Ladaboard

Apua! Lupasin kiltisti kirjoittaa. Nyt tapahtuu siihen malliin, ettei tarina ikinä ehdi mukaan.

Ruostesuojausta, maalausta, Pensapuolen täystarkastus, Sytkäntarkastus, ja voi hemmetti vaikka mitä.

Ehkä sitten talvella kun ei enää muista mitä on tapahtunut, niin voisi aika kullata muistot ja valehdella vaikka mitä tästä KRIINIstä.

No, sen varta, että Hermanni kävi tänään ja hänen kanssaan katseltiin nuo kipinäpuolet. Kaikki oli kunnossa. Vaikka pensapuoli on irti, niin hörähteli käyntiin joillain jämillä mitä kaasariin oli jäänyt. Kipinässä oli ollut pikkuvikaa. Levättyään KRIINI päätti näyttää voimansa. Polttoainepumppukin ruiskaisi jämänsä voimalla päin Hermannin naamaa eli on varmaan voimissaan. Kova peli siis.

Kaadeltiin vähän lientä kurkkuun ja sehän hörähti. Nyt ei tarvitse kun säätää kaasutin, kunhan tuo ajoitus on katseltu tarkkaan. Toivottavasti Jokari pääsee, haluaa ja viitsii tulla huomenna hakemaan yhtä perää niin panemma lelun timmiin.

Hjhuuu! Miten sitä näin saattoi höyrähtää? No, varmaan se keikka joka piti olla lauantaina sai minut HypoTehokkaakasi. Siis käsittämätöntä miten paljon olen saanut aikaan ja opetellut täysin uutta.

KRIINI on siis seuraavia värkkäyksiä vaille valmis tällä erää:

1. Eturoiskeläppien asennus. Siellähän on alumiininen tai joku alumiinisekotteinen sisälokasuoja, johon on helppoa asentaa paksut läpät, joissa on isolla ja leveällä valkoisella kohokuviolla LADA. Molemmat läpät tulevat vähän ulospäin kuten C2 eli rättärissä on.

2. Kromiosien, siis irrotettujen suojaus sisäpuolilta kotelosuoja-aineella. Vanhaa suojaa on vielä hyvin, muuuutta pannaan vähän uutta.

3. Samaisten kromiosien kiillotus peilikirkkaiksi. Toivottavasti ei tule ikäviä ylläreitä.

4. Varapyörä- ja tankikotelon massaus. Alla on jo jämä kaksikomponettimaalit.

5. Polttoainetankin asennus ja letkutus pumpulle. No, putkethan ovat valmiina. Pitäneekö tarkastaa tuo Jokarin kiroama ORKKIS -letku sieltä takaa alta.

6. Helmakoteloiden ruiskutus kotelosuojalla. Helmahan on hiottu ja puhdistettu vanhasta massasta. Siellä on Epox + punainen Maston Hammer. En tiedä jätänkö punaiseksi, mutta menköön toistaiseksi noin.

7. Sytyksen säätöjen tarkastus.

8. Kaasuttimen säätäminen

9. Jäähdytysnesteen lisäämien järjestelmään.

10. Öljyjen vaihto. Perä, vaihdelaatikko, moottori.

11. Puskurien, helmakromilistojen, takavalojen ja etuvilkkujen asennus.

12. Sulakkeiden tarkastus.

13. Lasinpyyhkimien ja mittaristovalojen vianetsintä.

14. Imurointi ja sisäpesu hävittämättä alkuperäistä tuoksua eli Ei hajustettuja pesuaineita. Mäntysuopa tai tolu kelpaavat. Miksei astianpesuainekin.

15. Vanteiden ja samalla renkaiden vaihto. Kromikapselien asennus. Samalla silmäillään jarrut päällisin puolin. Kenties takarumpujen irrotus, jotta nähdäänkin jotakin.

