Re: Mitkähän venttiilijouset sitä laittaisi....
Lähetetty: 29.8.2017 19:25
***Ei kyllä vaikuta tuon taivaallista puristuspaineissa moinen!
Vakio ladan koneen kanssa olet täysin oikeassa!! Vakio kone on rakennettu suurilla tjoleransseilla ja siten että polttoaine vaatimukset ovat hyvin löyhät. (samoin kuin koneen tehot)
kilpakoneen rakentamisesta ja siellä vadittavista jutuista, ei puhuta samana päivänä tavan ladan koneitten kanssa, vaikka rauta olisikin täysin samaa. Tämä ketju käsittelee kilpakoneen rakentamista ja sen haasteita ladan koneesta tehtäessä.
Miten sitten vaikuttaa jos männät on eri tasolla lohkon kannen tason kanssa, se saa aikaa "squish bandille" ja dynaamiselle puristupaineelle melkoisia muutoksia!
Jos olisin olettanut että koneessa kampilinja ja kansitaso on samassa linjassa, olisin olettanut että mäntä on 0,80mm päässä kannesta joka reiällä = jolloin maksimi kierrosluku olisi noin 8000kier/min
Osa pytyistä olisikin ollut 0,50-0,60mm... ja sitten olisin kierrätellyt hiukka konetta, samaan aikaan kun turbo nostaa palotilan lämpöjä...detonaation ja männän koskettamisen kanteen riski olisi kasvanut rajusti, olisin voinut rakentaa näin helposti koneen joka hajoaa muutaman tuhannen km jälkeen.
Eli vanha totuus siitä että oletus on kaikkien virheiden äiti piti jälleen kutinsa!
ps. kateltiin tuossa venttiilikoneistoa läpi, kevyempää rautaa sinne voisi olla hyvä saada, toisaalta venttiilikoneiston kontrolliin vaikuttaa suurimmalta osin, se kirottu venttiilinjousi joka pitäisi olla mahdollisimman löysä että ei kuluta nokkaa ja syö tehoja...Toisaalta niin jäykkä että että venttiilit pysyisi mukana tuonne 9500kier/min saakka...jos sattuu kone karkaamaan kierroksilla...kilpa koneessa kun nuo välykset männänpään ja venttiilin välissä ei ole isoilla venoilla kovinkaan suuret.
Muutenkin venttiilin jousiin kannattaa oikeasti uhrata ajatusta, jos venttiilin saa pysymään kontrollissa kovemmilla kierroksilla se tarkoittaa aina lisää tehoja ja melko reippaasti varsin yli 6000kier/min jälkeen. (olettaen etteivät ole aivan liika jäykät jolloin kitkat kasvavat)
Jos perinteiseen tikkukoneeseen (työntötangot) tuuppaa liika jäykät jouset se käytännössä lyhentää nokan aukiolo aikaa koska vääntää venttiilikoneiston työntötankoja hieman mutkille kovilla kierroksilla, onneksi lada on uudenpaa OHC kone tyyppiä
Aikoinaan kun vedättelivät sirpin ja kuokan maissa estonia formuloilla ladan koneet karjuen, noista koneista otettiin ulos enemmän tehoja kovemmilla kierroksilla...mekaanikot tosin valittelivat että jos tuli "vaihdemissi" niin saman tein olivat venttiilit solmussa. eli kierroksilla rauta käy toisiaan todella lähellä. Sitä tarina ei kerro mitä venttiilin jousia tahi nokka-akseleita käyttivät koneissaan...tietääkö joku näistä tarkemmin??
ps. Kannessakin törmättiin ekoihin mitta virheisiin, ekat tilatut pronssiohjurit meni roskiksiin suoraan, nämä virosta tulleet olivat väljät valmiiksi Fordin paksumpi vartisille venttiileille!!! (fordissa reilusti paksummat venttiilinvarret kuin ladan venttiileissä vakiona) no onneksi oli vain 40e vahinko.
Vakio ladan koneen kanssa olet täysin oikeassa!! Vakio kone on rakennettu suurilla tjoleransseilla ja siten että polttoaine vaatimukset ovat hyvin löyhät. (samoin kuin koneen tehot)

kilpakoneen rakentamisesta ja siellä vadittavista jutuista, ei puhuta samana päivänä tavan ladan koneitten kanssa, vaikka rauta olisikin täysin samaa. Tämä ketju käsittelee kilpakoneen rakentamista ja sen haasteita ladan koneesta tehtäessä.
Miten sitten vaikuttaa jos männät on eri tasolla lohkon kannen tason kanssa, se saa aikaa "squish bandille" ja dynaamiselle puristupaineelle melkoisia muutoksia!
Jos olisin olettanut että koneessa kampilinja ja kansitaso on samassa linjassa, olisin olettanut että mäntä on 0,80mm päässä kannesta joka reiällä = jolloin maksimi kierrosluku olisi noin 8000kier/min
Osa pytyistä olisikin ollut 0,50-0,60mm... ja sitten olisin kierrätellyt hiukka konetta, samaan aikaan kun turbo nostaa palotilan lämpöjä...detonaation ja männän koskettamisen kanteen riski olisi kasvanut rajusti, olisin voinut rakentaa näin helposti koneen joka hajoaa muutaman tuhannen km jälkeen.
Eli vanha totuus siitä että oletus on kaikkien virheiden äiti piti jälleen kutinsa!
ps. kateltiin tuossa venttiilikoneistoa läpi, kevyempää rautaa sinne voisi olla hyvä saada, toisaalta venttiilikoneiston kontrolliin vaikuttaa suurimmalta osin, se kirottu venttiilinjousi joka pitäisi olla mahdollisimman löysä että ei kuluta nokkaa ja syö tehoja...Toisaalta niin jäykkä että että venttiilit pysyisi mukana tuonne 9500kier/min saakka...jos sattuu kone karkaamaan kierroksilla...kilpa koneessa kun nuo välykset männänpään ja venttiilin välissä ei ole isoilla venoilla kovinkaan suuret.
Muutenkin venttiilin jousiin kannattaa oikeasti uhrata ajatusta, jos venttiilin saa pysymään kontrollissa kovemmilla kierroksilla se tarkoittaa aina lisää tehoja ja melko reippaasti varsin yli 6000kier/min jälkeen. (olettaen etteivät ole aivan liika jäykät jolloin kitkat kasvavat)
Jos perinteiseen tikkukoneeseen (työntötangot) tuuppaa liika jäykät jouset se käytännössä lyhentää nokan aukiolo aikaa koska vääntää venttiilikoneiston työntötankoja hieman mutkille kovilla kierroksilla, onneksi lada on uudenpaa OHC kone tyyppiä

Aikoinaan kun vedättelivät sirpin ja kuokan maissa estonia formuloilla ladan koneet karjuen, noista koneista otettiin ulos enemmän tehoja kovemmilla kierroksilla...mekaanikot tosin valittelivat että jos tuli "vaihdemissi" niin saman tein olivat venttiilit solmussa. eli kierroksilla rauta käy toisiaan todella lähellä. Sitä tarina ei kerro mitä venttiilin jousia tahi nokka-akseleita käyttivät koneissaan...tietääkö joku näistä tarkemmin??
ps. Kannessakin törmättiin ekoihin mitta virheisiin, ekat tilatut pronssiohjurit meni roskiksiin suoraan, nämä virosta tulleet olivat väljät valmiiksi Fordin paksumpi vartisille venttiileille!!! (fordissa reilusti paksummat venttiilinvarret kuin ladan venttiileissä vakiona) no onneksi oli vain 40e vahinko.