Etupyörän laakerointi välyksellinen???

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Välyksen tuntumunen riippuu siitä millainen laakeri on kysymyksessä. Kuulalaakereista ns. standarti laakerin välys vaihtelee valmistustoleranssin sisäsällä 0,00-0,03 sitten laakerit joissa on 0,05 välys esim. monessa moottorikelkan moottorissa kampiakselin runkolaakerit. Kaksiriviset kuulalaakerit sama, niihin on saatavana myös määrätyllä esikireydellä varustettuja laakereita. Mikä mahtanee olla etuvetoladan etupyöränlaakeri, standarti jossa saattaa tuntua pieni välys jos toleranssin ylärajassa. Välyksellinen laakeri sen välys tuntuu pikkuisena kun pyörästä kokeilee. Esikireyslaakereissa ei tunnu uutena välystä, jos tuntuu on se viallinen.
Arvelen kysymyksessä olevan standartilaakerin jossa useasti tuntuu pieni välys, jos tarkkana ollaan. Heittokellolla sen kyllä havaitsee. Olisiko mahdollista, että katsastusmies olisi erehtynyt pieneen välykseen esim. 0,03 joka jo tuntuu renkaan ylä ja alalaidasta kokeillen.
Jos oikein rantuksi ryhdytään tai ollaan, niin laakerimyymälöissä täytyisi olla laitteet joilla voitaisiin todeta millä välyksellä toleranssin sisällä ko. laakeri on, ja voisimme valita saman välyksen/välyksemyyden laakerit esim. juuri etupyöriin. Lienekkö Ladaan olla saatavana säädettäviä laakereita etuvedon etupyöriin. Vaihto olisi hieman isotöisempi. Tai olisiko esikireydellisiä saatavana. Mahdollisuuksia olisi olemassa jos löytyy laakereita.

[Pavlovits]

Ja minä kun luulin tuon olevan ihan yksinkertainen asia.

[Sdelano v SSSR]

Terve!

Ken haluaa katsella laakerin rakennetta, voi ladata varaosakirjan usein kysytyt -osiosta löytyvästä osoitteesta (huom! 33 Mt).

Varaosakirjan loppupäässä on kuvat kaikista auton laakereista.

Etuveto-Ladoissa on nykyisin hyvin tavallinen välyksetön, esikiristetty laakeri, jota ei sittemmin voi säätää.

(Laakerin sisäkehä on kaksiosainen, sisäkehäpuoliskojen välissä pieni välys. Napamutterin kiristäminen puristaa sisäkehäpuoliskot yhteen, jolloin laakerin välys menee nollaksi ja laakeriin tulee esijännitys. Tällaista autoa ei muuten saa hinata tms ilman vetoakseleita ja kiristettyä napamutteria. Hinaaminen on toki mahdollista vetoakseleittakin, kunhan vain pyörän napaan kiinnitetään vetoakselin ulomman nivelen ulko-osa ja kiristetään se napamutterilla paikalleen.)

Tov. Pavlovitsin alkuperäinen luulo asian yksinkertaisuudesta pitää siis paikkansa.

SvS

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Kuvassa olevat varaosatiedot laakereista ei kerro, että mikä laakeri on valmistus laadultaan esim. onko tiukka C1 C2 normaali C0-C3 väljä C4-C5. Tarkkuus erikoistarkka P1-P2-P3, tarkka P4-P5, normaali P6.
Laakerin numero ----P63 jolloin normaali, välys C3.

Laakerin numero ----P11 erikoinen, välys tiukka C1.
On tietenkin muitakin luokitusmerkintä systeemeitä, mutta tässä vain yksi esimerkiksi siitä millainen valintamahdollisuus laakereissa on. Mutta jos normaalit laakerit ovat toiminnaltaan sopivat ei tietystikään kannata käyttää jotakin erkoislaakereista, koska hintakin on erikoinen.

[Samara87/88]

Terve!

Ken haluaa katsella laakerin rakennetta, voi ladata varaosakirjan usein kysytyt -osiosta löytyvästä osoitteesta (huom! 33 Mt).

Varaosakirjan loppupäässä on kuvat kaikista auton laakereista.

Etuveto-Ladoissa on nykyisin hyvin tavallinen välyksetön, esikiristetty laakeri, jota ei sittemmin voi säätää.

(Laakerin sisäkehä on kaksiosainen, sisäkehäpuoliskojen välissä pieni välys. Napamutterin kiristäminen puristaa sisäkehäpuoliskot yhteen, jolloin laakerin välys menee nollaksi ja laakeriin tulee esijännitys. Tällaista autoa ei muuten saa hinata tms ilman vetoakseleita ja kiristettyä napamutteria. Hinaaminen on toki mahdollista vetoakseleittakin, kunhan vain pyörän napaan kiinnitetään vetoakselin ulomman nivelen ulko-osa ja kiristetään se napamutterilla paikalleen.)

Tov. Pavlovitsin alkuperäinen luulo asian yksinkertaisuudesta pitää siis paikkansa.