16. Kun keula ja perä ovat ylhäällä kömmitään alla niin pirusti tiiraamassa ja tökkimässä. Ja tietenkin pelkän nosturin varassa. No, ei ehkä kuitenkaan. Massaa kuljettajan puoleiseen etupalkkiin, koska sitä irtosi kun kallistin lelua hallitunkilla, jonka sorkassa oli halko pyöreä pinta sorkkaa päin. Massaa tarttui tasaiseen pintaan, joka oli palkkia vasten.


17. Kytkimen säätö. Säädettiin jo kohtuullisesti, mutta nyt säädetään kohtuuttomasti.

18. Jonkin verran ajoa. Asiantuntija kuuntelemaan kardaanin takaosan mahdollista kolinaa ja vetoakselien vonkunaa.

19. Jäähdyttäjän huuva jätetään asentamatta, kuten toistaiseksi lasinpesimen säiliö ja moottorikin. Akun alle tulee tietenkin ORKKIS -kumialusta puhdistettuna. Niin, ja on se laitettava vähän tuninkia. Konepellinsäleikköjen peitoksi Suomessa valmistetut suojat, jotka on yleisväristä poiketen maalattu vaaleanmintunvihreiksi.

20. Jos nämä toimet onnistuvat, niin: Perjantai-illan kunniaksi PönkittämäänEgoa.

Että sellaista teknisempää tarinaa. Mutta älkää pelästykö tai pettykö. Satukin jatkuu kun tuo tekniikkatouhu saadaan sudittua ja likaisin sormin lusittua tarpeeksi.

Kai tuosta listasta jotain puuttuu, mutta keksitään lisää touhujen lomassa.

Asialliselta vehkeeltä vaikuttaa tämä "KRIINI". Jospa siihen vaikka sattuisi törmäämään tänään kun tulen taas Kuusaalle pyörimään ja hyörimään.

Mikäs se muuten on takakontin heikko kohta? Tiedättekö? Siis se mikä saa takakontin ruostumaan ja näkkäröitymään? Mistäs se kosteus sinne tulee? Enpähän aiemmin ole tuota osannut kuin ihmetellä.

Nyt ratkaisen tuon onkelman KRIINIn kanssa. Ja ratkaisu on helppo.

Takakonttimontut on massattu alustamassalla. Kotelosuojahan siellä oli alla jonka päälle tuli niitä 2komponentti jämiä. Sadekuuro keskeytti. Seuraavana olisi tankin asennus ja letkutukset. Sitten jäähdytysnesteen lisääminen. Onhan tuota, mutta taitanee olla sen verran hyvin suunniteltu ja pähkätty, että saatan selvitä hommasta.

Ainoastaan sytkän säätö ja kaasarin samoin, olisi tarkoitus tehdä porukassa. Kaasarin säätö on ohjekirjan mukaan maailman yksinkertainen. Kaasuläpän rajoittimella tyhjäkäynti 600kierrosta/min. Tyhjäkäyntiruuvilla maksimityhjäkäyntiin n. 3500r/min. Sitten kaasuläpän rajoittimella tyhjäkäynti n. 700-800r/min. Voiko se olla noin helppoa? Tietysti sytkän täytyy olla ensin kohdillaan.

Ajettu on! Ja pelaa. Vain kromiosat ja takavalot puuttuvat. Osien kiillotus vielä tänään.

Kierrostenotto onkelma tyhjäkäynniltä selvitetty. Kiihdytyspumpun epäkesko ei liikuta kalvon kampea tarpeeksi räväkästi. Kenties kulumaa tai muuta epäsopivuutta. Onkelma ei kuitenkaan enää ole niin akuutti kun sytty ja kaasari on säädetty. Kaasarin säädöt toki olivat lähes kohdallaan. Eipä taidettu muuttaa juuri mitään.

Eli peli on lähes valmista kauraa tällä erää. On se mahtavaa kun PurkuPoika saa lelun kasaan. Paljon on virrannut vettä Kymessä ennenkuin tällaisia ihmeitä saattoi tapahtua.

Ai niin! Orkkissulakkeita laitettu. Tuuletin ja tuulilasinpyyhkimet toimivat moitteettomasti. 8-sulake vaan kärähti heti kun laitoin. Katsoin ohjekirjasta ja siinä ei ollut 8 mitään kummallista. Mutta ehkäpä toimimaton pensamittari sen käräytti. Jos vaikka jäi jukeliin kelluke tai mänt piuhat tankinpäältä vääriätten päin.

