vaihtoehdot A) kulje työhön kauempaa ja siitä aiheutuu kuluja --> joista osan saa takaisin verotuksessa B) asu lähellä työtä ja maksa asumisesta huomattvasti enempi kun "maalta kulkeva" --> ei matkakuluja niin paljoa. Näistä vaihtoehdoista se sitten on valittava monessa tapauksessa. Kyllä se työtönkin sinne Työvoimatoimistoon, Kelaan tai Sossuun joutuu matkustamaan. Toki ei niin usein.

En nyt ala tuohon yksinhuoltaja keskusteluun sen pahemmin kommentoimaan, kun en heidän etujaan jne. niin tunne. Sanon vaan tuohon, että on sitä monia muitakin paikkoja mistä rahaa tulee, kun tuo Sossun luukku. Toistan vaan vielä sitä, että jos tulot ovat pienet, niin ei se automaattisesti kaikkia tukia poista ja pitää vaan olla aktiivinen ja hakea kaikki apu mitä tarvii/voi saada. Viittasin jo edellisessä viestissäni noihin etuihin joita työssäkäyvä saa. Niitä voi jokainen itse miettiä omalta osaltaan ja mitä tietää muita. Monet asiat ovat työttömällä tms. ulottumattomissa.

Opiskelijoiden tilanne on tosiaan monimutkainen. Kun toisaalta itse kannattaisin enemmän sitä, että ei kukaan jää roikkumaan sinne koulujen penkeille ja viettämään akateemisen vapauden luomaa elämää. Kouluista pois ajaa juuri se, että tuet ovat pienet --> työelämään pääsee, kun opinnot on suoritettuna. Toinen tapa on sitten se, että maksimiaikoja lyhennetään eli jos valmistuminen kestää ja kestää, niin ei muuta kun pihalle koulusta. Tässä voitaisiin toki noudattaa opintoviikkoa/lukuvuosi tapaa. Tämä siksi, että joskus voi tulla opiskelijasta riippumattomia yllätyksiä jne. jotka pidentävät opintoja ja sen vuoksi tiukka raja opintojen kestossa vuosina voisi olla liian julma.

Tuo on aivan totta monasti, että opiskelijat laitetaan tekemään hanttihommia ja pienellä palkalla. Se on vaan sitten taas tätä priorisointia vaativa juttu. Kyllä opiskelijat aina vaativat lisää rahaa, mutta kun sitten tulee joku GOOM tai ties mikä muu ryyppyjuhla, niin kyllä sitä rahaa aina löytyy. Eli taas on kannattaisi miettiä mitä samalla rahalla saa. Sama pätee opiskelijoiden muuhun vaatimaan luksukseen. On oltava sitä ja tätä jne. Pienellä toimeen tuleminen on sitä mitä opiskelu voisi myös opettaa tässä kulutushysterian keskellä. Toinen on sitten se tuloksen saaminen kovalla työllä eli sitten kun töitä tekee koulussa ja jättää hurvittelun yms. vähemmälle, niin ne opinnotkin sujuu nopeammin ja tie kohti työmaailmaa on nopeammin auki.

Kansalaispalkka on kanssa vähän monimutkainen ja ei kaikkien kannalta hyvä juttu. Se kun aiheuttaa taas monta ongelmaa, joita on tässä ketjussa jo mainittukin. Ja uskon sen luovan vielä enemmän tuota EVVK asennetta ja sinne kotiin jäädään makaamaan vielä helpommin.

Jussin kulutus ajatus on aivan oikea, mutta tosiaan siinä on sitten nuo varjopuolet, joista ympäristöasia ei ole pienin. Sitten on vielä tämä, että ei kulutus voi aina vaan kasvaa ilman rajoja. Siihen rajan lyö helposti juuri ympäristöasiat.

Työstä maksettava palkkahan on vain yksi osa ketjua. Toinen on se vastapuoli, että mitä siitä maksaa palkkaa ja sitten toisaalta se, että mitä sillä rahalla saa. Että taas kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Ay-liike asia on taas sellainen, että siitä saa varmaakin varmemmin kauhean miekkojen kalistelun täällä aikaan, joten se kannattaa varmaan sivuuttaa.

Juuri tuossa kulutuksessa on se varjopuoli, että sitä mukaa kun kulutus kasvaa, niin ympäristökuorma kasvaa. Sitä ei kukaan tiedä, miten nopea on vaikka tuo kasvihuoneilmiön eteneminen ja miten mittavat ovat sen mukanaan tuomat vaikutukset. Se on kuitenkin varmaa, että jos kulutus kasvaa ja kasvaa, niin vaikutukset ovat rajumpia ja nopeammin muuttuvia.

