Ladaboard

Päätin ottaa tämän tänään alas pukeilta. Mitähän tämä olisi ollut tuossa katoksessa ylhäällä jarruputki- ja ruosteremontin kourissa? Härregut, lienee ollut yli 2vuotta. Jaa'a, jo on siis aikakin.

Tässä vasta aamuistunnolla kekkasin, että parempi ottaa alas kun tekee viimeisiä pohjia. Niin ja jarrujärjestelmän täyttökin on huomattavasti helpompi tuossa pihassa. Ja kelejäkin nyt pitelee.

Alkaa siis vaihe3 tämän kanssa minulla ollessaan. Eli ensin ajettiin ja todettiin vikoja. Toiseksi nostettiin tuohon ylös. Kolmanneksi tämä pääsee vihdoin alas ja valmistaa maalausta varten.

Uusi vaihe, uudet tuulet ja kujeet.

Siellä se nyt sitten IIZInä odottelee pyörillään jatkotoimia. Jarrurummut jätin laittamatta. Niillä ei vielä tehdä mitään.

Kuorin pois paperit, jotka olin virittänyt pohjamaalauksia varten. Kohta aloitetaan takajarrupiirin täyttö. Jatkomassauksia valmistellaan.

Jo on taas naapureille ihmettelemistä, kun vihdoin tuo ikuisuusprojekti tuosta liikahti. Tai eihän reilu 2vuotta ole mikään ikuisuus kun kaikkea muuta on puuhattu välissä. Näin minun täytyy tehdä. Olenkin siitä jo kirjoittanut paljon, siis tavastani tehdä.

Vielä on harkittava jatkopaklauksia. Kauempaa näyttä todella hyvältä tai minun silmääni sopivalta. Tehdyn näköistä. Nilsiässä sanoivat: Eihän siitä hyvä tarvi tulla kunhan on tehdyn näköinen (tietenkin tämä murteella, jota en yritä matkia).

Käytiin tuossa vähän neuvottelua tulevan MaalausNeuvoksen kanssa ja päädyttiin siihen, että kun pohjat on tehty itse, niin itse maalataankin.

Maali on valittu ja kun saan sävy- ja tekniset tiedot niin sitten vaan kaupoille jos kukkaro kestää. Vielä on Kessee jäljellä, joten saan sen tuhrattua varmasti. Alkuperäinen idea näköjään sitten toteutui. Mutta siitä tuonnempana.

Täytän tänä iltana rauhassa takajarrupiirin ja huomenna ilmailen sen kunnolla.

On tämä meinikinä! Juuri kun alkaa saada tätä maalauskuntoon niin pitää järjestää itsellee lisää HITSAAMISTA.

Kardinaalivirhe tapahtui siinä kun nostin perssiin todella korkealle. Niin korkealle, että oli mukava makoilla auton alla. Ja sieltähän hyppää silmille kaikenlaista. 5niin hemmetin huonoa paikkaa että edes minä, joka en osaa hitsata, en viitsisi sellaisia tehdä. No, ne on ollut niitä Pienoisia reikiä, joista katsastusmies on huomauttanut. Sitten on tehty katsastuskorjaukset jossain pikkupajalla ja jälki on sen näköistä. Huh mitä röpelöä ja mikkilankaviidakkoa.

Nostin tämän korkealle, koska täyttelin jarrupiiriä ja muutenkin tarkastin takajarrut. Muutama pikku kiva perus MeikänMeininki kävi. Ilman jarrurumpuja tuli ilmailtua muka. Ja sylinterihän siitä pullahti. Ja vielä kaksi kertaa. No, nyt sujuu tuollaisen takaisinlaitto 5minuutissa. Ihan hyvä oppi siis.

Eli hitsailua ja massailua tiedossa. Puhdistelin jo reikien ympäristöt laajalti kirkkaalle. Ei muuta kuin mätä pois keskeltä ja joskus tikkaamaan. Vähän vinkkiäkin hain Kuusaal naapurin MersuMieheltä tai paremminkin hän pyysi katsomaan muutamaa tekemäänsä hankalaa paikkaa ja siitäpä sitten katselin oppia.

