Ladaboard

Moi,

Niin, usein aika kultaa muistot. Usea mies muisteli juuri itse tehtyjä onnistuneita Wartburg remontteja.

Wartburg on ihan mielenkiintoinen auto, olen muutaman kerran istunut Wartburgissa ( malli 353W ). Tilava se ainakin on! Niin on kyllä Ladakin.

Lada Scandinavia kirjoitti:Warren omistajien kohdalla ei ollut tämä puolue asia niin syvältä, kuin esimerkiksi Neuvosto autojen omistajilla.
Hinta laatu oli Warressa todella kohdallaan.
Warren omistajilla jäi rahaa muuhunkin.

Kyllä se noin taisi mennä, sellaiset on vähän mielikuvat itselläkin 70-luvun kieppeiltä. Kerava oli niihin aikoihin hyvinkin punainen paikkakunta ja miltei poikkeuksetta kaikki silloiset kaveritkin tulivat ns. "stallariperheistä" joiden vanhemmilla oli neuvostovalmisteisia autoja - kellään ei kuitenkaan Wartburgia. Ehkä pelkkä poliittinen suuntaus ei riittänyt DDR valmisteisen 2T autoon ostoon, vaan sen hankkiminen vaati myös jo ennakkoluulottomuutta ja huumorintajua sosialistista järjestelmää kohtaan.

Omat kokemukset Warresta liittyy -66 malliin, joka oli 13' pyörillä. Parhaiten siitä jäi mieleen korkealaatuinen verhoilu , mikä oli aivan toista luokkaa kuin esim. Elitessä.

Pavlovits kirjoitti:Omiakin kokemuksia on.
Hinta/laatusuhde kohdallaan.
Huoltotarpeen vähäisyys.
Jos korjattavaa olisi ollut, työ olisi ollut helppoa.
Käyttövarmuus.
Ylivoimaiset pakkaskäynnistysominaisuudet.

Suuri kulutus.
Ovien tiivisteet vuotivat.
Kylmä talvella
Hiton kökkö ajettava.

Tuosta voi valita oliko se hyvä vai huono auto

Minä olen Pavlovits hieman eri mieltä osasta noista em.väittämistä.

Huoltoa Warre tarvitsee itseasiassa aika paljon.Erityisesti sytytys kolmine kärkineen,vaatii
virallista huolto-ohjelmaa useammin katkojalaitteen avaamista.Muiltakin osiltaan vaatii huoltoa
siinä kuin lähes mikä tahansa muukin auto.Tosin,kuten monien muidenkin itä-autojen osana,myös
Warret saivat osakseen huollon laiminlyöntiä.
Jos Warreen tulee ihan oikeasti vikaa,ei sen korjaaminen ole sen helpompaa
kuin saman ikäisen perus-nelitahtisen auton.Samanlaiset apulaitteet siinä on kuin muissakin autoissa ja ei Warren moottoriakaan ihan keittiöstä löytyvillä tavaroilla korjata (kuten eräs entinen Joensuulainen kansanedustaja jossain tokaisi).Kannentiiviste tosin vaihtuu helpommin.
Ajettavuudeltaan ei tosiaan mikään urheiluauto,mutta ei nyt juuri huonompi normaalinopeuksissa kuin esim.muut itä-autot.
Ajotapa tosin hieman on totuttelua vaativaa.

Samarain mainitsema warre-66 oli minullakin aikoinaan, ehkä 1971 vuonna. Hyviä muistoja tuosta autosta, tyylikäs peli...
Warren huollosta, kevyt moottori ainakin helpotti huoltoa, muutaman kerran on tullut nostettua pois paikaltaan ihan vaan käsipelissä. Kannentiiviste tuppasi palamaan, oliskohan ollut "ongelmia" jäähdytysnesteen kierrossa?

Kaikille Ladamiehillekkin tiedoksi: uudet uljaat Warre-paidat ovat saapuneet myyntiin! Tälläinen päällä varmasti Ladankin tehot nousee ainakin 10%?

http://www.warreteam.com/

Warreossi kirjoitti:Erityisesti sytytys kolmine kärkineen,vaatii
virallista huolto-ohjelmaa useammin katkojalaitteen avaamista.

