Ladaboard

Sisusta alkaa nyt olla tikissää. Saattavat jäädä liimailut tekemättä ettei tule lisää tuherrusta. Muutama kuva:











Eivätpä nuo mitään mahtavia otoksia ole, mutta kai niillä yritetään kertoa sisustan siisteydestä ja uusien penkinpäällisten "sopivuudesta".

Sisälokarit ja kuraläpät on asenneltu kaikkiin kulmiin. Etusisälokareissa on vähän vääntämistä. SuomiPoika ei jymmarra miten VenäjänPoika on tarkoittanut ne asennettavaksi. Tai ehkä ongelman aiheutti vain se, että en repinyt vanhoja alumiiniloksuja alta pois. No saatiin ne istumaan kuten minä ne näin hyviksi. Vähän muokkausta eli puukkoa. Edessä valmiina olleet kuraläppäulokkeet leikkasin pois kun asensin nuo irtoläpät tuonne kaaren ja vanhan alumiinisisälokarin väliin. Taivutin ne vielä mahdollisimman taakse, etteivät ihan helpolla pääse taipumaan renkaaseen kiinni ja repimään lokareita. Ei tällä lumikinoksissa peruuteta eikä varmaan minkään mahdottomien töyssyjenkään yli ryömitä perssii edellä joten toimivat varmaan. Ainakin IIZIssä tuolainen asennus on ollut todella toimiva. Eivät ropise kivet helmoissa ja pohjassa juuri ollenkaan vaikka ajeltiin Vennään hiekkarallia taannoin. Keulaan joutui laittamaan aatteettomanvärisen ja muutenkin sopimattoman keulamerkin, kun vanhassa ei ollet muovikromituksen häivääkään eikä väriäkään sen paremmin. Voisihan tuosta tietysti tunata punapohjaisen mutta miksi vaivautua. Ihan kiva tuokin. Kuvia:





Ja tietysti tiedoksi niille jotka eivät näitä ole tutkineet että klikkaamalla kuvaa sen saa isommaksi.

Eihän tuo näytä ollenkaan samalta kuin kolme vuotta sitten Kuusaalla.

Komia on!

Hyvä siitä tulee!

Hain sitten suomalaisen valmistajan jauhemmaisen syyläripommin. Ja ei kun kotiin.

Lootaöljyt sisään ja käynnistelemään. Tankkasin täyteen. Ei ollut lipsutinpumppua, joten täytyi startilla pyörittämällä nostattaa pensaa. En toisin millään meinannut uskaltaa kääntää virta-avainta käynnistysasentoon vaikka oli taustatukea. Lopulta starttaamaan ja saihan sitä vähän aikaa pyöritellä ennen kuin läpinäkyvä irtosuodatin osoitti kastumisen merkkejä. Sitten vähän kaasua räpeltämään että saattiin kiihdytyspumpun kalvolla rojua torveen.

Ja käynnistyi lopulta ihan nätisti. Ja öljynpainevalo jäi palamaan. Missä paineet? Johtojen kimppuun ja niissä ei ollut vikaa. Paineet makasivat öljypohjassa. Valo sammui. Ja hyvin kävi edelleen. Mutta kauhea kilkatus ja kalkatus!!! Pojilta taisi vähän mennä venasäätö sinne ja tänne. Pitikö mennä säätelemään kun pata kuulosti hyvältä aiemmin. Uusiksi meni. Ei edes lämpeneminen ja pidempi käyttö poistanut kalkatusta.

Jäähdystysnesteiden kimppuun. On se näissä mahdoton homma saada tuo pata lämpenemään niin että termari aukeaa. Ei viitsinyt huudattaa kun vielä ne venat kilkattivat. Tyhjäkäynnillä hommaan menee puolituntia. Jatkuvatoiminen lehta vielä hidastaa. Lopulta ne virtailivat ja pommijauhe sisään. Siinä sitten annoin pöristä ja porista vielä yhden puolituntia. Ajamaanhan se käyttöohje kehotti, mutta kun ei tuota ajoon saanut vaikka kierroksia antaessa nopeusmittari kyllä nousi helposti 20km/h. Siellä se loota pyöritti vaikka vaihde oli vapaalla.