Asuntojen hinta on vain niin järkyttävä monissa suurissa kaupungeissa ja varsinkin niiden keskustoissa, että sitä mukaa ei voida palkkoja nostaa. Asuntojen hinnat sitten syrjemmässä on kuitenkin hyvin maltillinen. Tämä toki taas luo em. ongelmia työntekijälle. Tosi on myös se, että moni alempi toimihenkilö tienaa paljon huonommin, kun moni työntekijä. Toki sitten hommat ovat yleensä siistiä sisähommaa ja ei niin raskasta fyysisesti.

Lada-Jussi kirjoitti:oikeastaan kolmasryhmä mikä on pahin loukku, on opiskelijat. Niitten saama tuki on vielä minimaalisempi ja oletetaan tekevän matalapalkkaisia hanttihommia opiskelun lisäksi. käytännössä tarkoittaa että opiskelu + työ venyttää päivät pitkiksi ja korvaus siitä on varsin pieni. Opiskelijaksi en ryhtyisi missään nimessä. Opiskelu on kuitenkin sellainen asia mikä ennen ammattia on jokaisen suoritettava, se on perusedellytys työmarkkinoilla.

Onpa sinulla opintovastainen asenne. Opiskeluhan on hyvä asia ja siihen myönnetään opintorahaa, asumislisää ja vielä halpakorkoista lainaakin saa pankista. Opiskelu kannattaa, sanotaan tutkimuksissa mitä tahansa. On typerää verrata, miten paljon duunarina tienaa enemmän kuin vastavalmistuneena maisterina, sillä myös opinnoissa kerätty henkinen pääoma on arvo, jota ei rahassa voi mitata!

Mielestäni opintorahaa saisi ilman muuta korottaa ja vieläpä sitoa indeksiin, jolloin ainainen rutina sen riittämättömyydestä saisi lopun. Lisäksi suosittelen työssäkäyntiä opiskeluaikana - mieluummin omalla alalla, kuin hanttihommissa. Liki joka alalla ainakin opinnoissa pidemmälle ehtineille on töitä tarjolla ja se onkin hyvä työkokemuksen saamiseksi. Ensimmäiset vuodet on parasta keskittyäkin pelkkään kouluun ja sen ajan pärjää mainiosti opintotuilla, jos vain haluaa. Kuten sanottu, opiskelu on satsaus ja siihen pitää suhtautua täydellä vakavuudella.

Lada-Jussi kirjoitti:kansalaispalkka korjaisi tilannetta hyvinkin, jos oletetaan että myös palkansaajat saavat sen. silloin jokaisella on perustulo mikä riittää elämisen tarpeisiin. jos käy töissä tai tekee ihan mitä tahansa voi tienata extraa mitä voi käyttää mihin tahansa huvitukseen. käytännössä valtion rahoista ei heti voida mitenkään lohkaista jakoon tuollaisia määriä, mutta valtiohan elää tässä taloudellisessa järjestelmässä kulutuksesta. Mitä enemmän ihmisille tungetaan rahaa käyttöön sen enemmän ne kuluttaa, sen enemmän tarvitaan yrityksiä tuottamaan kaikkea kivaa ja mitä enemmän liikevaihtoa sen paremmin menee ja valtio nappaa kulutuksesta omansa. Periaatteessahan raha vain kiertää, julkishallinto ottaa rahansa niin tuotteista, kuin ihmisten palkoista tai yritysten tuloksesta. Loppu jää kulutukseen ja näin syntyy talouden kiertokulku.

Kansalaispalkan aiheuttama rahan kiertokulku on totaalisen keinotekoinen ja turha, kansantaloudellisesti jopa vahingollinen. Ennen kaikkea se on passivoiva. On paljon parempi vaihtoehto alentaa palkkaverotusta, nostaa verottoman ansion rajaa reilusti ja tukea myös työnantajia työpaikkojen luomisessa.

Omalla työllä ansaittu raha on paljon parempaa käytettäväksi mihin tahansa "huvitukseen", kuten Jussi näitä arkipäivän rahareikiä kutsuu. Kun ostoksilla ja huvituksia harkitessaan miettii, montako tuntia tuonkin ansaitsemiseen joutuu töitä tekemään, jää moni turhuus hankkimatta.