Terve!

Tähän kiinnittivät aikanaan myös VEB Transportmaschinen Export-Import'in (Itä-Saksan ajoneuvojen vienti- ja tuontiyhtiö) edustajat Suomen-vierailuillaan huomiota. Lausuivat diplomaattisesti, että teillä Suomessa kuluu ajoneuvoa ja kilometriä kohti kolminkertainen määrä katkojankärkiä ja kondensaattoreita DDR:ään verrattuna.

***

Oma kokemukseni itäsaksalaisista katkojalaitteista (MZ-moottoripyöristä, joissa samantyyppiset komponentit kuin muissakin Itä-Saksan vehkeissä) on se, että uusi katkojalaite kaipasi pientä säätöä noin 10.000 km jälkeen (katkojan vasaran liukukappaleen muotoutuminen nokkaan). Sen jälkeen ei katkojaan tarvinnut koskea moottorin peruskorjausvälillä (n. 50.000 km). Itse asiassa en aina vaihtanutkaan katkojaa moottorin peruskorjauksessa. Kondensaattorit olivat hyvin pitkäikäisiä, en muista yhtäkään kondensaattoririkkoa n. 350 Mm:n MZ-taipaleeni aikana.

Edellytyksenä katkojan huolettomuudelle oli katkojan nokan ja vasaran akselin oikea voitelu sekä voiteluhuovan oikea säätö. Nämä asiat olivat suomalaiselle huoltohenkilöstölle melko tuntemattomia. Kun katkoja lisäksi vaihdettiin juuri kun se oli muotoutunut nokkaan, oli kärkien menekki taattu.

Dreimal Unterbrecher -Grüße

SvS

PS. Täältä http://www.myvideo.de/watch/2932792/DDR ... 12_und_353 näkee, että vieteröinti ja ajo-ominaisuudet ovat kohdallaan.

PS2. Jos jotakin tarvitsisi katkojan voiteluun suositella olisi se nykytuotteista Addinol Lube Oil U 1500.

Ossi tuolla moitiskeli sitä, että kehuin Warrea helppohuoltoiseksi.
Sekä Warresta, että IFAsta on melko paljon oikeita käyttökokemuksia, ei mitään harrastejuttuja, ja niiden perusteella yleistin. Ei noita paljonkaan huollettu eikä korjattu, ajettiin vain.

Sdelano v SSSR kirjoitti:
Terve!

Tähän kiinnittivät aikanaan myös VEB Transportmaschinen Export-Import'in (Itä-Saksan ajoneuvojen vienti- ja tuontiyhtiö) edustajat Suomen-vierailuillaan huomiota. Lausuivat diplomaattisesti, että teillä Suomessa kuluu ajoneuvoa ja kilometriä kohti kolminkertainen määrä katkojankärkiä ja kondensaattoreita DDR:ään verrattuna.

Nojoo, mutta kiinnittivätkö ollenkaan siihen huomiota minkälainen määrä DDR:ssä kului renkaita ja alustan osia ajoneuvoa ja kilometriä kohti?

Varmaan pahin tähän mennessä ajamani maantieosuus oli Sassnitz-Dresden v.1991. Siitä hakkaamisesta kun selvisi, niin ei kyllä moneen vuoteen tehnyt mieli takaisin niille Honeckerin jäljiltä jääneille teille.

samarai kirjoitti:
Nojoo, mutta kiinnittivätkö ollenkaan siihen huomiota minkälainen määrä DDR:ssä kului renkaita ja alustan osia ajoneuvoa ja kilometriä kohti?

Varmaan pahin tähän mennessä ajamani maantieosuus oli Sassnitz-Dresden v.1991. Siitä hakkaamisesta kun selvisi, niin ei kyllä moneen vuoteen tehnyt mieli takaisin niille Honeckerin jäljiltä jääneille teille.

Terve!

Totta kai kiinnittivät huomiota - DDR:ssä, missä tiestön kunto oli "moottoriväen" jatkuva puheenaihe, vaikkakaan ei välttämättä julkitiedotusvälineissä. Saksassa ymmärrettiin vallan mainiosti, mikä merkitys kunnollisella tiestöllä on koko Volkswirtschaftille. Täällä Suomessa tietysti käsiteltiin suomalaisille tärkeitä asioita.

