Nyt on sitten valmista. Kaikki sähkölaitteet asennettu ja toimivat. Vanhoilla umpioilla mennään toistaiseksi ja valot toimivat. Sähkölaitteet myös testattu ja todettu toimiviksi. Polttoainemittarinkin kiva kirkkaanpunainen varoitusvalo pelaa. Ja mittaristossa oleva valojen merkkivalo on hauska. Siinä on kiva "tikku-ukkoautokuva, jossa on lamput ja ne palavat. En tiedä onko kaikissa Nappismittaristoissa samanlainen merkkivaloikoni.
Takapuskuri on kunnolla kiinni ja vain sitä vasenta kromipallokantaruuvia uupuu. Pensatankki on kiinni ja istuu tukevasti. Pensatankinkorkiksi on vaan ostettava sellainen krominen lukkokorkki tuon kauhean muovilelulukkokorkin tilalle.
Takakontti on nyt siinä kuosissaan sisältä, johon se jääkin. Tietysti vararengas, varoituskolmio ja täydellinen orginaalityökalulaukku kaluineen puuttuu. No, ne nyt ovat sitten simpsimisiä. Sähköjohdot on vaan laiteltava jotenkin hyvin kiinni. Nyt ne kiemurtelevat irtonippuina.
Paksin alapuoli on sudittu tuolla massoista tehdyllä seoksella 7kertaan. Hitsaussaumat ja laidat vielä useammin. Nyt ei enää yhtään tököttiä sinne. Varsinkin uuden pohjan taitteiden ja vanhojen reunojen vääliin alapuolelle jäävä rako on tökitetty tarkkaan. Siellä on mahtavat muhimismahdollisuudet. Ja tämähän pohjamaalattiin 4x sinkkisprey + 2x tavallinen pohjamaali + 4x spraypintamaali. Saamari jo lahoaa 5vuodessa niin ajan paaliin koko vehkeen. Ruiskin vielä kotelosuojaa helmakoteloihin. Näyttävät niin hyviltä että kannatti kokeilla.
Takaiskarit roikkuvat vielä alapäistään irti. Asia korjaantuu viikonloppuna. Kardaankikin iskeytyy silloin kiinni. Ja tietysti näitä ennen pakoputki.
Myös oikeanpuolimmainen tunkinkorvakepoikittaispalkki -hässäkkä on nyt varmaan suojattu ainakin 10v. kestävällä systeemillä kaikkien taiteilijoiden sääntöjen mukaan. Melkein aloin vielä hioskelemaan ohuita massoja pois pohjasta, josta pyöräroiskeet ne olivat ohentaneet. Onneksi näppi pysyi erossa.
Mutta järjestin sentään itselleni lisää hitsaamista. Aloin nauttia siitä niin kovasta että pakkohan se on. Kuka nyt ei peltitöitä rakastaisi?
Eli vasemman puoleisessa poikittaispalkissa helman vieressä oli sen verran röpelöä, että kun silmän otti käteen niin näki siinä reiän alun. Ja jos toisella puolella oli kohtuullisen valmista ruostumaan niin oletettavissahan on että toisellakin on edes jotain valmistumassa.
Siitä olisi mukavasti saanut Syynääjä tökättyä ja olisi voinut ilmoittaa että tuossa on "pieni" reikä. Tökin paikan ja siihen tarvitaan kämmenen kokoinen pala. Tähän ei kannata alkaa korjauspalaa laittamaan, koska kova, pohjamaaliltaan ehjä ja kunnon massassa oleva pelti löytyi heti vierestä. Siispä siihen rakentamaan palukka. Pala on valmis, mutta en ole siihen kovin tyytyväinen. Pitää katsoa miten sen saa kiinni. No, uusia palojahan saa tehtyä ja kun on mahdollisesti vääränlaisen niin parempi on sitten helppo värkätä. Huomenissa hitsailen.
Uusi akkukiinnike on hyvä. Siis sellainen jossa ei ole sitä moottoriin päin olevaa sivupeltiä. Ostin kyllä sen alkuperäisenkin käytettynä, mutta se vaatii hiomista ja maalaamista, joten jää nähtäväksi laitanko sitä. No, mokoma peltilevy ei ole vaikea kohde maalailuun, mutta eihän tuo levysysteemi ole välttämätön.
Onhan tuota vielä hommaa. Listailen aina välillä niitä tähän niin voi katsella miten sähläys etenee. Ainakin Repsikan turvavyö on siis vaihdettava. Hajosi se rulla eikä se stoppaa. No, kuten olen todennut ostin kalliilla 2103 olleet käytetyt. Liekö sitten vaihdan molemmat niin ovat samanlaiset. Kojetaulun puujäljitelmälistat irvistelevät vähän. Ne liimailaan. Ja sisälokarit, etu- ja takakuraläpät... Ja ne hemmetin helmalistat! Veikkaan että niiden kanssa vännetään. Niin ja eikös 70-luvun vekottimiin kuulu Antistatic -viuhake? Eikös niitä juuri tuolloin Lännessäkin harrastettu.
No, saanee jäädä laittamatta.
Tää nyt on ihan arvaus 
Ja jos ei ole niin siitä jostainsyytä tehdään sellaista. 