Mutta tänään ei enää koneisteta. Kiillotukst ja massaukset hamaan haamurajaan asti jätetään.

Niin ja vielä kiitos Jokarille avusta ja toivotaan, että perä on ehtaa Rajantakaista Rautaa. Vastaa kuulemma pintakaasuun äreästi, vaikkei kiihdytyspumpun vivusto olekaan viimeisenpäälle.

Ai niin! Orkkissulakkeita laitettu. Tuuletin ja tuulilasinpyyhkimet toimivat moitteettomasti. 8-sulake vaan kärähti heti kun laitoin. Katsoin ohjekirjasta ja siinä ei ollut 8 mitään kummallista. Mutta ehkäpä toimimaton pensamittari sen käräytti. Jos vaikka jäi jukeliin kelluke tai mänt piuhat tankinpäältä vääriätten päin.

Mutta tänään ei enää koneisteta. Kiillotukst ja massaukset hamaan haamurajaan asti jätetään.

Niin ja vielä kiitos Jokarille avusta ja toivotaan, että perä on ehtaa Rajantakaista Rautaa. Vastaa kuulemma pintakaasuun äreästi, vaikkei kiihdytyspumpun vivusto olekaan viimeisenpäälle.

Hiukan Teknistä tähän. Tuollaisessa vanhanmallin kaasuttimessa, jossa ei siis ole ainuttakaan alopainehärpäkettä on eräs ominaisuus. Kiihdytyspumpun toiminta.

Tuolla aiemmin kertoilin jotakin kiihdytyspumpusta ja sen kalvosta. Kiihdytyspumpussa on kolmeosainen vivusto, joka käyttää sitä kaasuvivuston toiminnan mukaan. Varsinainen kiihdytyspumpun vipu on eräällä tavalla epäkeskomallinen. Tämä vipu käyttää kiihdytyspumpun keinuvipua. Keinuvivun alkupäässä on pyörä, jotta kiihdytyspumpun vipu voi välittää liikkeensä keinuvipuun mahdollisimman kitkattomasti.

Ominaisuus: Kaasutinta ja samalla kiihdytyspumppua kasattaessa varsinainen vipu ja keinuvipu voivat tulla laitettua sellaiseen asemaan toisiinsa nähden, ettei kiihdytyspumppu toimi kunnolla. Näin on tuossa minun KRIINIssäni. Vivut olivat tuollaisessa asemassa saadessani KRIINIn haltuuni. Kiihdytyspumpun kalvo oli myös täysin entinen.

Totesimme tai Jokari totesi, että normaalilta tyhjäkäynniltä tapahtuva huono reagointi kaasuun on kiihdytyspumpun vika, vaikka se ruikkaakin kohtuullisesti.

Itse pähkäilin tuon vipumekanismijutun, jonka kuvasin aiemmin. Käytin hyväksi Korjausoppaan kuvaa ja muistin miltä KRIINIn vipuasema näytti. Tätä ei siis lue korjausoppaassa.

Siis: Kiihdytyspumpun vipu ja keinuvipu voivat tulla virheellisiin asemiin toisiinsa nähden. Tällöin kiihdytyspumpun toiminta ei ole moitteetonta. Saapasta nähdä miten käy kun yritän korjata ominaisuuden.

Nyt on sytty ja katkojat kohdillaan sekä koko jakaja. Seuraavaksi tosiaan yritän tuota vivuston muuttamista. Sitten säädetään kaasutin vielä korjausoppaassa kuvatulla tavalla. Tuleepahan harjoiteltua sekin.

Ja nyt sitten lauantai-illan kunniaksi todellista HardCorea eli KovaksiKeitettyä. Ehdottomasti K21!!!

