Ladaboard

Tuosta kreikkalaisesta tyypistä samoin kuin italialaisesta sotilaasta yrittää keksiä mitähän asiaa tuollaisilla olisi ollut Kainuun tai Raja-Karjalan salomaille aikana, jona ulkomaanmatkailu ei ollut kovinkaan yleistä.

Pavlovits kirjoitti:Tuosta kreikkalaisesta tyypistä samoin kuin italialaisesta sotilaasta yrittää keksiä mitähän asiaa tuollaisilla olisi ollut Kainuun tai Raja-Karjalan salomaille aikana, jona ulkomaanmatkailu ei ollut kovinkaan yleistä.

kreikkalais - katolinen todennäköisesti. jegoleff kaiketi. neukkulan aikaan kitkettiin mieluusti pois uskonnollisuus sukunimistä. eli vaikea löytää yhtymäkohtaa nykynimiin.
suomen itäosien tutut venäläisperäiset suomenoloiseksi muokatut karjalaisnimet jotka tuli joistakin pyhimyksistä.

kannaksella kuulemma oli bordi niminen italialainen muusikko. liippaako likeltä`?
jaa mä luulin että rasi ja rossi viittais venäläiseen?
noita listan kummia nimiä on sit oiottu tyyliin mustajalka mustonen, kananjalka kananen, sianjalka jalkanen.

Bordeja löytyy Salmista enemmänkin,italiakytkös on tosiaan samaa luokkaa kuin Romppaset ja Romanoffit. Jehkonen/Jehkinen on selvä juttu;Jefim ja kreikkalaismuoto Eufemios.

yhelle tutulle ukolle sanoin että ehkä hänen nimen alkumuoto on montaneuvonen. sanoi että hänelle sanottu että suku on kanadasta

Foka: Hokkanen
Foti: Hotakainen
Fofan, Feofan: Huoponen
Fedor: Huotari

tuo F:n kääntyminen h:ksi selittääkin muutaman tutun nimen alkuperän. aika moni kainuulainen onkin alkujaan karjalan ortodoksitaustainen suku. liekö siltä ajalta kun kajaani tyhjeni nälkävuosina ja uudet asukkaat tuli etelästä.

En tiedä Kajaanista mutta ainakin Oulujärven erämaissa asui savolaisten jälkeläisiä sen verran että kun taas saatiin hyvä viljasato niin väkiluku lähti hitaaseen nousuun.Alue on ollut pysyvästi asuttu 1550 alkaen.Täytyy muistaa että karjalaiset eivät kovin hyväksyneet sitä että sukulaisheimo savolaiset ottivat käyttöönsä heidän ikiaikaisen eränkäyntialueen.Karjalaiset olivat savolaisille vääräuskoisia ja päinvastoin.Kaikkea se sama Ristus teettää mutta näin on.
Kovin menee itäpainoitteiseksi.Länsisuomessa missä jo asuttiin kiinteän maanviljelyksen piirissä.Sukunimet saivat nimen usein Talon mukaan. (Mattila,Kujala,Ahola,Haapala jne..)
Savokarjalaiset saivat nimeen -nen päätteen kun olivat kaskeavaa,liikkuvaa porukkaa.Ts he kuuluivat esim. Kinnusten Klaaniin.Sukunimi Virtanen on muodostunut useista sukuhaaroista ja suomenruotsalaisista jotka vaihtoivat sukunimensä suomalaiseksi.

Jaska HKI kirjoitti:Länsisuomessa missä jo asuttiin kiinteän maanviljelyksen piirissä.Sukunimet saivat nimen usein Talon mukaan. (Mattila,Kujala,Ahola,Haapala jne..)

Olin Pohjois-Karjalassa paljon tekemisissä erään syrjäkylän kanssa. Siellä ihmisiä kutsuttii n talon nimen, eikä sukunimen mukaan. Esim. ylläolevien nimet olisivat voineet olla: Mattilan Eero, Kujalan Aune, Haapalan Asseri jne. Suurimman osan kylän asukkaista tunsin, mutta lähes kaikkien sukunimet jäivät tuntemattomiksi.
Parin paikallisen isännän kanssa istuttiin monet kerrat sorsastuksen jälkeen rantasaunassa ja laulettiin lauteilla Elämää juoksuhaudoissa. Tänäkään päivänä en tiedä näiden supliikkimiesten sukunimeä.

Kylläpä tuo täällä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan suunnalla on myös yleinen tapa, ainakin vanhempien ihmisten kesken, kutsua ihmisiä talon mukaan. Sukunimiä ei paljoa käytetä.