Lada-Jussi kirjoitti:porvareitten esitys asiasta on lähinnä halvemman työvoiman saanti, jolla voidaan parantaa omia tuloksia. Halvempaa työvoimaa on kivempi käyttää. Halpuus tulee joko siitä että työntekijän veroja vähennetään (jolloin yritys laskee saman verran maksamaansa bruttopalkkaa) ja verovaje taas heikentää verovaroin tuettuja palveluita.

Jussin ajatus veronalennuksen automaattisesta tuloaleikkaavasta vaikutuksesta on mielestäni vähintäänkin kyseenalainen. Miten tuon voisi perustella? Eihän veronalentaminen ole mitenkään sidoksissa maksettaviin palkkoihin ja noin toimiva työnantaja on aika heikoilla jäillä.

Palkkatulojen verotuksen laskeminen nimenomaan vähiten ansaitsevan neljänneksen osalta ei aiheuttaisi merkittävää verovajetta ja toisaalta nyt tällä kansanosalla olisi lopulta varaa maksaa palveluistaan. En kuitenkaan tarkoita, että yhteiskunnan tarjoamien palveluiden tulisi muuttua sen maksullisemmiksi kuin nytkään ovat.

Suurituloisten verotusta ei mielestäni tarvitsisi ainakaan laskea ja toisaalta myös erilaisia osake- ja osinkotuloja voitaisiin aivan huoletta verottaa kovemmallakin kädellä. Samoin tiettyjen palkkakuopassa olevien alojen palkkoja pitäisi ehdottomasti korottaa. Vaikkapa Sairaanhoitajien ja miksei myös alipalkattujen merkonomien liksoja soisin nostettavan kilpailukykyiselle tasolle!

mielestäni tuo muutaman vuoden takainen opintouudistus missä opistoasteen ja korkeakoulujen väliin tuli tämä ammattikorkean koulu, on monella alalla aivan turha. Omalla alalla olen huomannut että Tradenoomeja on ihan liikaa ja niitä ahistaa kun joutuu entisiin merkonomin hommiin ja merkonomeja ahdistaa kun tradenomit vie heidän työt. käytännössä 3 vuotta kauppista olisi riitttänyt, mutta nyt samoja töitä tekee 3+4 (lukio+amk) käyneet, turhia opintovuosia sanoisin. Varmaan tulevaisuudessa on siivousken AMK, lehtienharavoinnin AMK yms. varsin suppeiltakin opinaloilta keksitään moniportainen opintorakenne. On se joillakin aloilla jo huomatte että ihmiset käy liikaa kouluja.

kansalaispalkan passivoiva vaikutus ei liene haittaa, mitäs passiivisilla ihmisillä töissäkään tekisi ja toisaalta ei maassa kuitenkaan kaikille työtä riitä, kun kaikki tuotantokin siirtyy pois. Jos on vähemmän väkeä kilpailemassa työmarkkinoista, niin silloin jos palkkauskin vapautetaan kilpailulle ei työnanatajat pääse niin hyvin niskanpäälle. Ja noilla huvitukseilla en tarkoittanut tietenkään arjen menoja, vaan vapaa-ajan rientoja joita ihminen tarvitsee rentoutuakseen työn vastapainoksi mm. biletystä, matkailua, autoharrastusta, postimerkkeilyä...... näihin jokaisella tulee olla oikeus valintansa mukaan.

tuota asiaa voi tietysti miettiä lähdetäänkö sille linjalle että veroja ei mene ja kaikki maksetaan itse, vai että veroja maksetaan ja tietyt julkiset palvelut on edullisia. Kyllä verovaroin tuettua mm. sairaanhoitoa tarvitaaan. Sairaus, kalliskin sellainen voi tulla satunnaisesti kenelle tahansa ja se on yksin kova taakka kannettavaksi, vaikka palkasta ei veroa menisikään. Tämä omavastuu periaate kyllä motivoisi ihmisiä pitämään itsensä kunnossa, kun joutuisi lihavuuden tai alkoholin käytön aiheuttamat terveysongelmat kustantamaan itse.