Aion kohta mennä saunaan KRIINIn osien kanssa. Ja siellä me Harrastamme SAUNOMISTA

Työkalut eivät pääse mukaan. Mikään ei saa olla häiritsemässä Kromiosien ja Minun yhteistä höyryhekumaani. Siellä olemme Me: Nappikapselit, kromipuskurit, kävyt, helmakotelolistat ja kuumaa hegumaa.

Takavalot tiivisteineen, takarekisterikilven valo purettuna, peruutusvalo ja vähän muita hilppeitä kävivät vaan pesulla ja halusivat sitten pukuhuoneeseen jäähdyttelemään ja kuivattelemaan.

Mutta tämä on jo murhaamenoo!

Mitäs sanotte Tyttöset ja Poijaat? Onks tää sellast oikeet LataMiähe -meininkii ja merkkii? Kommentoikaa jos uskallatten. Jokariha joskus o tokassu, et Latas yhistyy SuamalinSauna ja Kuntosali. Mitehä täs meikä tapaukses? Ymmärtääköhä kymelaaksolaiset tälläst menoo. Mis miä oikee meen?

Hullu mies Kuusaalta!

Urakka on siis kohta lopuillaan. Jospa vaikka huomen illalla saisi siihen malliin, ettei puutu kuin hilppeiden ja hilujen tai korujen, helyjen ja pallojen ripustelu. Senpä tekisin sitten maanantaina. Huominen SyysRylläyksen toinen päivä viivyttää.

Kaikki suurennuslasia vaatimattomat ruosteet on poistettu ja tehty sen jälkeiset maalaukset ja ruostesuojaukset. Keulassa on aikapaljon ruostepilkutusta, muttei yhtään syvempää vammaa. Kyljissä on jokunen pilkku tai siis kaarissa ja kyljissä yhteensä.

Hemmetti kun työlttää kompuran ja pistoolin asennus kotelosuoja-ainetta varten. Aina kun on täysin uusi homma niin jotenkin hirvittää aloittaa. Ehkä hyvä niin. Ei sitten roisku silmille ja ympäriinsä kun tekee. On ainakin harkittu tarpeeksi.

Takakontin pohja jää tällä erää Orgggigsegsi eli odottamaan uusimista. kaarien kotelothan on tehty jo viimesenpäälle.

Sittenpästä on mugavata imuroida, pestä ikkunat ja lattiat kun muu on valmista.

Ai hemmetti! Moottoriöljyt ja lootaöljyt tietenkin. Perä jääköön tuolleen. Enkä niitä jarrujakaan taida nyt ehtiä katsoa. Olisihan sitä kaikkea. Kytkin- ja jarrunesteiden vaihto. Ja tietenkin kiillotettujen kromiosien vahaus. Miksei vielä uusintavahauskin. Niin ja se 8sulake. Mikähän siellä? Poltti heti sen kun laitoin Orgggisss -sulakkeen pelin käydessä. Ettei ne polttoainemittarin piuhat olisi väärin päin. Polttoainemittarihan lakkasi näyttämästä kun pesin tankin.

Mutta niiden ruosteiden poistosta annan itselleni parhaa arvosanan. Ruoste on jotenkin minulle pahin kirous.

Pääsisiköhän pitkästä aikaa Etelä-Kymenlaakson miittinkiin. Sinnepä vien sitten KRIINIn käymään jos vain maisemissa olen. Ja enköhän ole. Jos kerran se Kotkan ja HerrojenHelllsssingin keikka toteutuisi sitten ensi viikonloppuna.

Ja taas tekniikkaa:

Mikähän taka-akselistossa pitää sellaista matalaa nykivää jyminää hetken, kun lähtee paikaltaan tai hiljaisesta vauhdista vähän kovemmin kierroksin ja hieman kytkimellä passaillen? Tietysti kardaanissa on hieman väljää, mutta ei kenenkään kardaani ole tuollaista ääntä päästellyt. Ääni on todellakin tasaisen katkonainen, matalasti jyryttävä. Ääni kestää hetken eikä sitä esiinny missään muussa tilanteessa kuin tuossa kuvaamassani lähdössä. Kun kytkin on kokonaan ylhäällä ääni on poissa. Ääni tulee todellakin takaa hieman enemmän kuskin puolelta. Jokuhan se siellä itsestään kertoilee.