Saa nyt nähdä miten paikkausaine toimi. Kuumana ei muuten muutenkaan tiputellut edes syylästä. Jääpi näkymään tukkeamaan vuodot.

Öljypohjapanssaria oli vähän siirreltävä kohdalleen ei siinä paljon säätövaraa ole. Oikean takalokarin siirsin vähän paremmin että olisi samalla tavoin kuin vasen.

Huomenissa Venäjälle hakemaan loput rojut. Mutta voi hemmetti kun pitää ruveta siihen venahommaa uudelleen. Jotenkin se on niin ikävää ja epävarmaa vaikka muka sen on jonkun kerran tehnyt.

Näyttää hyvältä!

Eilen hain kasatun kardaanin pajalta. Kasaus 20e. Ei paljon kannata itse kasata tai ostaa järjettömän kallista uutta.

Kuhan tässä alkaa ilmoja pidellä ja raapaisen jostin 1päivän aikaa niin pannaan pakettia taas lähemmä valmista. AiJai miten hilkulla ollaan jo tämän projektin suhteen.

Yritän vielä kerran liimata puuviilujäljitelmälistaa jollain pikaliimalla. Olisihan se kiva saada täysin kiinni kuin sisusta on muuten virheetön.

Venäläiset H4 -umpiot ruuvattu keulaan. Vasemmalle puolelle piti laittaa parkin ja maadoituksen johtoihin apikot. Vasemmalla oli joku todella ihmeellinen Hella -umpio jossa oli melko kiinnostava systeemi parkissa ja maadoituksessa. Näyttää noista jotain valoa lähtevän. Eli kelvannevat. Suuntauksesta en tiedä, mutta sen saa sitten värkättyä kuin laittelee pyörät kotteroon alle.

Kardaanin laitto ei onnistunut. Joustavan kytkimen ja kardaanin etupoorin välinen rasvatiiviste oli niin koppuroitunut ja pullistunut ettei lukitusrinkulaa saanut sen ympärille. Kynnet eivät siis ylettyneet puristamaan rasvatiivistettä paikoilleen. Toivottavasti Venäjältä saa noita irrallaan.

Pitänee ottaa iskarin pusla malliksi mukaan retkeen. Ei kannata koko iskaria viedä. Eivätköhän nuo usko että siellä ei ollut yhtä puslaa. Ja ei kai se montaa ruplaa maksa vaikka joutuisi ostamaan.

Eli hissukseen etenee. Ensi viikolla saattaa olla jo paketti kasassa. Mitään suuri yllätyksiä ei pitäisi KRIINIin enää käytkeytyä.

Se on nyt sitten KRIINI renkaita vailla valmiina. Takajarrusäätä pitää vielä tarkastaa. Vasen takajarru oli jotenkin ihan juntturassa ja jouduin vielä ottamaan rummun irti, kääntämään säädön auki ja kirraamaan vähän.

Iskarit on ilmatta ja pultattu kiinni. Kardaani on paikoillaan ilman joustavan kytkimen ja poorien välistä rasvatiivistettä ja lukkorengasta. Sain asiaa tuntevalta taholta tietoa, että noin mennään monessa muussakin vekottimessa. Käsijarruvaijerin jousi tosin on viritettävä ja mahdollisesti säädettävä jarrua. Tehtänee pukeilla kun rummut ovat kiinni kunnolla.

Tietysti peili on asentamatta. Pitää ottaa jalan ja varren välinen tiiviste jostain romu-uustuotantopeilistä. Meni 2kpl kerran takuuseen kuin oli kuulemma peili napsahtanut yön aikana halki asennuksen jälkeen.

Eli vähiin käy ennenkuin...

Pieni koetusajo tehty. Kulkee suoraan. Ratti toisin täytyy vielä laittaa suorempaan. Se oli irti ja jäi vähän kallelleen.

