Ladaboard

Kumma kun se googlettaminen tunnetaan aina vastenmieliseksi.
WW1 > http://fi.wikipedia.org/wiki/Paris-Gesch%C3%BCtz
WW2 > http://fi.wikipedia.org/wiki/V3-tykki

Hyvinhän tuon Googletuksen voi delegoidakin.

Tervehdys.
Kaikkihan se mitä nyt käydään on jossittelua siitä rajansiirto ehdotuksesta jota Stalin tarjosi Suomalaisille. Siinä raja olisi kuitenkin ollut Viipurin kaakkoispuolella ja vaihtomaihin olisi sisältynyt nykyinen kostamus ja Suomineidon toinen käsi olisi säästynyt ambutoinnilta. Miten olisi käynyt jos emme olisi tehneet sopimusta Saksalaisten kanssa ja taanneet Suomen olevan suostumatta alueensa käyttöön NL:oa vastaan käytävässä sodassa, kuten YYA sopimuksessa tehtiin. Miksikähän Eduskuntamme käveli Mannerheimin yli Jatkosodan aloittamisessa. Myöhemmin havaitesaan hänen olleen oikeassa hänestä tehtiin Sankari. Mitä mielipuolta muut ovat, saa jossitella. Kukaan ei pysty sanomaan totuutta.

Jossitella saa mutta tämä on kylmää faktaa:
http://prokarelia.com/cgi-bin/dada/mail ... 706163546/

Nuokin on varmaan nykyisen sukupolven tutkielmii,Ukki varmaan tarkotti toisenlaista totuutta.

Jos nyt sitä jossittelua vähän jatkaa niin wikipedian sivulla
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:S ... innish.png
on mielenkiintoinen kartta (Suomenkielisen wikin sivu Talvisota).

Jos kartta pitää paikkana niin Neuvostoliiton minimivaatimuksen ja sen, mihin
suomalaiset olisivat enintään suostuneet, välillä on vain noin 30...40 km Kannasta!

Tuollaisen pienen läntin takia piti sitten se sota aloittaa...

Toisaalta syyttävä sormi osoittaa myös silloisia suomalaisia neuvottelijoita
sillä tietääkseni alueluovutusneuvottelut katkesivat suomalaisten aloitteesta.
Miksi neuvotteluja ei jatkettu kun oli kyse enää pienestä läntistä vaan valittiin sota?

Kattelin tänää areenast dokumentin Matka halki Karjalan(kiitos Samarain,et kerto siitä täällä,ku ite en paljo ohjelmii seuraile).Oli hyvä ohjelma,antoi jotain uutta tietoo siitä,ketä milloinkin ja missä on asunu.

Voitto kirjoitti:Jos nyt sitä jossittelua vähän jatkaa niin wikipedian sivulla
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:S ... innish.png
on mielenkiintoinen kartta (Suomenkielisen wikin sivu Talvisota).

Jos kartta pitää paikkana niin Neuvostoliiton minimivaatimuksen ja sen, mihin
suomalaiset olisivat enintään suostuneet, välillä on vain noin 30...40 km Kannasta!

Tuollaisen pienen läntin takia piti sitten se sota aloittaa...

Toisaalta syyttävä sormi osoittaa myös silloisia suomalaisia neuvottelijoita
sillä tietääkseni alueluovutusneuvottelut katkesivat suomalaisten aloitteesta.
Miksi neuvotteluja ei jatkettu kun oli kyse enää pienestä läntistä vaan valittiin sota?

Paasikivi, Tanner ja Mannerheim pitivät sodan pääarkkitehtina pääministeri Erkkoa, joka ei antanut Moskovan neuvottelijoille minkäänlaista liikkumavaraa. Mannerheim kutsui talvisotaa, ennen kuin se nimi sille sodalle annettiin, "Erkon sodaksi" ja sanoi, että jos Erkossa olisi hiukkaakaan miestä, tämä ampuisi itsensä. No, Erkkohan ei ampunut itseään vaan häipyi sodan sytyttyä Tukholmaan... Tänä syksynä julkaistun Erkon elämänkerran mukaan kynnyskysymys Suomen hallituksen mielestä oli Neuvostoliiton vaatima sotilastukikohta Suomen alueella. Pelättiin Baltian kohtaloa, että sotilastukikohtaa sillanpääasemana käyttäen tapahtuisi Suomen sovjetisointi.