Pitänee vielä muistaa säätää kytkintä. Siinä on varoja. Sittenpä kuunnellaan uudelleen.

Takavalot kiinni ja ilmanottoaukkonen suojukset (mateinVinlant), jotka on maalattu hempeän minutksi.

Sitten ajelemaan sellainen reiluhko Marathon tai oli kai se melki 60km. En minä uskonut, että 2101 voi oikeasti ajaakin. Mitään moittimista ei ollut.

Kaasaria on turha säädellä tuon paremmaksi. Kytkimelle se pieni säätö. Jäähdyttäjän huuvaa en asenna. En ymmärrä mitä sillä tekee minun ajossani ja tapuksessani. Pohjapelti tietysti paikoilleen. Puskurien ja koteloiden suojaus odottaa edelleen.

Täytyy tässä mennä Hermannilta purkamaan ratti ohjauspylväineen ja kojelauta pois mittareineen varalle. Saa tuo KRIINI nyt vähä enämpi lepoa. Muuten menevät hyvät osat turhaa ruttaukseen.

Yksi tämän pikkulenkin tarkoitus oli tuon öljynsyönnin tarkkailu. Saa nähdä ollaanko taas minimissä. Venttiilivarren kumitko?

Yhden pienen ominaisuuden sain aikaan tässä toheloinnissa. Mukava pieni patterlampulla näkyvä vauhtiviiru kylkeen tuosta yhdestä helmetin vetokoukusta, kun piti nostella tuon 21074Raadohkon perä ylös, että ERÄÄT saavat napata perän siitä. Malauta!

No, on otettava siitä jarrulelut irti ja pyörät paikalleen ja sitten se siirretään UAZin viereen vähän lepäämää pidemmäksi aikaa. Siis tuo Raadohko.

Mikähän on kun meillä poltellaan sulakkeita?

Nro.2 8ampeeria:
Pyyhkimet: Eivät ole jumissa. Ei rojua mekanismeissa, moottori kunnossa ja rele toimii.
Lämppäripuhallin: Toimii normaalisti.
Tuulilasin pesulaitteen pumppu: Säiliö irti ja piuhat kaikki irti.

Nro. 7. 8ampeeria: (puuttui kokonaan)
Vasen seisontavalo ja merkkivalo, oikea takavalo, vasen rekkarivalo, tavaratilanvalo, mittarivalo: Tavaratilanvalo ja mittarivalo pimeinä. Muut toimivat vaikka puuttui kokonaan?

Eli sähköissä pietä ominaisuutta.

Niin ja vielä tietenkin polttoainemittaus lakkasi toimimasta kun puhdistelin tankin. Täytynee kokeilla toisinpäin johtoja. Onhan siellä kojelaudan takana tietenki mahdollsista olla johdot hieman irti. Pikku ominaisuuksia.

Arvasin! Ei se Tectylin tykitys nyt suju aivan onkelmitta. Ensin toimii hyvin. Sitten antaa vain pieniä suhauksia. No, kompuran jäykkä letku liian mutkalla. Sen selvitettyäni jatkoin. Hyvin pelaa. Ja kohta taas ei tule mitään ruutasta vaikka puolipurkkia oli jäljellä. No, kerää siinä sitten lelut kasaan ja puhditele ne.

Lopulta tarpeeksi räpellettyäni kamoja puhtaaksi huomaan pistoolin ottoletkun pudonneen Tectyl -patruunaan. Siis liitokset löysällä. Aiemmin olin ottanut patruunan ja tarkastanut olisiko tukoksia. Ei ollut ja letku oli kiinni, mutta siis liian löysällä. Sellaista sepustamista tämä on. Aina jotain kummallista kun aloitat täysin uuden homman.

Mutta vain vaikeuksista oppii. Jos kaikki menisi heti budgaan, ei edes tietäsi mitä kaikkea voikaan mennä vikaan ja täten ei juuri oppisikaan mitä kaikkea on otettava leikeissä huomioon.