Ladaboard

Tulin Joensuuhun 70-luvun alussa, joten kuvan paikka ei oikein avaudu.
Kuitenkin tuossa näyttäisi olevan Kahilan ilmeisesti leipomo/kahvila, joten sijoittaisin tuon kuvan jonnekin Silta- ja Kirkkokadun kulmauksen seutuville.
t. Eero

Jouska kirjoitti:Moi,

Juu, toivottavasti ei myyty halvalla. Alueella sijaitsi silloin uudehko vesivoimalaitos.

wiki tietää että Sotien jälkeen Neuvostoliitto vaati aluetta vuokrattavaksi 1946 ja se osti sen lyhentämällä saksalaissaataviaan Suomesta.

mitähän tuo tarkoitti? eli saksasta hankitut sturmit panssari4:set mersut junkersit panssarinyrkit yms piti maksaa nliitolle tuon voimalaitoksen ollessa osasuorituksena eli velkaa jäi....

maksamme velkaa...

Moi,

Yleensäkin saksalaisaatava tarkoitti kaikkea saksalaisten henkilöiden tai valtion omistuksia Suomessa viimeisintä polkupyörää ja autoa myöten. En tiedä miten se liittyi voimalaitokseen. Oliskos siellä ollut saksalaisten lahjoittamat generaattorit. Suomalaiset itse taisivat ehdottaa alueen myymistä, koska sähkölinjat menivät Petsamon kaivoksille eikä sillä ollut enää merkitystä valtakunnalle.

Esimerkiksi kuuluisa hääviettopaikka Vanajanlinna taisi olla saksalaisessa omistuksessa, se siirtyi rauhasopimuksen mukaan Neuvostoliiton haltuun, joka sitten lahjoitti sen SKP:lle ja sitten konkurssipesälle josta sitten yksityisomistukseen.

Vanajanlinna ja useita muita kiiinteistöjä, näistä Brännbolstadin kartano Inkoossa oli maa-alueeltaan suurin (780ha). Suomen Petrooli (myöh. TB) meni myös Neuvostoliitolle. Tikkakosken asetehdas oli myös NL:n omistuksessa v. 1947-57, se tuli pääosin samalta omistajalta kuin Vanajanlinna (Willi Daugs). "Daugs toimi taistelulentäjänä ensimmäisessä maailmansodassa ja tutustui silloin Herman Göringiin, joka oli myös taistelulentäjänä.Sodan päätyttyä Daugs ryhtyi asekauppiaaksi."

Tästä löytyy lista (kaksi osaa) luovutetuista saksalaisomisteisista yhtiöistä, osakkeista, asunnoista ja kiinteistöistä. Unkarilaisten omaisuus palautettiin 1948.
http://www.porssitieto.fi/kirjoitus/ulk ... kunta.html

"Saksalaisilta otettiin myös konsignaatiovarastot, patentit ja tavaramerkit. Georg Bartholomeuksen postimerkkikokoelmakin oli NL:lle hyvin tärkeä. Kaikki omistukset selvitettiin juurta jaksaen; NOH:n ilmiantajienkin tietojen perusteella."


Saksan saatavat Suomesta siirrettiin Neuvostoliiton hyväksi seuraavin tavoin:

puolet tavaratoimituksin: hevosia, sulfiittispriitä, puutaloja ja niiden osia, puujalosteita, kapearaiteisia rautatievaunuja, sähkösahoja sekä kobolttia

toinen puoli
1) Suomi luovutti Paatsjoen varrella sijaitsevan Jäniskosken ja Niskakosken alueen Neuvostoliitolle ja uudelleenrakensi Jäniskosken voimalaitoksen
2) Suomi luovutti panssarilaiva Väinämöisen ja valtion Leningradissa ja Tallinnassa omistamat rakennukset sekä rakensi Neuvostoliitolle lähetystötalon Helsinkiin
3) muodostettiin kuituteollisuusyhtiö, jonka osakkeista Neuvostoliitto sai puolet
4) laivojen korjauksia Suomen telakoilla, luotsi- ja merenkulkumaksuja, tavarantoimituksia Porkkalan tukikohta-alueelle
5) ulkomaanvaluutan luovutuksia

