Noita ohjausvarsia olisi tarkoitus kesän mittaan hieman peukaloida, samalla saa nopeamman ohjauksen. Tuossa saattaa sellaista ongelmaa tulla että rupeaa raidetanko ottaman sinne tunneliin kiinni, eli kannattanee hieman suunnitellakkin. Tosiaan liikenteeseen menevän auton ohjauksen osia ei ole mitään asiaa mennä hitsaamaan.
Ladan ajo-ominaisuuksien parantaminen
Omaan kun joutui alatukivarren vaihtamaan niin samalla uusin juuri nuo kyseiset pultit. Ei mikään helppo homma, ei lähde kun poraamalla. Toisella puolella edelleen vain yksi pultti ja hitsisauma
Ladan vakioiskarit ovat suht halpoja niin ei varmaan olisi huono ratkaisu laittaa pari moista rinnan. Jos yhden jäykän haluaa niin hommahan toimii aika hyvin kun katselee autojen painoja ja iskarien mittoja, ja katsoo että ovat sellaiset kaksitoimiset eli vaimentaa molempiin suuntiin.
Noita ohjausvarsia olisi tarkoitus kesän mittaan hieman peukaloida, samalla saa nopeamman ohjauksen. Tuossa saattaa sellaista ongelmaa tulla että rupeaa raidetanko ottaman sinne tunneliin kiinni, eli kannattanee hieman suunnitellakkin. Tosiaan liikenteeseen menevän auton ohjauksen osia ei ole mitään asiaa mennä hitsaamaan.
Noita ohjausvarsia olisi tarkoitus kesän mittaan hieman peukaloida, samalla saa nopeamman ohjauksen. Tuossa saattaa sellaista ongelmaa tulla että rupeaa raidetanko ottaman sinne tunneliin kiinni, eli kannattanee hieman suunnitellakkin. Tosiaan liikenteeseen menevän auton ohjauksen osia ei ole mitään asiaa mennä hitsaamaan.
-
Rubberduck
Omassani oli edessä Volvon rallikaasut, joihin oli vaihdettu erilainen alapään pusla. Pyöränkulmia oli muutettu lisäämällä kiilamainen kalikka alatukivarren kiinntyksen ja korin väliin, sillä saatiin muutettua sekä camberia että casteria(?). Kyseessä oli vanha F-ryhmäläinen.Stefa kirjoitti:Saabin olikohan taka iskareita käytetty toisinaan, sitä mallia jossa alhaalla lenkki ja ylhäällä pultti. Nesteet kuulemma toimisi kaasuja paremmin kisakäytössä, tai ainakin yhtähyvät saa halvemmalla. toinen ratkaisuhan olisi laittaa toiset iskarit alkuperäisten rinnalle, slloin kannattaa tosiaan tehdä kinnitykset huolella.
Kyllähän tuolla nuo molemmat muuttuvat, omassa toteutin vastaavan prikoilla.
Muutamia perusasioita olen jo kerinnyt selvittämään ja miettimään. Tässä muutama asia johon tulen kiinnittämään huomiota:
Alatukivarsien asento siten että "pohjatessa" alatukivarsi suorassa, kaarteessa raideleveys täten lisääntyy ja vakavoittaa ajokäytöstä.
Ylätukivarsi siten että lisää camberia sisäänjoustossa, kuvittelisin että kaarrettaessa rengas "taittuu" alle ja tämä kompensoisi sitä?
Raidetankojen korkeus suhteessa alatukivarsiin siten että sisäänjoustossa pyörä rupeaa auraamaan, jeesannee tuota kääntymistä?
Camberia jonkun verran, mietinnän alla... 4-5 astetta? Ainakin piikki taittuu alle aika rankasti ja korin kallistuminenhan osaltaan tappaa vielä camberia. Tähänhän pystyy myös vaikuttamaan casterilla siten että sisäänjoustossa camber lisääntyy mutta silloin vaikutus ohjauksen keveyteen menee juuri metsään. Toisaalta jarrutuspitokin olisi kiva ja myös kpi vaikuttaa tähän joten tämä vaatinee vielä suunnittelua.
Casteria mahdollisimman vähän, kuitenkin siten että suoraankin päästäisiin -> kevyt ohjaus.
Madalluksen ajattelin toteuttaa etupäässä palloniveliä muklaamalla jolloin ei joudu tekemään niin rankkoja muutoksia noihin tukivarsiin jotta kulmat saa kohdalleen.
Eteen tiukempi kallistuksen vakaaja, taakse ei moista.
Taakse nelilinkki panhardin kanssa. Tämän kulmista ei vielä mitään tietoa. Ajatuksia otetaan vastaan!