SvS

Ajelin samaralla kuskinpuolen vetari päästään poikki, n. 15km pajalle, olihan se ihan hauskaa... rengas oli vähä tälläisessä asennossa /

Vaikka laakeri oli hyvä.. korostan sanaa OLI...

[Sdelano v SSSR]

Terve!

Jos laakeri ei ole kiristetty, se pääsee purkautumaan. Tämän tyyppinen laakeri on kerran purkauduttuaan lopullisesti sökö - noin pääsääntöisesti. Laakeria ei kannata esimerkiksi voitelumielessä avata.

@Ukki:

Normivälyksistä (C, clearance) ja normitarkkuista (P, precision) laakeria ei erikseen merkitä. Esikiristettävän, viiston kaksirivisen kuulalaakerin kohdalla radiaalivälystä koskeva C-luokitus on tietysti harvemmin kyseeseen tuleva, sillä asennetun laakerin välys on negatiivinen.

parhain terveisin

SvS

[Ukki]

Terve!


@Ukki:

Normivälyksistä (C, clearance) ja normitarkkuista (P, precision) laakeria ei erikseen merkitä. Esikiristettävän, viiston kaksirivisen kuulalaakerin kohdalla radiaalivälystä koskeva C-luokitus on tietysti harvemmin kyseeseen tuleva, sillä asennetun laakerin välys on negatiivinen.

parhain terveisin

SvS

Tervehdykset toivottelen.
Jos ei ole merkintää välyksestä tai tiukkuudesta on kysymys tietenkin normaalien valmistustoleranssien sisällä olevista arvoista. Eli välys vaihtelee 0-03mm välillä jos on merkintä se on se mikä siinä on merkki. Saattaa käydä niin, että normaaleilla laakereilla toisen pyörän laakeri on toleranssin toisessa ääripäässä ja toinen taas toisessa ääripäässä. Näillä merkinnöillä vaan varmistetaan se, että arvot ovat juuri ne mihin esim. suunnittelijat ovat ne tarkoittaneet. Esim kartiorullalaakereilla on välys/tiukkuus säädettävä joko säätölevyillä tai kiinnitysmuttereilla. Niinkuin aikaisemmin oli juttua etuvetoisen etupyörän laakereista. Niissä olevien normaalilaakereiden välykset saattavat olla ääripäissään ja silloin toinen on 0 ja toinen on 03 jossa jo tuntuu pienoinen välys, jos sitä pyörän säteen pituiselta matkalta mittaa, jopa käsin, varsinkin heittokellolla. Esikireydet mitataan yleensä siinä vaiheessa kun standartilaakerit asennetaan paikoilleen joka on vierintävastuksen mittaus tai välyksen mittaus.
Voi sattua myös niin, että kahdella yksirivisellä kuulalaakerilla toinen on nolla toinen 03 tai molemmat 03 tai molemmat 0 niin välykset tuntuvat taas erilaisilta.
Tässä laakerointi hommissa on monennäköistä ja tuntuista mahdollisuutta mikä olisi esim. katsastuksessa huomioitava. Niinkuin aikaisemmin totesin C5 on varmasti 0,05 välyksellinen. Silloin jos tarvitaan aksiaalista ja radiaalista kuormankestävyyttä käytetään kartiorullalaakereita. Kaksirivisessä kuulalaakerissa ei ole aksiaalinen kesto sitä mitä radiaalinen, kun näin on saattaa esim. laakeri rikkoutua jos etupyörä ottaa sopivasti jalkakäytävän reunakiveykseen.
Tästä laakeri asiasta voi keskustella vaikka kuinka ja paljon mutta suunnittelijan tarkoituksenahan on suunnitella kevyt, kestävä, huokea, tarkoituksenmukainen ja toimiva Hilavitkutin. Ei tietenkään tarvitse laakerointiin tuhlata 10000E kun 1000E tulee käyttökohteen vaatimaan rakenteeseen.
Esimerkki Ladasta jossa laakeroinnin halpuus on pääasia ja josta kaikilla Ladan omistajalla on epämiellyttäviä kokemuksia.
Lämppärin puhallimoottori, jonka olisi voinut suunnitella kuulalaakereilla. Jälkeenpäin on niitä kuulalaakeroitu ja tulos on ollut mainio.

[Samara87/88]

Terve!

Jos laakeri ei ole kiristetty, se pääsee purkautumaan. Tämän tyyppinen laakeri on kerran purkauduttuaan lopullisesti sökö - noin pääsääntöisesti. Laakeria ei kannata esimerkiksi voitelumielessä avata.

@Ukki:

Normivälyksistä (C, clearance) ja normitarkkuista (P, precision) laakeria ei erikseen merkitä. Esikiristettävän, viiston kaksirivisen kuulalaakerin kohdalla radiaalivälystä koskeva C-luokitus on tietysti harvemmin kyseeseen tuleva, sillä asennetun laakerin välys on negatiivinen.

parhain terveisin

SvS

Sama laakeri vielä paikallaan, vähä vollottaa vaan ei paha

uusi kyllä hyllyssä... noo ajellaan, mikäs tossa. Onko muuten paha homma vaihtaa kotikonstein irtonapaan ehjä laakeri? Varmaankin tarvii prässiä tjsp...