DDR:n tiestöllä sekä siitä aiheutuneella osamenekillä ja Suomen sytytysosamenekillä oli selvä periaatteellinen ero: ensinmainittu johtui valtakunnan resurssien ja jälkimmäinen huoltohenkilökunnan perusammattitaidon puutteesta.

Saßnitz-Dresden -osuus oli ns. Transit-tie ja varsinkin sen Berliini-Dresden -osuus DDR:n pääväyliä; siten paremmassa kunnossa kuin moni muu osuus. Itä-Saksassa oppi kylläkin ymmärtämään, miksi esim. MZ-pyörissä oli hyvä jousitus.

SvS

Pavlovits kirjoitti:Ossi tuolla moitiskeli sitä, että kehuin Warrea helppohuoltoiseksi.
Sekä Warresta, että IFAsta on melko paljon oikeita käyttökokemuksia, ei mitään harrastejuttuja, ja niiden perusteella yleistin. Ei noita paljonkaan huollettu eikä korjattu, ajettiin vain.

Juu,kyllä niitä käyttökokemuksia on täälläkin.Tuli Warrella hoidettua käyttöajot toistakymmentä vuotta,ennen homman muuttumista enempi harrasteeksi.Noita ei huollettuja,ei korjailtuja autoja on tullut vastaan ja kunnostettua pitkin matkaa.Tosin täytyy todeta,että niin kärkien kuin muunkin huollon osalta Warret ovat yksilöitä kuten Ladatkin.
DDR:n tiestön kunnosta kirjoiteltiin jopa kriittisiä artikkeleita Itä-Saksan Tuulilasiin Der Deutsche Straßenverkehr-lehteen.

Warreossi kirjoitti: DDR:n tiestön kunnosta kirjoiteltiin jopa kriittisiä artikkeleita Itä-Saksan Tuulilasiin Der Deutsche Straßenverkehr-lehteen.

Osuipa silmiin kattava kokoelma ko. lehden kansikuvia vuosilta 1970-1988:




PS. vielä Sdelanolle
Niin tarkoitit varmaan, että silloin Länsi-Saksassa ymmärrettiin tiestön merkitys "Volkswirtschaftille"? Mistähän se valtakunnan resurssien puute oikein johtui - toisella puolella niitä tuntui riittävän? Ja edes Warren edistyksellinen tekniikka ja Mitzin hyväkään jousitus ei siinä pitkässä juoksussa lopulta riittänyt "DDR Vorsprungin" saavuttamiseksi kuin Honeckerin mielikuvituksessa

Mainos Wartburgiin sopiva huolto-ohjelma joka ajon jälkee.Tätä ei Warremiehet anna anteeks,mut otin riskin.

samarai kirjoitti:PS. vielä Sdelanolle
Niin tarkoitit varmaan, että silloin Länsi-Saksassa ymmärrettiin tiestön merkitys "Volkswirtschaftille"? Mistähän se valtakunnan resurssien puute oikein johtui - toisella puolella niitä tuntui riittävän? Ja edes Warren edistyksellinen tekniikka ja Mitzin hyväkään jousitus ei siinä pitkässä juoksussa lopulta riittänyt "DDR Vorsprungin" saavuttamiseksi kuin Honeckerin mielikuvituksessa

Kyllä asia Itä-Saksassakin ymmärrettiin mainiosti, muu käsitys pitäisi sisällään sen kovin yksinkertaisen oletuksen, että itäsaksalainen olisi ollut jotenkin tyhmä. Eikä marxilaisen taloustieteen pakkotavaaminen näin yksinkertaista asiaa kyennyt häivyttämään, kuten ei neuvostolasta ja sen tieoloista oppiminenkaan Iskulausehan oli: von der Sowjetunion lernen heißt siegen lernen!

Resurssikysymyksen syyt lienevät nykyisin jo yleisessä tiedossa; niitä ei tarvinne tässä enemmälti käsitellä.

SvS

Mistä tunsi asiaan omistautuneen Warremiehen?
-katkeamattomasta savuvanasta