Simpukan kääntövarsien pidennys ja napojen kääntövarsien lyhennys -> nopea ohjaus eikä raidetangot ota kiinni sinne tunneliin. Samalla pyörien kääntyvyyden lisääminen mahdollisimman suureksi.
Toivottavasti meni edes caster ja camber oikein päin
Muutamia perusasioita olen jo kerinnyt selvittämään ja miettimään. Tässä muutama asia johon tulen kiinnittämään huomiota:
Alatukivarsien asento siten että "pohjatessa" alatukivarsi suorassa, kaarteessa raideleveys täten lisääntyy ja vakavoittaa ajokäytöstä.
Ylätukivarsi siten että lisää camberia sisäänjoustossa, kuvittelisin että kaarrettaessa rengas "taittuu" alle ja tämä kompensoisi sitä?
Raidetankojen korkeus suhteessa alatukivarsiin siten että sisäänjoustossa pyörä rupeaa auraamaan, jeesannee tuota kääntymistä?
Camberia jonkun verran, mietinnän alla... 4-5 astetta? Ainakin piikki taittuu alle aika rankasti ja korin kallistuminenhan osaltaan tappaa vielä camberia. Tähänhän pystyy myös vaikuttamaan casterilla siten että sisäänjoustossa camber lisääntyy mutta silloin vaikutus ohjauksen keveyteen menee juuri metsään. Toisaalta jarrutuspitokin olisi kiva ja myös kpi vaikuttaa tähän joten tämä vaatinee vielä suunnittelua.
Casteria mahdollisimman vähän, kuitenkin siten että suoraankin päästäisiin -> kevyt ohjaus.
Madalluksen ajattelin toteuttaa etupäässä palloniveliä muklaamalla jolloin ei joudu tekemään niin rankkoja muutoksia noihin tukivarsiin jotta kulmat saa kohdalleen.
Eteen tiukempi kallistuksen vakaaja, taakse ei moista.
Taakse nelilinkki panhardin kanssa. Tämän kulmista ei vielä mitään tietoa. Ajatuksia otetaan vastaan!
Simpukan kääntövarsien pidennys ja napojen kääntövarsien lyhennys -> nopea ohjaus eikä raidetangot ota kiinni sinne tunneliin. Samalla pyörien kääntyvyyden lisääminen mahdollisimman suureksi.
Toivottavasti meni edes caster ja camber oikein päin
- lada 1300s
- Viestit: 323
- Liittynyt: 13.5.2004 7:56
- Paikkakunta: Siilinjärvi
takakallistuksenvakaaja
mitenkä olisi kun meinasin tehdä jostain vanhan auton etuvakaimesta taakse kallistuksenvakaimen koska ladan perä tuntuu kallistelevan kaarteissa aikamoisesti. ja säädettävät tukivarret eli korkeus säädöt koriin ja taka-akseliin.
Ensimmäisenä kannattaa uudet iskarit laittaa jos ei jo kunnossa. Hukkaa helposti takaa pidot tuolla kallistuksenvakaajalla, voi tulla talvella hauskoja tilanteita. Ennemmin eteen tiukempi ja takana ilman. Tuo säädettävät tukivarret varmaan ihan hyvä idea, samalla vaivalla teet jo oikeastaan nelilinkin. Tuosta otan mielelläni kokemuksia vastaan.
Linkeillähän tarkoitetaan taka-akselin pitkittäistukivarsia ja eri versioitahan on esim:
-"Kaksikko"linkki (ladderbar), akselissa kiinni neljässä kohtaa, korissa kahdessa kohtaa.
-Kolmilinkki, jossa alapuolella kaksi pyörän lähellä ja yksi yläpuolella murikan yläpuolella.
-Nelilinkki, jossa neljä pitkittäistukivartta, kaksi yläpuolella ja kaksi alapuolella akselia.
Kaikki eri linkkivaihtoedot voi kylläkin olla säädettäviä tai sitten ei mutta perusrakenne määrää tyypin ja ladassa on nelilinkki.
Akselin poikkitaistuenta taasen onkin ihan eri asia ja siinä onkin taas muutama eri vaihtoehto: Watt-linkki, panhard (ladassa) ja sitten on vaihtoehto jossa on vinot ylemmät linkit eikä poikittaistukivartta lainkaan.
Mutta laitappa oikein perustelut miksi se ei ole nelilinkki?
-"Kaksikko"linkki (ladderbar), akselissa kiinni neljässä kohtaa, korissa kahdessa kohtaa.
-Kolmilinkki, jossa alapuolella kaksi pyörän lähellä ja yksi yläpuolella murikan yläpuolella.
-Nelilinkki, jossa neljä pitkittäistukivartta, kaksi yläpuolella ja kaksi alapuolella akselia.
Kaikki eri linkkivaihtoedot voi kylläkin olla säädettäviä tai sitten ei mutta perusrakenne määrää tyypin ja ladassa on nelilinkki.
