Ladaboard

Tervehdykset toivottelen.
Olisiko se suuruuden hulluutta, pienen ihmisen suuruuden halua, halua olla parempi kuin joku muu ihminen mikä saa ihmisen käyttäytymään tällä tavalla. Oudoksuttaa tämä ilmiö esim. uskonnollisissa järjestelmissä jotka toteuttavat jotakin uskonnollista oppia. Tämä ilmiö mielestäni näkyy erittäin voimakkaasti Mormooneilla, joka on aika uusi uskonnollinen järjestelmä. He esittäytyvät messuilla ja suurissa yleisötapahtumissa esitellen Yhdysvalloissa rakennetuista kirkoistaan, jotka ovat toinen toistaan prameampia ja komeampia. Eivät kuitenkaan kerro kovinkaan paljon itse uskonnollisesta opistaan. Nasaretilainen Puuseppä joka mainitaan myös Koraanissa puhui ja toimi ihan päinvastoin jopa kaatoi rahapöydät ja ajoi ennustajat huitsinnevadaan. Samoin hän totesi näille maailmanlopun ennustajille, että sitä ei tiedä kukaan, ei edes hän. Ihmisiä ei voi jakaa, taas Puusepän sanomana, täällä maanpäällä vuohiin ja lampaisiin se tapahtuu vasta sitten, kun hälytys on käynyt siihen jakotilasuuteen, jota viimeiseksi tuomioksi kutsutaan. Hyvin harvassa olen tavannut sellaisia, mielestäni "uskovaisia" jotka muistavat ja toteuttavat "Älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi" En minäkään saisi kirjoitella tälläisiä ajatuksia jos toteuttaisin Nasaretilaisesta kirjoitettuja hänen kertomisiaan. Mutta "hän heittäköön ensimmäisen kiven joka synnitön on" Onko Jumala suuruudessaan niin pikkumainen, että tarvitsee pienen ihmisen palvontaa ja ylistystä näissä rakennelmissaan? Eli ovatko palatsit Jumalaa varten?

Edelleenkään mihinkään en usko enkä kuulu enää kirkkoon. Rippikoulua en ole käynyt ja pakollinen uskontuputus on aina ärsyttänyt suunnattomasti.
Sijoitan kirkollisveron ennemmin vaikka auton tankkiin, siellä siitä saa jotain hyötyäkin.

Jokainen saa uskoa mun puolesta ihan mihin tahansa, mutta mulle sitä on turha tulla tuputtamaan.

Yogi kirjoitti:

Qulle kirjoitti: Vakaa mielipiteeni on se, että uskonnot ovat jossainmäärin heikkoja ihmisiä varten... jos kaikki menee v*tuiksi, niin se on sitten "jumalan" tahto ja päläpälä. Ei oteta vastuuta omista teoistaa niin kuin normaalilla älyllä ihmisen tulisi ottaa.

Kovasti aihe ainakin kiinnostaa, koska ns. ei-uskovat sitä jatkuvasti nostavat esille. Omaa heikkoutta on nostaa oma asenne vahvuudeksi polkemalla muita. Uskonto jatkaa siitä mihin ihmisen äly loppuu ja se loppuu edelleen, koska ei edes ole kuuta pitemmälle päästy miehitettynä. Uskonnot ym.unohdetaan aina silloin, kun itsellä menee hyvin. Ei näitä juupas-eipäs (ja aika loukkaavia kommentteja ei-uskovilta) väittelyitä jaksa täällä puida, sitä varten on muut foorumit. Ladoista täällä ollaan juttelemassa, kiitos.

Hiekkalaatikko

Tänne politiikka, muu hömppä ja maailmanparannus asiat

Ateisti ollaan. Eli suoraan sanottuna niin ei tuollasia liirum laarumeja jaksa kuunnella. Mutta jokaisellahan on oikeus uskoa mihin haluaa. Vaikka siihen saunatonttuun. Ja kunhan mut jätetään noiden asioiden kans rauhaan niin mäkin jätän toiset rauhaan noilta asioilta.

