Ladaboard

Kovia miehiä ainakin koko porukka. Tallessa vanha Pienoismalli lehti jossa hyvä artikkeli lentäjistä, koneista sekä koneiden maalauksista.

Moi,

Jatketaan aiheesta. Lento-osasto komensi Kurt Kuhlmey. Lento-osastossa oli kolmenlaisia taistelukoneita, Ju-87 Stukalla hoidettiin syöksypommitus, Focke-Wulf 190 A-6 mallilla hoideltiin Stukien saatto ja puolustus, Focke-Wulf 190 F-8 kone oli hävittäjä-pommittaja jolla lennettiin matalalla, ja iskettiin venäläisten it-asemiin silloin kun Stukat syöksypommittivat vihulaisen kohteita.

Pääkohteina oli panssarivaunut ja niille poltto-ainetta tuovat säiliöautot. Käsittääkseni säiliö-autot olivat ykköskohde jos niitä vaan sattui näkymään. Muutama Me 109 G-8 malli valokuvaustiedustelussa.

Kuuluisin lento-osastossa lentänyt lentäjä taisi olla hävittäjälentäjä Erich Rudorffer. Hän on yhä elossa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Erich_Rudorffer

Jouskan teksti asiaa. Jonkun kerran olen lukenut kerrotun Kuhlmeyn Stukista ja (virheellisesti) Mersuista.
Pääkohteisiin rohkenen lisätä sillat.
Kuhlmeyn osaston lentopäiväkirjat ovat tallella. Niistä löytyy ihan (Mikkelin päämajan kannalta) mielenkiintoisia päivämääriä.
Ellen oikein väärin muista vieraili joku Kuhlmeyn sotaveteraani Utissa, ettei peräti viime vuonna?

Vähän on ilmalaiva lähestynyt ja melkoinen lentojälki kartalla. Täytyy tähyillä meren suuntaan jos näkyy lähiaikoina.

Tampereella kävi Good Yearin ilmalaiva 80 -luvun alussa, naapurin kaverilla oli kermanvärinen 99 EMS jolla ajoimme noin 70 km/siivu tätä alusta katselemaan. Muutama vuosi sitten japanilaisen filmiyhtiön sponsoroima alus cruisaili tästä asuinalueen kohdalta, sekin tuli lännestä.

Kuka muistaa Kärkölän neron ?

Jatkoa edelliseen.
Kärkölän nero, Silvo Sokka, suihkumoottorikautemme pioneeri. Joko muistuu mieleen ?

Jopa muistuu. Tuota lisänimeä en ollut kuullut. Aika hyväuskoisia lehdetkin olivat kun julkaisivat nuo kohujutut.

Julkaisivat, ja aina Amerikkaa ja Australiaa myöten. Ei siis pelkästään Savon Sanomissa. Vaan meniväthän nuo jossain kontrollin läpi Mainilan laukauksetkin.

Moi,

Kerrotaan vielä VL Myrsky II koneista lisää se, että aikanaan koneen eri osat valmistettiin Suomessa eri paikkakunnilla johtuen sodanaikaisesta hajasijoituksesta, kun pelättiin "matto" pommituksia tulevaksi Suomeen Saksan malliin.

Puusiivet tehtiin Kuorevedellä, runkoja alettiin tehdä Tampereen Härmälässä josta ne sitten siirrettiin Linnavuoren uusiin tiloihin. Koneiden loppukokoonpano tehtiin jälleen Tampereella, jossa myös koneet koelennettiin ennen niiden luovuttamista Ilmavoimille. II sarjan valmistukseen meni työtunteja keskimäärin 21 000 tuntia per kone.

Koneet palvelivat sodan jälkeen Porissa Hävittäjälentolaivue 11 ja 13 jossa 9.5 1947 sattui niillä onnettomuus kesken harjoituslennon. Ilmeisesti yhden koneen ohjain vaijerit pettivät kesken syöksyn. Nopeutta oli liikaa jotta koneesta olisi voinut poistua normaalisti. Tämän vuoksi kone lentäjineen syöksyivät syvälle liejuiseen maahan jossa ovat vielä tänäkin päivänä. Kone ja lentäjä upposivat niin syvälle ettei niitä ollut mahdollista löytää. Tämän onnettomuuden vuoksi koneet julistettiin lentokieltoon.

Yksi Myrsky II kone, tunnukseltaan My-16, jäi kuitenkin Kauhavalle kentän laidalle, jossa se romutettiin vasta niinkin myöhään kuin 1960 luvun alussa.

Moi,

Kiitokset Lattarauta linkistä, mutta tuon linkin laitoi jo tuossa edellisellä sivulla. Tarkkaavaisuutta siis jatkossa!

Sotalentäjät

https://www.youtube.com/watch?v=LHs8qHMjaDo

Moi,

Hienoa, täytyy illalla katsoa koneelta tuo ohjelma. Töissä ei oikein kehtaa.

Moi,

Tuollainen väritetty kuva löytyi netistä. Siinä on alasammuttu Lagg-3 hävittäjä Itä-Karjalassa.






Kone kunnostettiin myöhemmin Suomen ilmailuvoimiin ja se sai tunnuksen LG-3

Moi,

Toinen maailmansota loppui jo ajat sitten. Tässä olisi saksalaisen Messerschmitt 109 lentokoneiden manuaaleja saksaksi. Siis jos joku sattuu tarvitsemaan....


http://109lair.hobbyvista.com/techref/m ... anuals.htm

Tulipahan kouluvuodet mieleen kun luki saksankielistä tekstiä fraktuuralla painettuna. Tuo ylin manuaali oli ainakin sillä tehtynä. Ensimmäinen saksankirjani oli juuri tuollaista, noin vuonna 1961.