Tuohon ei kuulunut mm. Tikkakoski Oy - "Viimeisenä "saksalaisomistuksena" Neuvostoliitto luopui Oy Tikkakoski Ab:stä vuonna 1957. Suomalainen liikemiesryhmä sai maksaa omistukseensa siirtyneen yhtiön hinnan Neuvostoliittoon suuntautuneella viennillä – ompelukoneilla". Ja TB:hän jäi Neuvostoliitolle, lisäksi kiinteistöjä Helsingissä, ilmeisesti paljon muutakin.

Jäniskosken kaupasta voi todeta, että ei sitä "halvalla myyty", paremminkin ostoksi naamioitu ryöstöhän siinä oli kyseessä.

samarai kirjoitti: Jäniskosken kaupasta voi todeta, että ei sitä "halvalla myyty", paremminkin ostoksi naamioitu ryöstöhän siinä oli kyseessä.

Moi,

Varmasti näin on, mutta historian opettajat teroittavat aina sitä, että Jäniskoski ei kuulunut Neuvostoliiton vaatimiin alueluovutuksiin.

Moi,

Oho, tuli löydettyä faktaa "kaupoista". Suomi ajatteli saavansa kolme miljardia markkaa alueesta, NL maksoi vain 1,375 miljardia markkaa. "Väinämöinen" myytiin 265 miljoonalla markalla, kun suomalaisten odotus oli 800 miljoonaa.

Autoista 1500 "Moloa" ja 900 "Stalinaa" piti luovuttaa priima kunnossa. Lisäksi NL vaati Suomen suurimmat yritykset itselleen mm. Valmet, Outokumpu, Enso-Gutzeit, Imatran Voima........

Mikähän oli se kirja, jossa kerrottiin noiden autojen kunnostamisesta ja palauttamisesta. Mieleenpainuvin juttu oli Molosta, jonka bensapumpun kalvo hajosi vähän ennen itärajaa. Miehiltä ei mennyt sormi suuhun, vaan uudella, tuohesta tehdyllä kalvolla päästiin rajalle.

Moi,

Löytyisikös Alfamerin kirjoista??

Jouska kirjoitti:

samarai kirjoitti: Jäniskosken kaupasta voi todeta, että ei sitä "halvalla myyty", paremminkin ostoksi naamioitu ryöstöhän siinä oli kyseessä.

Moi,

Varmasti näin on, mutta historian opettajat teroittavat aina sitä, että Jäniskoski ei kuulunut Neuvostoliiton vaatimiin alueluovutuksiin.

Onko jo Jouskalla koulussa opettu Suomenkin lähihistoriaa? Omana aikanani historian tunneilla ei puhuttu kuin Egyptin faaraoista jms., Suomen sota-ajoista ja siihen liittyvistä ei mitään ja esim. Baltian maiden kohtalon sain tietää omalta isältäni. Ja todella jos olisi puhuttu, ne stallarit olisivat tosiaan tuonkin varmaan kääntäneet Neuvostoliiton hyväntahtoisuudeksi.

Moi,

Hyvä havainto Samarai. Minun historian opettaja piti rautaista kuria ja taisi olla myös aatteen mies.




Muistan, että sota-aikaa ei juuri käsitelty, oletettiin että kaikki hallitsevat II maailmansodan kulun. Neuvostoliiton asioita ei juuri käsitelty, keskityttiin eri maanosien historiaan.

Muistan erään kerran sitten avasin karttakirjan josta huomasin, että 80 kilometrin päässä asuu suomensukuisia kansoja Neuvosto-Eestissä. Ihmettelin sitten miten ei peruskoulussa tai lukiossakaan käsitelty tai puhuttu missään vaiheessa mitään Virolaisista.

Jouska kirjoitti:Ihmettelin sitten miten ei peruskoulussa tai lukiossakaan käsitelty tai puhuttu missään vaiheessa mitään...