Vaikka minä olisin natsikommunistikatolinenählämi niin silti olisin kiinnostunut foorumilaisten ajatuksista. Ei varmaankaan ole kenellekään haittaa jos täällä keskustellaan asioista. Tuonne tekniselle puolelle jos käyntinsä rajoittaa niin ei varmaan tule hirveästi pettymyksiä teillekään tiukkapipoille.

Kuten Jokari.

Otsikon kysymykseen vastaus. Turhanpäivästä kinastelua eri uskontojen kesken.

Minä ja poika ollaan ev.lut. Vaimo ja likka ort. Vaimon mummu, vaari jehovia ja enot väestörekisterissä. Poika asuu tällä hetkellä vanhoillis lestadiolais perheessä.

Ei mulla ole ikinä ollut mitään ongelmia kenenkään kanssa jokainen uskoo mihin haluaa. (Jussia lainatakseni "taidan uskoa Ladaan.")

Turhanpäivästä kinastelua eri uskontojen kesken.

olen samaa mieltä kun jeesma
itse olen ollut vapaaseurakunnan kirjoilla koko ikäni ennen ku mut erotettiin sieltä ku olen avoliitossa (joka on synti raamatun mukaan)
mutta mua ei oo ikinä häirinny se et jotku kaverit on uskovaisia ja jotku ei
joittenki kans vedetään kaljaa ja toisten kans kahvia
se mua vaan ihmetyttää et jos aletaan puhuun uskonnosta ni heti se nähdään piruna tai jonai muuna joka alkaa heti hitsit

Kai sitä johonkin on uskottava...tietäis vaan että mihinkä?
Usko avioliittoihin ja uudelleen syntymiseen on ainakin jo mennyt?
Niin, usko tulevaan parempaan voisikin olla ihan hyvä lähtökohta!!

Tervehdykset toivottelen.
Uskon ja jumalani nimi on Kravitaatio, olen tainnut tämän jo kertoa aiemmin. Ilman tätä ei olisi mitään olemassa. Jos voima häviäisi, kaikki häviäisi. Olisiko se, se Jumalallinen voima mistä on kirjoiteltu ja saarnailtu kautta ikiaikain. Puusepän poika sanoi, "Että sen mitä sinä teet ihmisille, sen sinä teet itsellesi" "Jos sinulla on kaksi ihokasta, anna toinen hänelle jolla ei ole yhtään" Nämä unohtuvat ainakin minulta joka päivä.

köhmä kirjoitti:Kai sitä johonkin on uskottava...tietäis vaan että mihinkä?
Usko avioliittoihin ja uudelleen syntymiseen on ainakin jo mennyt?
Niin, usko tulevaan parempaan voisikin olla ihan hyvä lähtökohta!!

Eipä sitä nyt ole pakko uskoa mihinkään. Pidä mieli avoimena kaikelle mutta pidä myös järki päässä ja ole kriittinen/realisti.

Pakkohan sitä on edes huomispäivään uskoa, vai eikö?
Avoimesta mielestä en osaa taata, mutta järkeä olen yrittänyt viljellä niin tekemisissäni kuin sanomisissanikin!!
Nyt kun tarkemmin ajattelee, niin uskon ainakin tosiasioihin, olenko siis realisti?

Olet realisti. Eli järkevä. Ei ole pakko uskoa kaikkeen, mihin ei usko.

Tervehdykset toivottelen.
Mitä ovat tosiasiat, eikös kaikki ole meille aistinelintemme välittämää ja aivojemme suorittamaa tulkintaa, joka on vielä lisäksi yksilöllistä. Jollekin tapahtunut uskonnollinen kokemus on aivojen aikaansaama ja on yhtä todellinen kuin jollakin toisella joku muu kokemus. Esim. kumpi painaa enempi kilo lyijyä vai kilo höyheniä? Tietysti vaakalla molemmat näyttävät samaa lukemaa, mutta pudotappa varpaallesi ja heti on kokemus, joka on erimieltä vaakan kanssa. Onko jonkun realismi erilaista kun jonkun toisen, koska toimivatko elimemme saman ärsykkeen alaisena saman sisältöisen tulkinnan antaen.

Minä luulen, että kilo rautaa tuntuu varpaille tippuessaan melkein samalta kuin kilo höyheniä. Varma en ole mutta luulen niin.