Työnantaja puoli varmasti käyttäisi matalapalkkaisten veronpoiston siten, että maksetaan vain nettopalkan verran palkkaa, jolloin sen veron osuuden verran säästöä tulee yritykselle. Ihan sama se työnantajalle olisi täytyykö tekijän palkasta osa pistää veroihin vai antaa työntekijälle, parempi jättää se raha yritykseen.

toimeen tulotuesta ja muista löytyy muuten kivasti tietoa tuolta http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/so ... /index.htx en tosin nyt löytänyt niitä rajoja minkä mukaan sitä myönnetään, mutta kyllä siellä jokin raja oli.

ihminen, luonto ja talouskasvu on varsin kimurantti asia, ehkä kasvua pitäisi hellittää ja palata sodan jälkeisiin vuosikymmeniin. Silloin ei ollut vapaa-ajan ongelmia vaan töitä tehtiin 24/7 äidit oli kotona ja miehet paino hommia lettimärkänä. Koneet ja kertakäyttöhyödykkeet ei rasittaneet luontoa. mut ei kai kukaan halua luopua saavutetuista eduista ja elämän helppoudesta.

Sen kummemmin yksilöimättä täytyy todeta, että porukalla on täällä varsin hyviä näkökohtia jotka heijastuvat myös hyviksi kommenteiksi.

Nimim. peräsuoli ulkona 24h kun on tuota asuntolainaakin.

Lada-Jussi kirjoitti:
toimeen tulotuesta ja muista löytyy muuten kivasti tietoa tuolta http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/so ... /index.htx en tosin nyt löytänyt niitä rajoja minkä mukaan sitä myönnetään, mutta kyllä siellä jokin raja oli.

Ei palkkatulossa mitään varsinaista ehdotonta rajaa ole - "Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa."

Luonnollisesti se palkkatulo ei kovin suuri voi olla, että tukeen oikeuttavat menot syövät sitä niin paljon, että esim. sitä perusosaa 389,37 euroa/kk ei jäisi "nettona" - joka on laskettu mitä yksinäinen ihminen tarvitsee perustoimeentuloon kuukaudessa.

samarai kirjoitti:Luonnollisesti se palkkatulo ei kovin suuri voi olla, että tukeen oikeuttavat menot syövät sitä niin paljon, että esim. sitä perusosaa 389,37 euroa/kk ei jäisi "nettona" - joka on laskettu mitä yksinäinen ihminen tarvitsee perustoimeentuloon kuukaudessa.

Nuo summat taitavat olla kyllä ensimmäisessä kuntaryhmässä 361,86€/kk ja toisessa 346,29€/kk.

EDIT: Eipä tässä mitään muuta asiaa ollutkaan, käsitin väärin

aon kirjoitti:

samarai kirjoitti:Luonnollisesti se palkkatulo ei kovin suuri voi olla, että tukeen oikeuttavat menot syövät sitä niin paljon, että esim. sitä perusosaa 389,37 euroa/kk ei jäisi "nettona" - joka on laskettu mitä yksinäinen ihminen tarvitsee perustoimeentuloon kuukaudessa.

Tuon perusosan lisäksi maksetaan kyllä enemmänkin:

Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412, 7 b § kirjoitti: Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:

1) asumistukilain (408/1975) 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot; (19.1.2006/64)

2) taloussähköstä aiheutuvat menot;

3) kotivakuutusmaksu; sekä

4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot.

juuri näin- eli näiden päälle: ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisioluvat ja puhelimen käyttö.

Lada-Jussi kirjoitti: Ja noilla huvitukseilla en tarkoittanut tietenkään arjen menoja, vaan vapaa-ajan rientoja joita ihminen tarvitsee rentoutuakseen työn vastapainoksi mm. biletystä, matkailua, autoharrastusta, postimerkkeilyä...... näihin jokaisella tulee olla oikeus valintansa mukaan.

Toki jokaisella on oikeus rentoutumiseen, mutta se on tehtävä omien rahavarojen ynnä muiden oman elämänsä realiteettien pohjalta. Olisi pöyristyttävää jos alettaisiin korvata kunkin yksilön harrastusmenoja valtion kassasta! Valtio tukee jo nyt aivan riittävästi näitä harrastuksia, mm. osallistumalla jäähallien, curling-ratojen ja tuubansoittohallien ynnä muiden turhuuden pyhäkköjen rakentamiseen.

Ihan vaan esimerkkinä: köyhällä ei ole varaa lasketteluun, mutta ei tarvitsekaan olla - hän voi harrastaa murtomaahiihtoa. Tai köyhän rahat eivät ehkä riitä etelänmatkaan, mutta hän voi vastineeksi ajaa fillarilla Hankoon. Kaikkien ei tarvitse saada yhtäläisiä harrastusmahdollisuuksia - se vaan ei ole mahdollista. En tiedä tarkoititko edes sitä, mutta sanonpahan vaan...