Oli miten oli niin mielestäni jossittelu ei ole hedelmällinen lähtökohta historian tulkinnassa. Menneet tapahtumat joko ovat tai eivät ole. Niitä ei voi enää muuttaa. Jossittelussa on se huono puoli, että se jättää yleensä huomiotta tapahtuman aikaisen logiikan: mitä ihmiset tiesivät silloin ja mitä pitivät totuutena. Muistellaanpa hetki niitä sanoja, jotka on hakattu Paasikiven Lasipalatsin aukion patsaan jalustaan...

Tervehdys.
Historian tarkastelu ja jossittelu on siitä hyvä, että on mahdollista tänäpäivänä ja tulevaisuudessa välttää silloin tehdyt virheellisiksi todetut ratkaisut. Tämä sillä perusteella, että nyt tiedämme ratkaisujen seuraukset.

Seurauksista voitaisiin varmaan myös jossitella, että olisiko nyt ilman noita sotia Suomi samassa asemassa Baltian yms. entisten neuvostotasavaltojen ja sosialististen maiden kanssa, joilla on nyt tänäpäivänä huonot suhteet Venäjän kanssa?

Samoin Venäjä ei tule toimeen entisten Neuvostoliiton sotaliittolaismaiden Usan, Iso-Britannian kanssa, mutta esi. Saksan ja Italian kanssa suhteet ovat erinomaiset. Saksaan tehdään kaasuputkea Suomen myötävaikutuksella kun taas mm. esim. parhaillaan Valko-Venäjä riitelee Venäjän kanssa öljytoimituksista.

samarai kirjoitti:Seurauksista voitaisiin varmaan myös jossitella, että olisiko nyt ilman noita sotia Suomi samassa asemassa Baltian yms. entisten neuvostotasavaltojen ja sosialististen maiden kanssa, joilla on nyt tänäpäivänä huonot suhteet Venäjän kanssa?

Samoin Venäjä ei tule toimeen entisten Neuvostoliiton sotaliittolaismaiden Usan, Iso-Britannian kanssa, mutta esi. Saksan ja Italian kanssa suhteet ovat erinomaiset. Saksaan tehdään kaasuputkea Suomen myötävaikutuksella kun taas mm. esim. parhaillaan Valko-Venäjä riitelee Venäjän kanssa öljytoimituksista.

Siinä sen näkee,venäläiset eivät arvosta alistuvia kansoja,mutta niitä se arvostaa jotka ovat pystyneet antamaan kunnolla kampoihin.

Mielestäni sota olisi tullut , kävi maanvaihto neuvotteluissa miten tahansa.Muutamia perusteluja.

Leningradin turvaamisesta oli jo neuvottuluja 1938,jotka eivät johtaneet mihinkään.
Molotov-Tribbendropp sopimuksen salainen liite, joka antoi vapaat kädet NL:lle baltian maiden suhteen.

Alkuvuodesta 1939 sotilaspiireille oli annettu käsky sunnitella sotatoimet Suommea vastaan.
Joukkojen keskitys ja osittainen liikekannallepano syksyn -39 aikana,kun "neuvottelut" olivat kesken.

Kuusisen "hallituksen" suunnittelu oli aloitettu,jo ennen sodan alkua,samoin kuin Kuusisen "Kansanarmeejan" kalusto/vaatetus hankinnat.
Eli maanvaihto neuvottelut olivat vain silmänlumetta muita maita vastaan.

Tuohon Terijoen hallitukseen liittyen löytyy mielenkiintoinen haastattelu Ylen arkistossa, jossa Arvo Tuominen muistelee vuonna 1970 Terijoen hallituksen syntymistä ja toimintaa.
http://www.yle.fi/player/player.jsp?nam ... %2F00262_1#

Aiheeseen liittyvä musiikkikappale:
http://heninen.net/kaunotar/suomeksi.htm

Raatteen tien taisteluistakin on kulunut nyt 70 vuotta. Kovat oli tappiot heillä mutta maksettiinpa siitä verellä tälläkin puolen.

Paljon puhutaan Raatteesta,van unohdetaan Kuhmon taistelut.
Ketä kiinnostaa,kannattaa käydä Kuhmosta itään Saunajärven sunnassa.
Siellä lähes tuhoutui NL;n 54 Divisioona,samaan tapaan pieninä motteina, kuin Suommussalmella.
Korsun pohjia,juoksuhautoja,ammusten sirpaleita,ammuslaatikoita,kenkärajoja ja muuta sotarojua on edelleen nähtävissä
maastossa.