Sittenpä on mukava kun ei muhi kovin paljon missään ja on tehnyt itselleen kunnollista. Maalaushan se tulee olemaan oma ihmeensä, mutta näin mennään.

Paikkaa palaa ja paukkuu pohjaan. Mikähän tuohon hitsailuun tai täpittelyyn nyt on innostanut?

Tuleepahan nyt sitten tehtyä tämä kunnolla. Mutta taas on niin hemmetin inhottava kohta siinä oikealla takapenkin etureunan kohdalla eli TunkinKorvakkeen edessä että jo oli vääntöä. Se ETULÄPPIEN PUUTE! Jo on kun ei uskota.

Leikkaillessa ja kaivellessa sattui sitten sellainen KardinaaliEmäKurkoKupru, etten edes kehtaa kertoa. No, sen verran, että saapahan vähän sähköjä laitella sitten kun on valmista. Pikkuvikoja jälleen. Helppo korjata.

Kyllä kanttilamppuiset tuntuu mätivän tunkinkorvan edustalta oli kuraläppiä tai ei...

^^^ Mutta ainoastaan Kymenlaaksossa™, toisaalla Suomessa korit säilyvät virheettöminä jopa 20 vuotta.

^^ Unohdin tuon pointin täysin

Paikkoja paukutettu ja massattu reippaasti. Vielä olisi paikattavana tekemäni ISOavanne vasemman vasemmalla helmakotelossa ja takajalkatilassa.

Tenpäs sitten Poika ison avanteen, ettei tarvitse taivutella muotoon. Alkoi kyllästyttää se Kynääminen. Siinähän niitä aiempia paikkoja oli. Kaikki vaan hemmettiin ja tervettäkin peltiä pois niin että kaikki muhkut ja laaksot saatiin tasiseksi ja mitä ei saatu niin hakattiin sisään. Helmakotelon alkuperäinen pistehitsausharjanne hemmettiin. Paikka tulee helmakotelon ulkolaidasta reippaasti pohjaan keskellepäin. Tunkinkorvakkeen etupuolista muhkuakin otettiin reippaasti pois että saadaan YKSI Iso paikka sovitettua koko reikään. Jo loppui kynäys.

Oikean puoliset pohjanpuolelta hitsatut (pirullista kun reunat eivät tahdo millään alussa haluta pysyä kohdakkain) paikat massaattiin sisältä reippaasti, asennettiin jäämäpitumilevyt niihin ja lisää massaa päälle. Pienet reijät hitsauksissa ja muutamat taivutteluviillot tukkiutuivat varmasti, koska massa tursui niistä aukoista ulos. Ja tietysti pohjaan massaa myös.

Olen pitänyt periaatteena, että kurapuolelle vähintään 4kerrosta massaa. Sisäpuolelle riittää se reilu 2.


Kuten MePojat Lesnaja Sobokan kanssa olemme todenneet niin minun (meidän?) SuomalaisUgrilaisilla piharemonttipajoilla yritetään aina tehdä parempaa kuin uutta. Yritykseksi jää, mutta yrityksen puutteesta meitä Poikia ei parane syyttää.

Mikähän siinäkin on, että Meikä jaksaa harvoin suunnitella, pohjustaa ja valmistella noita hommia tarpeeksi hyvin. Ja tarpeeksi hyvin tarkoittaa sitä, että kun alan paukuttamaan räkäsaumaa niin sitten ei tarvitse muuta ihmetellä. Antaa vain langan palaa.

Nyt tuo viimeinen iso paikka tuli tehtyä kerrankin siten, että roiskiminen on kohtuuttoman helppoa. Käsittämättömän hankala paikka, mutta kun laittaa isoa levyä siihen, niin ei mitään onkelmaa. Tunkinkorvakkeenkin etupuoli tulee siihen ihan helpolla. Ja reunat istuvat helposti paikoilleen.