Arkikielessä kotikylääläni oli mm.Hauta-ahon Matti,Kaihlanivan Matti,Kovikkoahon Arvi,Rinteen Viljo,Alakotilan Raimo,Illotiini Topi,Onnelan Tauno,Polvelan Anseli,Luoteen Arvi,Kunnaan Anni,Selekälän Erkki jne....

juippi11 kirjoitti:Kylläpä tuo täällä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan suunnalla on myös yleinen tapa, ainakin vanhempien ihmisten kesken, kutsua ihmisiä talon mukaan. Sukunimiä ei paljoa käytetä.

muorin lanko sai kirkonkirjaan sukunimen korpi talon mukaan kun muut lapset oli lahtisia. tätä ei kummit tienneet ja vanhemmat oli hukkuneet sisävesilaivaonnettomuudessa...
kyl meilläkin puhuttiin marjalan muorista. isomummo oli syytinkimökissä kyseisen ei-sukutilan mailla jota hänen vanhin pojista pitää edelleen. sukutila oli toisaalla lohkottu ja myyty.

tuo emännän muorin isää sanottiin nevalan papaksi vaikka oli niitä pyykkisiä. kuulemma ennen sotia keskisuomeen kannakselta muuttaneita.

mun ja muijan isoisien sukunimet tulee keskieurooppalaisista maista. ja on jopa jäljitetty muijan suku mistä kaupungista. mun isoisän suvussa kirkonkirjojen mukaan on ollut tuon maan yleisiä etunimiä.1600-luvulla mutta kuitenkin. toisaalta pirtin lankkujen alta oli löydetty venäläisiä nappeja ja piipunperiä.

Kerropa Jaska tuon Illotiini-Topin tarina. Joku ei varmaan tiedä tuon nimen alkuperää.

Äitini sukujuuret saksan perintöä, alunperin Porthan, jossain vaiheessa muutettu muotoon Portin, olisiko helpompi suomalaisen lausua?

Yksi tuttu on sukunimeltään Miinin. En nyt muista mistä se suku ja nimi tulee, idän suunnalta melko läheltä varmaan peräisin.

Henrik Gabriel Porthanin suku oli 1600-luvulle asti Purtanen, kunnes se muutettiin hienommaksi Porthaniksi.
Jaska ei tuohon Illotiini-Topiin antanut selitystä. Kertooko joku muu, vai onko tämä liian helppo.

Tuosta illotiini Topista, ilmeisesti lisänimi tullut "korvikealkoholin" käytöstä? Joskus takavuosina alkon myymälöitä oli karkeasti arvioiden kaupunkipaikoissa, kaukana maaseudun asukkaalle. Apteekista sai(jos sai) kolinaa, illotiiniä jne.
Kovia työmiehiä nuo "korvikealkoholin" käyttäjät, helposti leimautuivat...
Laukaassa kerran kaupassa ikämies kyseli illotiiniä kaupan nuorelta myyjättäreltä. Seurasin sivusta aikani, puutuin sitten asiaan. Kiitollinen oli myyjätär kun selvisi että illotiini "auttoi" aikoinaan melkein vaivaan kun vaivaan. Lieneekö parempaa kurkku/yskänlääkettä vieläkään olemassa kuin illotiini?

Pavlovits kirjoitti:Kerropa Jaska tuon Illotiini-Topin tarina. Joku ei varmaan tiedä tuon nimen alkuperää.

Topi oli Toivo,jonka sukunimeä en muista.Hän oli alkoholisoitunut sekatyömies joka teki sekalaisia hommia renkinä,halonhakkajana ym.Hän osti kaupan vastakirjalla Illodiinia (50% alkoholipitoista suuvettä).Kaljaa hän ei saanut velaksi ja Alkokin oli 70km:n päässä Muhoksella.Koska pullon suu oli tippa-annostelija niin hän kolautti kaulan pois ja lantrasi sen mehupulloon.Tuohon aikaan alkoholismia pidettiin itseaiheutettuna,eikä sairautena niin he saivat rauhassa juopotella itsensä hengiltä.Vittäkymppiä harvat saavuttivat.

Valmetin telakalla oli:
-Kossu Korhonen
-Aperita Aimo
-Gambina Karvinen
-Ruskan veljekset.Kaksi telinemiestä,työpari jotka joivat 2 pulloa Ruskaa kimpassa työaikana.Telineiltä löytyvät pullot oli heidän käyntikorttina.Ammattimiehiä.