Ennen oli peruskouluille määrätty opetus-suunnitelma jota kaikkien koulujen olisi pitänyt noudattaa. Kuitenkin eri paikkakunnilla (varsinkin pienissä kouluissa) oli opetuksen antaminen ja valvominen saman johtajaopettajan tehtävä. Näissä opetus oli sitä mikä oli opettajan kanta asiaan, itsekin olen saanut opetuksen että maanviljelijät ovat kaikki sosiaalipummeja (kun sanoman kärjistää). Oma onneksi jo edesmennyt johtajaopettaja oli ollut pienen mökin poika ja niiltä ajoilta oli kateus maanviljelijöihin jäänyt. Opetuksessa heijastui siksi monet maatalousvastaiset mielipiteet. Samoin historian opetus oli moni paikoin puutteelista ja erilaista verrattuna naapurikylän kouluihin.

Oma kotikaupunkini Kerava oli 70-luvulla hyvin neuvostomielinen ja se heijastui myös koulussa. Muistan nähneeni koulussa jonkun neuvostopropagandaa esittävän dokumenttielokuvankin, jonka teemana oli "Neuvostoliiton rauhaa rakentava kehitys" tjsp. Se jäi siitä mieleen, että elokuvassa jostain siilosta lähti ohjus taivaalle. Muistan, että kerran yksi kaveri alkoi jumppamaikalta (joka oli res.kapteeni) kyselemään 2.maailmansodasta ,niin vähän aikaa kerrottuaan yhtäkkiä keskeytti ja sanoi, ettei tästä enää puhuta, muuten hän joutuu tästä vaikeuksiin. Oli ajat!

50- ja 60-lukujen kouluissa historia loppui v. 1905 suurlakkoon. Uudempaan historiaan saattoi tutustua miesten kylpyvuorolla saunan lauteilla.

Ei sitä 70-luvullakaan pitemmälle menty ja eikä vielä 80-luvullakaan. Opetus sitävastoin "suomettui" lisää.

”Koulujen historian opetus suomettui 1970- ja 1980-luvuilla
Leninistä tehtiin pyhimys ja yya-sopimuksesta mantra "

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=288

Tuossa mainittu elokuva "Luottamus" itsellekin koulussa näytettiin.

Jouska kirjoitti:Moi,
Myös vanhat panssarivaunut käynnistettiin veivaamalla, kuten tämä aito Tiger I panssarivaunu:
https://www.youtube.com/watch?feature=p ... Onb5ouBjNc

Täällä täytyy käydä kesällä:

Taipaleen kanavamuseon Varkauden Panssarikeskus -kesänäyttely on Varkauden museoiden tuotantoa. Näyttely perustuu Stig Holmströmin Varkauden Panssarikeskus -kirjoitukseen ja hänen tekemiinsä panssarivaunujen pienoismalleihin.

VARKAUDEN PANSSARIKESKUS

Varkaudessa, A.Ahlström Oy:n konepajalla Pirtinniemessä toimi vuosina 1939 - 1944 Varkauden Panssarikeskus. Varkauden Panssarikeskuskorjaamolla kunnostettiin ja peruskorjattiin sotasaaliina saatuja panssariajoneuvoja. Panssarikeskuskorjaamon toiminnan aikana Varkaudessa korjattiin lähes 70 % Suomen käyttämästä panssarikalustosta.
Varkaudessa myös koulutettiin panssarijoukkoja jatkosodan aikana vuosina 1942 - 44. Noin tuhat asevelvollista koulutettiin Panssarivoimien eri tehtäviin. Panssarit näkyivät myös kauppalan katukuvassa, sillä korjaamon avoin varastokenttä oli Relanderinkadun varressa ja korjattuja panssarivaunuja koeajettiin sekä panssarijoukkojen koulutusajoa järjestettiin eri puolilla Varkautta.


Näyttely on avoinna Taipaleen kanavamuseolla 1.5. - 31.8.2015.
Vapaa pääsy!
Kanavamuseo ja kahvila terasseineen on avoinna toukokuusta elokuun loppuun päivittäin klo 10 - 18. Suljettu juhannuksena.
Muina aikoina museo on avoinna ryhmille tilauksesta puh. 040 658 9804.