Saman muotoista ja mutkaista tästä ei tietenkään tehdä. Miksi tehtäisiin. Pääasia on, että on paksu ehjä pelti pohjassa ja reunat tarpeeksi päällekäin sekä pitävä sauma. Hemmettin niitä kaikkia mutkia ja muhkuja siellä tarvita.

Saataneen tänään hitsaukset valmiiksi. Sitten ei olisi tässä pihassa kuin tuo LeningradBlack...

"On Miggy vaiennut, sen soitto rauennut"(Konsta Jylhää mukaellen). Ainakin hetkeksi. Kohta lähtee LeningradBlack käsittelyyn.

Vähän vielä massauksia ja pakkelin hiomiset odottamassa. Asentelin oikean takasisälokarin. Hyvin istuu paikoilleen ja oli helppo laittaa kun on pehmeämpää kuin alkuperäiset etusisälokarit ovat.

Sittenhän sitä on vielä kaikkea pientä odottamassa. Lelujen kiinnilaittoa ja tietenkin se maalaus, joka näillä näkemin jää kevääseen.

Mutta paikat ovat nyt kunnollisia ainakin ja massaa menee tarpeeksi.

IIZI on ehdottomasti saatava VarastoRasvoihin talveksi. Tämä edellyttää enää 3pakkelipaikan hiomista ja pohjamaalausta. Pitäisi saada tuo LeningradBlack pois edestä, jotta viitsisi pakkelia hioa. Katokseen syntyy sellainen pölypyörre, ettei viitsi siinä tehdä.

Tämä saadaan tehtyä. Ei tänään kylläkään tätäkään, mutta tämä on tehtävä. On niin vähästä kiinni, ettei kannata jättää kesken.

Sittenhän on vielä paljon jäljellä. Ensilämpöisillä maalaus, puskurien asennus... En edes viitsi miettiä mitä kaikkea. Mutta koska IisakinKirkkokin valmistui, toivoa on IIZIlläkin.

Nyt lähtee sitten IIZIn pohja tarkastukseen ennen kuin se otetaan alas. perähän siinä on reippaasti yli puolen metrin korkaudessa.

IIZI lähtee katoksesta ulkoilmaan ja viimeiset pakkelihionnat tehdään tässä eräänä lähipäivänä. Eli maalausvalmistelut käyvät jo kuumana.

Tätä maalausprojektia olen viivyttänyt kun ei viime kesänä uskallus riittänyt maalausharjoittelun alkamiseen. Josko nyt sitten. Kyljet tullaan maalaamaan SL -raidan alapuolelta tiilenpunaisella Peltikattomaalilla. Kiiltävää maalipintaa ei tavoitella. Perä- ja keula sutataan samaan Vormuun.

Oikein hyvin sopii minulle jos pääsen samaan tasoon kuin Lesnaja Sobaka viimekesäisessä peltikattomaalailussaan.

Suihku- ja Ruiskumaalausharjotteluaika on joskus myöhemmin.

Vielä kun muistelee sitä, mistä tämä remontti alkoi niin... "Kaikkia alkoi siitä kun Mä uuden Ladan sain..." Eli pompautin ja polkaisin jarrulla kunnolla. Jarruputket räjähtivät takaa. Siitäpä tämä käsiin levinnyt projekti.

PöyhöinKuusaalt kirjoitti:Kyljet tullaan maalaamaan SL -raidan alapuolelta tiilenpunaisella Peltikattomaalilla. Kiiltävää maalipintaa ei tavoitella. Perä- ja keula sutataan samaan Vormuun.

Kirkaslakalla saat siitä kiiltävän tarvittaessa.

Ei me Pojat lakkailla. Kilikalilakkapullolla en ala. Ruiskua en edelleenkään ala tämän kanssa opetella ja pensselillä tai superlontelalla laikkailu taitaa olla melkoisen älytöntä hommaa.

Tikkurilan Panssaria tai Peltikattokamaa superlontelalla ja kelpaa minulle.