Akselin poikkitaistuenta taasen onkin ihan eri asia ja siinä onkin taas muutama eri vaihtoehto: Watt-linkki, panhard (ladassa) ja sitten on vaihtoehto jossa on vinot ylemmät linkit eikä poikittaistukivartta lainkaan.
Mutta laitappa oikein perustelut miksi se ei ole nelilinkki?
Kyseessä on kyllä nelilinkki mutta sen toimivuuden takia en miellä sitä vain oikeaksi, ihan hyvän siitä kyllä saa.
Ensinnäkin ladaa korotettiin verrattuna 124 fiiattin joka oli esikuvana. Tietääkseni akselin tuennat täysin samat, josta seuraa että linkkien kulmat jo valmiiksi pielessä. Ja vieläpä jokainen vakiokorkuinen lada kulkee hieman vinossa koska panhard vetää akselin toiseen reunaan. Muutenkin panhardi liian korkealla suhteessa akselilinjaan, aiheuttaa joustoissa akselin sivusiirtymää.
Toisekseen ylemmät tukivarret ovat onnettoman lyhyet, akselin kulmien/paikan muutokset aika outoja. Tätä tutkiskeltiin ilman jousia tunkin kanssa leikkien. En ole tarkastellut sen tarkemmin sivuttaiskulmia takatuennasta mutta noitakin voisi mittailla kun iskarit menevät kuitenkin vaihtoon kesällä.
Tuossa nyt mitä äkkiä tuli mieleen. Mutta keskustellaan lisää, mielenkiintoinen aihe.
Katselemisen arvoinen sivu: http://www.beardmorebros.co.uk/website%20pages/lada.htm
Ensinnäkin ladaa korotettiin verrattuna 124 fiiattin joka oli esikuvana. Tietääkseni akselin tuennat täysin samat, josta seuraa että linkkien kulmat jo valmiiksi pielessä. Ja vieläpä jokainen vakiokorkuinen lada kulkee hieman vinossa koska panhard vetää akselin toiseen reunaan. Muutenkin panhardi liian korkealla suhteessa akselilinjaan, aiheuttaa joustoissa akselin sivusiirtymää.
Toisekseen ylemmät tukivarret ovat onnettoman lyhyet, akselin kulmien/paikan muutokset aika outoja. Tätä tutkiskeltiin ilman jousia tunkin kanssa leikkien. En ole tarkastellut sen tarkemmin sivuttaiskulmia takatuennasta mutta noitakin voisi mittailla kun iskarit menevät kuitenkin vaihtoon kesällä.
Tuossa nyt mitä äkkiä tuli mieleen. Mutta keskustellaan lisää, mielenkiintoinen aihe.
Katselemisen arvoinen sivu: http://www.beardmorebros.co.uk/website%20pages/lada.htm
öh
Eihän toiminta vaikuta mitenkään sen tyyppiin 
Nettisivu olikin jo vanha tuttu, mutta tuon mittaisilla ylälinkeillä ei pysty tekemään kuin rata-auton. Korkeammalla kulkevan ladan pystyy tekemään ainoastaan noin 5cm lyhemmillä ylälinkeillä.
Lisäksi tuossa on linkkien asento säädetty ainoastaan kiihdytysajoon, ei luistatettavaksi laisinkaan. Noilla säädöillä olisi lähes mahdoton ajaa soralla luistossa!
Nettisivu olikin jo vanha tuttu, mutta tuon mittaisilla ylälinkeillä ei pysty tekemään kuin rata-auton. Korkeammalla kulkevan ladan pystyy tekemään ainoastaan noin 5cm lyhemmillä ylälinkeillä.
Lisäksi tuossa on linkkien asento säädetty ainoastaan kiihdytysajoon, ei luistatettavaksi laisinkaan. Noilla säädöillä olisi lähes mahdoton ajaa soralla luistossa!
Noinninkuin tiedoksi että ladassa on ihan omat systeemit tuon takapään tuennan suhteen ts noitten ylätukivarsien suhteen, eli fiudessa alatukivarret samalla tavoin mutta ilman ylätukivarsia niin että perästä lähtee kiinteä putki (kardaanin ympärillä) joka nivelöityy samoille kohdin pituussuunnassa kuin alatukivarretkin. Samanlainen systeemi kuin Obelixeissa, nimeä en muistaStefa kirjoitti:Kyseessä on kyllä nelilinkki mutta sen toimivuuden takia en miellä sitä vain oikeaksi, ihan hyvän siitä kyllä saa.
