Ladaboard

Tervehdykset toivottelen.
Kiitoksia vain kyllä lisäsi tietoa, saa nähdä kauanko muistaa. Minulla tieto on vanhaa. Arvelinkin sen polttoaine ilmaseoksen sekoittuvan paremmin niissä monipisteruiskuissa. Sehän tehonnostossa on päämääränä saada mahdollisimman paljon palavaa seosta sylinteriin ja palanutta mahdollisimman nopeasti ja paljon ulos. Teho- ja vääntökäyrä mahdollisimman korkealle, eikä kovin jyrkkiä piikkejä. Toisaalta öljyjen pintapaineen sietokyky on uusilla öljylaaduilla huomattavasti suurempi mitä ennen. Kuinka paljon nykyisin liekkään? Onkai se raja tulossa kuitenkin vastaan. Puhuvat lastutuksesta, että sillä olisi helpompi nostaa tehoja vakiokoneissakin ensiksi ennenkuin tulevat nämä virtaus esteet vastaan.

Ukki kirjoitti:Sehän tehonnostossa on päämääränä saada mahdollisimman paljon palavaa seosta sylinteriin ja palanutta mahdollisimman nopeasti ja paljon ulos. Teho- ja vääntökäyrä mahdollisimman korkealle, eikä kovin jyrkkiä piikkejä. Toisaalta öljyjen pintapaineen sietokyky on uusilla öljylaaduilla huomattavasti suurempi mitä ennen. Kuinka paljon nykyisin liekkään? Onkai se raja tulossa kuitenkin vastaan. Puhuvat lastutuksesta, että sillä olisi helpompi nostaa tehoja vakiokoneissakin ensiksi ennenkuin tulevat nämä virtaus esteet vastaan.

Jep, jotakuinkin noin. Tosin tehohan on seuraus väännöstä, eli teho on väännön ja kierrosnopeuden tulo. Dynossa siis mitataan vääntö ja kierrosluku joista lasketaan teho.

Pintapaineen kesto ei ole yleensä ongelma, vaikka rajansa tuollakin. Voitelun puolesta ehkä ensimmäisenä tulee vastaan nopeus. Eli liukulaakerilla on maksimikehänopeus minkä se sietää. Vaparissa kun ainoa keino nostaa tehoa on nostaa kierroksia koska täytös ja sitä kautta momentti ovat rajalliset. Tästähän Jankos kirjoittelinkin hyvän vertailun eri ralliautojen kohdalta. Tuota laakerin kehänopeutta voi pienentää hiomalla kaulan pienemmäksi, tosin sitten taas pintapaine nousee jne jne. Yleensä kuitenkin ongelmana kierrosnopeuden nostossa tulee ensin venttiilikoneisto, sitten mäntien ja kiertokankien kesto. Sitten vasta jossain ehkä 10krpm kohdilla voi fundeerata laakerien nopeuksia. Myös kitkat nousevat kierrosten myötä, eli kuivasumppua ja männänrenkaiden kitkaa kannattaa jo miettiä. Porauskin jo vaikuttaa jne jne. Onhan noita koneita tehty myös kuulalaakeroituna yhdellä puristusrenkaalla...

Eli sitten kun vehkeissä on H-kanget, takomännät, ehkä venakoneistoa suunniteltu alkuperäisestä poikkeavaksi ja tehot kasvavat vielä 9krpm jälkeen, niin kannattaa laakereita miettiä.

tekeeks paljo lisää tehoo jos kohistaa kanavat. Mul o vapaavirtaus suodin ja avarampi putkisto.

Niin paljon tekee tehoa että takarenkaat sulaa vielä vitosvaihteella

Ei tosta voi mitään yleispätevää sanoa. Joissain vehkeissä kanavat on melko kohdillaan ja joissain vähän enemmän pielessä. Kanavien kohdistelu tuntuu lähinnä pienenä herkistymisenä, jos ne on pahasti heittäneet...