Lada-Jussi kirjoitti: Sairaus, kalliskin sellainen voi tulla satunnaisesti kenelle tahansa ja se on yksin kova taakka kannettavaksi, vaikka palkasta ei veroa menisikään. Tämä omavastuu periaate kyllä motivoisi ihmisiä pitämään itsensä kunnossa, kun joutuisi lihavuuden tai alkoholin käytön aiheuttamat terveysongelmat kustantamaan itse.

Tähän erinomaisena apuna ovat vakuutukset, joiden hankkiminen pitäisi suorastaan tehdä pakolliseksi. Sitä tukemaan voisi vaikka myöntää verohelpotuksia vakuutusmaksuista.

Satun tuntemaan Saksalaisen terveydenhuoltojärjestelmän melko hyvin ja pidän sitä varsin onnistuneena: Leikkausjonoja ei käytännössä siinä maassa tunneta, eikä lääkkeiden omavastuuosuus kalleimmillaankaan ole kuin muutaman euron. Hoito on nopeaa ja tehokasta ja spesialistille ohjaaminen tapahtuu mutkattomasti.

Tämä on mahdollista pakollisen sairaskassajäsenyyden ansiosta. Varsinaista kunnallista terveydenhuoltoa ei ole, vaan kaikki käyttävät yksityisiä palveluja ja saksalainen omalääkäri todella on omalääkäri, eikä vain "omalääkäri", kuten Suomessa. Sairaskassa jopa korvaa tämän tutun lääkärin kotikäynnit, eikä arvauskeskukseen tarvitse lähteä jonottamaan. On erityisen mukavaa, kun lääkäri on ennalta tuttu ja takuulla aina sama.

Lada-Jussi kirjoitti: Työnantaja puoli varmasti käyttäisi matalapalkkaisten veronpoiston siten, että maksetaan vain nettopalkan verran palkkaa, jolloin sen veron osuuden verran säästöä tulee yritykselle.

Tästä nyt ei ole mitään takeita. Veronalennus ei oikeuttaisi työnantajaa mihinkään erikoistoimenpiteisiin ja varmasti nousisi melkoinen haloo, jos joku verenimijä noin tekisi. En jaksa uskoa, että tässä nöyristelijöiden kultamaassakaan kyettäisiin palkanalennusta veronlaskun vastapainona nielemään! Ammattiyhdistysliike jyrähtäisi ja boikotti heilahtaisi. Jotain rajaa sentään.

Toisaalta voisi kysyä, mitä luulet tapahtuvan, mikäli kansalaispalkkaa alettaisiin maksaa? Eivätkö työnantajat tällöin ulosmittaisi sitä n. 400 euroa, joka viherpiiperoiden unelmissa kaikille, vauvasta vaariiin, jaettaisiin? Ilmaista rahaa ei olekaan, senhän tietävät kaikki. Tällöin se todennäköisesti jopa tapahtuisi valtiovallan ja ammattiyhdistysliikkeiden siunauksella, jolloin mitään vastavoimaa ei edes syntyisi. Rahaa vain taas kierrätettäisiin lisää byrokratian hampaissa ja sitä katoaisi entistä enemmän matkalle.

Mikä pahinta, kansalaispalkkahan olisi sama kaikille, jopa optiomiljonääreille. Mitä joku Lilius tällä neljällä sadalla mahtaisi tehdä? Hänelle se olisi täysin turha, mutta vastaavasti joku, joka todella rahaa tarvitsisi, saa vain sen 400, kun ilman kaiken maailman liliuksille jaettavaa summaa hän voisi saada 800!

Lada-poliisi kirjoitti:Tämä on mahdollista pakollisen sairaskassajäsenyyden ansiosta.

paljonko tuo jäsenyys maksaa vuodessa? Maksaako pieni ja isotuloiset siitä saman verran? Henkilöä kohden terveysmenot lienevät suomen luokkaa, mutta raha vaan kerätään eri tavoin?

,_,/ukka

Nonnis kirjoitti: Ne jotka luulee että sossun rahoilla tai kelan päivärahoilla eletään herroiksi ei ole tainneet ikinä kokeilla sitä.

Ei varmasti eletä herroiksi, mutta ero pienimpiin palkkaryhmiin on pieni. Eli toinen tekee 8h/päivä 5pvä/viikko ja saa 1200E/kk(brutto) . Maksaa asumisen ja elämisen itse, sekä altistaa itsensä työperäisille sairauksille. Toinen makaa kotona, saa 400E/kk + asumis menot sossusta. Työssäkäyvälle jää siis satanen tai pari kuukaudessa enempi käteen ku kotona makaavalle, ei välttämättä houkuta työntekoon

,_,/ukka