Ladaboard

Kun opettelin käyttämään Mio navigaattoria niin se toistuvasti herjasi "tyhjää akkua".Akku ei latautunut vaikka pistoke oli tupakansytyttimessä.Ostin verkkolaturin ja johan alkoi ladata.Vika on varmaan tupakansytytttimen naaraspistokkeessa joka ei ole länsimaisiin laitteisiin sopiva,että vielä tämäkin.Pistokkeen keskinastaa on jatkettava tai naaraspistokkeen pohjanastaa korotettava.No vähän taas ottaa pattiin ,onneksi vain vähän.

Jaska HKI kirjoitti:Kun opettelin käyttämään Mio navigaattoria niin se toistuvasti herjasi "tyhjää akkua".Akku ei latautunut vaikka pistoke oli tupakansytyttimessä.Ostin verkkolaturin ja johan alkoi ladata.Vika on varmaan tupakansytytttimen naaraspistokkeessa joka ei ole länsimaisiin laitteisiin sopiva,että vielä tämäkin.Pistokkeen keskinastaa on jatkettava tai naaraspistokkeen pohjanastaa korotettava.No vähän taas ottaa pattiin ,onneksi vain vähän.

Minulla on samanlainen tupankansytytin.Kännykän autolaturi ei toiminut Ladassa,kokeilin sitä toisessa autossa ja toimi ihan normaalisti.Autopölynimurissa on pitempi pistoke,se toimii myös Ladassa.Tuohonhan voisi vaihtaa ihan tarvikemallisen tupakansytyttimen tilalle,niin toimisi muutkin laitteet.

otin pätkän mehupillistä joka työnsin laturin pistokkeen kärkeen noin 5mm:n pituudelta.Lisäksi otin 1mm:n paksuista juotostinaa jota pyöritin hakaneulan ympärille.Juotostinan katkaisin siten että sen pää tulee millin veran ulos.Koko komeuden kiilasin U:n muotoisella tinalenkillä mehupillin sisään.Kävin kokeilemassa latauspistokkeessa on lisäksi vihreä ledi osoittamassa jännitteellisyyden.....toimii

autotarvikeliikeessä tupakasytyttimeen haaroitin, jossa pitempi varsi. Sopii Latan pistokkeeseen. Maksaa muutaman euron. Helpoin homma varmaan niin.

Täytynee tarvikeliikkeessä käydä tsekkailemassa.Toisellekkin pistokkeelle tarvin paikan kun peräkontin valot tulee pistokkeen kautta.

Sama ongelma oli kännykän laturin kanssa, Lidlistä ostin jakajan ja siihen saikin sitten kätevästi pari muutakin laitetta kiinni. Suosittelen tuollaisen jakajan hankkimista, tosi kätevä.

Älkäähän polttako autojanne noilla lisäpistokkeilla jotkut tuntuvat lämpeävän käytettäessä. Tuleekos 110:ssä vielä jatkuva virta pistokkeelle?

kv60 kirjoitti:autotarvikeliikeessä tupakasytyttimeen haaroitin, jossa pitempi varsi. Sopii Latan pistokkeeseen. Maksaa muutaman euron. Helpoin homma varmaan niin.

Menin paikalliseen Hessumobiiliin ja vertailin hyllyssä olevia tuotteita.Ostin sen jossa oli pisin kärsä.Tuotteen nimi on TC-20 twin socket,Kiinassa tehty....ja toimii.

Terve!

2112-moottorin nakutustaipumuksesta ja oktaanitarpeesta

Olen nyt ajanut viimeiset noin 1000 kilometriä 92-oktaanisella Euro-laatuisella bensiinillä. Moottori ei ole korvin kuultavasti tai muutenkaan havaittavasti nakuttanut kertaakaan. Ulkoilman lämpötila on ollut -8....0 Celsiusta. (Mitä alhaisempi imuilman lämpötila, sen pienempi on nakutustaipumus.)

Noin vertailun vuoksi:

2112-moottori saattaa hyvin poikkeuksellisesti nakuttaa 95E:llä raskaassa kuormituksessa nopeudella 2000...3000 r/min, kun ulkolämpötila on yli 30 astetta. Niin sanottua liikkellelähtönakutusta (800...1000 r/min) voi joskus satunnaisesti olla, kun ulkolämpötila on yli 15 C.

Eli talvella voinee rauhassa käyttää 92E:tä. (Hinta tällä hetkellä Karjalan kannaksella ja Pietarin seudulla 53...57 senttiä litra.)

Noin muuten tuntuu siltä, että 2112-moottorin nakutustaipumus on jopa pienempi kuin 2111:n.

Jaska HKI kirjoitti: Tapasin vanhan tutun jolla oli ollut useita Samaroita.Samaroista ja satakympistä tulimme tulokseen että kulutus ei nouse juuri vauhdin noususta huolimatta ja 5:lla ei kannata jurnuttaa aivan pikkunopeuksilla.

Omat mittaukseni (ElmScan & kannettava tietokone) kertovat, että yli 70 km/h nopeuksissa kulutus nousee aika tarkkaan nopeuden toiseen potenssiin verrannollisena, mikä tuntuu loogiselta.