Ensinnäkin ladaa korotettiin verrattuna 124 fiiattin joka oli esikuvana. Tietääkseni akselin tuennat täysin samat, josta seuraa että linkkien kulmat jo valmiiksi pielessä. Ja vieläpä jokainen vakiokorkuinen lada kulkee hieman vinossa koska panhard vetää akselin toiseen reunaan. Muutenkin panhardi liian korkealla suhteessa akselilinjaan, aiheuttaa joustoissa akselin sivusiirtymää.
Toisekseen ylemmät tukivarret ovat onnettoman lyhyet, akselin kulmien/paikan muutokset aika outoja. Tätä tutkiskeltiin ilman jousia tunkin kanssa leikkien. En ole tarkastellut sen tarkemmin sivuttaiskulmia takatuennasta mutta noitakin voisi mittailla kun iskarit menevät kuitenkin vaihtoon kesällä.
Tuossa nyt mitä äkkiä tuli mieleen. Mutta keskustellaan lisää, mielenkiintoinen aihe.
Katselemisen arvoinen sivu: http://www.beardmorebros.co.uk/website%20pages/lada.htm
??? tähJankos kirjoitti:
Korkeammalla kulkevan ladan pystyy tekemään ainoastaan noin 5cm lyhemmillä ylälinkeillä.
Mun suunnitelma kadulle niin että tukivarret samanmittaisiksi eli ylös alatukivarret myös ja tukivarret yhden suuntaisiksi... Ei vaan tiedä milloin ehtii
124/2101 practical beauty
Noita alempia linkkejä ei voi suoraan käyttää ylhäällä kun niiden pituus menee suoraan siihen palkin kohdalle ja mikäli tekee niin korkeat kotelot että se kiinnityskohta tulee palkin yläpuolelle niin kulma on väärin tai sitten pitää muuttaa akselikiinnikettä jotta tulee sielläkin korkeammaksi.
Vaikeeta selittää, poikkea joskus taas katselemaan...
Vaikeeta selittää, poikkea joskus taas katselemaan...
Ei musta turbokaan ole turbo jollei se ahda. Tuosta linkistä vielä niin suoraan menoonhan tuo on. Eikös rallissakin olla aika kovasti menty nykyään kolmilinkin suuntaan juuri tuosta syystä? Tai ainakin tosi kapeita nelilinkkejä. Ainahan on jonkin asteisia kompromisseja tehtävä, tuosta saitista vaan saa hyvän kuvan että tekemällä saa toimivan.Jankos kirjoitti:Eihän toiminta vaikuta mitenkään sen tyyppiin
http://fiat-abarth.net/fiat124sc.html Tuosta ainakin käsittäisin että ainoa ero on nuo iskarit jousien sisässä, vai onko tuo sport coupen erikoisuus? Tuohon vinoon kulkemiseen toinen selitys jonka olen kuullut on että kun italiasta tuotiin korimuotit niin laivauksessa niitä olisi jotenkin kolhittu. Voi tosin olla että päässäkin vikaa mutta mielestäni jokainen takapotku lada jonka perässä olen ajanut kulkee hieman vinossa. Havaintoja?arpati kirjoitti:Noinninkuin tiedoksi että ladassa on ihan omat systeemit tuon takapään tuennan suhteen ts noitten ylätukivarsien suhteen, eli fiudessa alatukivarret samalla tavoin mutta ilman ylätukivarsia niin että perästä lähtee kiinteä putki (kardaanin ympärillä) joka nivelöityy samoille kohdin pituussuunnassa kuin alatukivarretkin. Samanlainen systeemi kuin Obelixeissa, nimeä en muista Oisko ollu joku perän jatke tms...
(Olen pahoillani kaikesta, mua turha pahalla on muistella
Joo kyä mää ny ymmärsin jo.... Mutta voinhan mää silti tulla katteleen kun kerran pyydetäänJankos kirjoitti:
Noita alempia linkkejä ei voi suoraan käyttää ylhäällä kun niiden pituus menee suoraan siihen palkin kohdalle ja mikäli tekee niin korkeat kotelot että se kiinnityskohta tulee palkin yläpuolelle niin kulma on väärin tai sitten pitää muuttaa akselikiinnikettä jotta tulee sielläkin korkeammaksi.
Vaikeeta selittää, poikkea joskus taas katselemaan...
Haittaako vai parantaako linkin toimintaa jos niitä akselin yläkiinnikkeitä nostaa eli tekee korkeammat ko nehän on aikas lähellä akselia? No katastusmies voi mutista mutta mää kyä käyn näyttääs vaikka sen akselin hiekkapuhallettuna ja hitsattuna irrallaan ensin ettei ala sitte rutiseen. Ja tietysti työselosteineen ja selvityksellä työkaluista & työn tehneen henkilön ammattitaidosta ym... Tai voihan sitä kysyäkin ensin mitä se tarttee selvityksenä moiseen....
124/2101 practical beauty