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Ei näytästä, kuvista päätellen, että olisi kovin hankala homma. Isolla ruuvipenkillä tai jalallisella ulosvetäjällä toimenpide onnistuisi, voisi onnistua myös sopivilla tuurnilla ja isohkolla vasaralla purku, mutta kasaus on vähän uhkaavampi sillä laakeria ei saisi lyödä väärän puolen kehään. Saattaisi löytyä sopivan kokoiset putkenpätkät molemmille kehille jolloin kasauskin olisi mahdollista. Tämä vain kuvien perusteella. Tosin äkkiä hitsailee kehikon joka toimii tukina, kun pullotunkilla painellaan laakerit ulos ja sisään.

[pressa]

Maalla asuvat kotikorjaajat voivat käyttää hyväkseen traktorin takapainoa. Nostetaan takapaino puolenmetrin korkeudelle maasta, laitetaan pullotunkki maahan ja napa siihen väliin. Sopivan iso hylsysarjan hylsu holkiksi ja sitten tunkilla puristaa. Tuollainen takapaino painaa niin paljon että se on hyvä vaste kun tunkilla pumppaa. Iso viilapenkki on myös hyvä kuten Ukki mainitsikin.
Tosin mikäli vähänkin epäilee onnistummista niin vie korjaamolle missä he reiluun tuntiin sen vaihtavat. (raaka arvio kuluista: laakerisarja n.20e asennus n. 100e eli alta puolentoista sadan mikäli ei mitään ihmeitä satu)

[Samara87/88]

Paikallisessa laakerin vaihto 40-60e työ, riippuu millä päällä asentaja. n. tuntiin se vökeltää.

Joo, tein halvalla ja säästin, suatampa sittenkin viedä tohalle sit kun aika ja laakeri on kypsä.

[tramppas]

Uuden laakerin asennukseen saa sopivan asennustyökalun, kun hioo vanhan laakerin ulkokehää hieman pienemmäksi. Tai sitten laittaa laakerin pakastimeen ja lämmittää sitä joustintukea/laakerin pesää, niin uusi laakeri menee pudottamalla paikalleen. Navan saa asennettua puristamalla sen viilapenkillä sopivan kokoista hylsyä vasten paikoilleen.

[Pavlovits]

Enpä arvannut tätäkään hommaa noin tieteelliseksi.
Toista äärilaitaa edustaa seuraava laakerinkiristys:
Venäläinen tuttava oli matkalla Helsingistä Viipuriin vanhalla DiisseliDatsunilla ja poikkesi kahville. Pois lähtiessään sanoi kiristävänsä pyöränlaakerin kun se vähän ääntelee.
Tarjosin kaverin auton alle käsillä olevaa hallitunkkia, mutta ei semmoisia tunkkeja mokomaan hommaan kuulemma tarvittu. Pyörän maassa ollessa vain hirmuisella jakoavaimella mutteria tiukemmalle, vähän pyörän ravistelua, sokka paikoilleen ja harasoo, ei kun menoksi.
Viipuriin kehui päässeensä.

[Sdelano v SSSR]

Enpä arvannut tätäkään hommaa noin tieteelliseksi.
Toista äärilaitaa edustaa seuraava laakerinkiristys:
Venäläinen tuttava oli matkalla Helsingistä Viipuriin vanhalla DiisseliDatsunilla ja poikkesi kahville. Pois lähtiessään sanoi kiristävänsä pyöränlaakerin kun se vähän ääntelee.
Tarjosin kaverin auton alle käsillä olevaa hallitunkkia, mutta ei semmoisia tunkkeja mokomaan hommaan kuulemma tarvittu. Pyörän maassa ollessa vain hirmuisella jakoavaimella mutteria tiukemmalle, vähän pyörän ravistelua, sokka paikoilleen ja harasoo, ei kun menoksi.
Viipuriin kehui päässeensä.

Terve!

Ei tässä keskustelussa kaikin osin ole kyse tieteellisyydestä, vaan epä-. Sekaisin menevät mm. välykset ja toleranssit. Ja siten saadaan melkoisen yksinkertaisesta asiasta monimutkainen puuro.

***

Monessa hommassa on saksalainen "gut Handfest" hyvä ohje. Niin myös laakereiden kiristyksessä. Tuttavallasi lienee ilmeisesti ollut tämä ohje "näpeissä".

Gut Handfest -menetelmällä pystyy täysin kiristämään ainakin Ladojen pyöränlaakerit.

Sitäpaitsi: moni korjaamokäsikirja ym. laaditaan juuri niin. Osa kiristetään "gut Handfest", luetaan kyseinen momenttiarvo ja präntätään lukema sitten kirjaan.

menestystä

SvS

[Pavlovits]

Isä-Pavelilla oli aikoinaan autokorjaamo. Niin moottori-,kuin muutkin remontit tehtiin ilman momenttiavainta. Sytytyksen säätöön ei ollut mitään diskovaloja, vaan homma tapahtui korvakuulolta.
Tuosta joku sanoo, että eihän sitä noin voi tehdä. Kuitenkin autot tulivat kuntoon, eikä kukaan valittanut työn laadusta.