Tasanopeudella ja -maalla on kulutus viitosvaihteella pienempi kuin nelosella aina, kun nopeus on yli 40 km/h. Neljässäkympissä viitosella ja nelosella kulutus on yhtäsuuri, hitaammissa nopeuksissa nelonen on säästeliäämpi.

pihistysterveisin

SvS

Eikös ennen sanottu että vitosella ei saa ajaa alle 80km/h vai oliko se 60? no jotain tuon tapaista liittyen vaihteiston voiteluun sama kärrin vedossa vitosta ei suositeltu. Vitosvaihde on lähinnä matka vaihde ja isommille nopeuksille johtuen sen välityksestä itse en ainakaan käytä juuri alle 80km/h vauhdissa. Jokainen tietenkin lurruuttaa millä vaihteella tahtoo ja laskee sitten syntyneitä "säästöjä" jos laatikko särkyy.

Terve!

Kaikenlaista "tietoahan" autoiluun on liittynyt maailman sivu.

Myös tätä viitosvaihteeseen liittyvää.

Mutta taitaa kuulua samaan luokkaan kuin ohje, joka tietää, ettei pidä keittää aamupuuroa alumiinikattilassa, koska siitä seuraa syöpä

SvS

1500i kirjoitti:Älkäähän polttako autojanne noilla lisäpistokkeilla jotkut tuntuvat lämpeävän käytettäessä. Tuleekos 110:ssä vielä jatkuva virta pistokkeelle?

Ne on ihan virallisista autotarvikeliikkeistä hankittuja laitteita ja jos auto kärähtää moisen varaosan takia, niin sitä varten on palovakuutus autossa, ainakin minulla. Mutta noista Jaskan "mehupillivirityksistä" en ole varma saako vakuutuskorvauksia

1500i kirjoitti:Eikös ennen sanottu että vitosella ei saa ajaa alle 80km/h vai oliko se 60? no jotain tuon tapaista liittyen vaihteiston voiteluun sama kärrin vedossa vitosta ei suositeltu. Vitosvaihde on lähinnä matka vaihde ja isommille nopeuksille johtuen sen välityksestä itse en ainakaan käytä juuri alle 80km/h vauhdissa. Jokainen tietenkin lurruuttaa millä vaihteella tahtoo ja laskee sitten syntyneitä "säästöjä" jos laatikko särkyy.

Joo, silloin joskus viitonen oli "ylivaihde" ja voitelu oli roiskevoitelun varassa niin pienillä kierroksilla ei voitelu riittänyt ja vaihde hajosi. Lukeepa tuo ohjekirjassakin että 5-vaihde on vain maantienopeuksiin ja sitä ei saisi käyttää alle 75km/h.
Ei ole varmaa tietoa, mutta tälläiseen ohtopäätökseen olen päätynyt.

Terve!

Kun nyt tämä mystinen oppi viitosvaihteen hajoamisesta tuntuu täällä 110-sarjaa koskevassa osiossakin elävän, täytyy asiaan paneutua.

Joskus aikojen alussa (lue: 1970-luvulla) konstruoitiin kardaanivetoisiin autoihin, joissa nelonen oli suora, kiireessä "jatkopala" vaihteistoon, jossa oli sitten se viideskin vaihde. Nämä konstruktiot olivat sitten joskus vähemmän onnistuneita. Vaihteiston mitoitus kun oli tehty siten, että pääosan ajasta sivuakseli oli kuormaton. Kun tämä mitoitusperuste ei enää pätenyt, oli seurauksena ennenaikainen vaurio.

Etuveto-Ladojen vaihteistot ovat alunperinkin viisivaihteisiksi tehtyjä (vaikka neliportaisia versioitakin niistä on). Kun vielä tietojeni mukaan suunnitteluvastuussa on ollut ZF Friedrichshafen AG, ei ole kovinkaan todennäköistä, että ainakaan kokemuksen puute viisivaihteisten laatikkojen suhteen olisi kyseessä. (Etuvetoisten laatikot poikkeavat muutoinkin kardaaniautojen perinteisistä vaihteistoista, sillä etuvedoissa vaihteiston molemmat akselit välittävät tehoa kaikilla vaihteilla.)

Tiedossani ei ole, että etuveto-Ladojen ohjekirjoissa olisi mitään rajoituksia viitosvaihteen käytölle, eikä minultakaan ole vielä lähes puoleen miljoonaan etuveto-Lada-kilometriin yhtäkään viitosta hajonnut, vaikka hyvin saatankin ajaa viitosella 1200 r/min.

Selvää on, että jos autossa on esimerkiksi sytytysvika ja käynti on epätasainen, rasittaa pienillä kierroksilla ajo voimansiirtoa tavanomaista enemmän (vauhtipyörän liike-energia on pieni, eikä riitä tasaamaan käyntiä), mutta tällöin ongelma ei koske viitosta, vaan mitä tahansa vaihdetta ja koko voimansiirtoa, sekä lisäksi moottori-vaihteistoyhdistelmän ripustusta.

Viitonen ei vaihteistoa riko -terveisin

SvS

Ei ole 110:n ohjekirjassa mainintaa vitos vaihteen käyttöalueesta,ainoastaan lukee"raskas vedättäminen rasittaa moottoria ja voimansiirtoa".Kyllähän toi vitosvaihteella taajamanopeuksissa jurnuttaminen varmasti paikkoja enemmän koittelee.
Rajotusten mukaan ajettaessa ainakin minusta tuntuu,että neljänkympin alueella nelosvaihdekkin on liian pitkä,kierrokset putoaa liian alas,monesti tuleekin ajettua 3 vaihteella.