Jarrut ovat jähmeät, mutta ei tuo ole ihme kun ei ole paljon jarruteltu kuin joskus 4vuotta sitten. Joensuuhun ajettaessa ei paljon jarruteltu vaan päästeltiin vaan menemään.

Vasemman takarenkaan 1pultti on vaihdettava. Ei kiristy kunnolla aluventeeseen kuin kulmat ovat pikkuisen pyöristyneet. Tai sitten ostaa pidemmät alupultit Venäjältä. Kerran toin sellaisia.

Ja se venasäätötarkastus. Kuulostaisi että 4 syliterin kohdilla joku kolkottaa liikaa. Voi olla 3pytyssäkin. Mutta eivät ne kaikki ihan pilalla ole.

Alkuperäisen ja erittäin hyväkuntoisen peilin asentelin. Pitäisi tosin värkätä jalan ja varren tiiviste vielä paremmaksi. Ei tahdo kiristyä. Systeemi on tutkittu ja ratkaisukin keksitty. No, tuollaiset nyt ovat hienosäätöä.

Lupasin toisella puolella taloa asuvalle pojalle autokatoksen talveksi. Sovittiin että saan värkätä tuon valmiiksi tuossa katoksessa.

Ei se vielä oo valmis. Kuorrutus puuttuu... Ananas! Ei ananas. Parsaa! Ei parsaa. Paprika! ... (Joku voi jopa tietää mistä tuo on kotoisin.)

PöyhöinKuusaalt kirjoitti: Ei se vielä oo valmis. Kuorrutus puuttuu... Ananas! Ei ananas. Parsaa! Ei parsaa. Paprika! ... (Joku voi jopa tietää mistä tuo on kotoisin.)

-Pitäs varmaan viiä ettei jähy...

Velipuolikuustahan tuo

"Oskarin Arki? Nythä o pyhäpäivä ko o Sunnuntai. Ähy Ähy...

Josko siis saisi sunnuntaina 2.10.2011 siihen kuntoon että alettaisiin hakea siirtolupia tai ainakin kysellä maanantaina sitä jonkun kertomaa mahdollisuutta ottaa vakuutus valmiste/rungonumerolle. Ai niin ja pitää täyttää vähän virallisia paperejakin ensin.

"Sunnuntaina! Kellot kilpaa kolkkaa kirkontorneissa." Tuomari Nurmio. Sunnuntaina. 1982.

Väitin että tänään on valmista. Eipä ole. Ikkunat on sisäpuolelta pesemättä. Ei jaksanut enää.

En ihmettele todellakaan sitä, miksi ihmiset ostavat niitä MyllytysLeluja. Taisin tämän ihmettelemättömyyden jo aiemminkin julki tuoda. Vahaaminen on sellainen homma että kuin sitä et tee syksyin keväin niin hommaa riittää ja aikaa palaa. Ensi kesänä vaikka sitten mylläytetään tai myllytetään itse. Nyt mentiin manuaalipelillä. Pannaan pari kuvaa:











Eli enää ei "Kuorrutus puutu"

Moottoritilankuva on tainnut olla jo aiemmin, mutta pannaan uudelleen jos se oli:



Homma siis alkaa olla melko hyvin pulkassa ja pulkka siirretään ensi viikolla Kovalaisen Konttorille. Siis "Pitäskö viijä ettei jähy?" Ei vielä passaa passata. Takajarrurummut taitavat olla kierot. Takajarrut kanittavat aina yhdessä kohtaa. Ja ihan tarpeeksi. Enpä aiemmin älynnyt. No, onneksi tuolla on hyviä rumpuja jemmassa. Siis huomenna vaihtoon.

Kytkintä säätelin. On harmillisen lopussa tuo kytkin. Kyllä sillä vielä melko pitkään pärjää, mutta kai se on jossain vaiheessa vaihdettava. Venäjällä se varmaan kannataa teettää. Ei huvita opetella sitä tämän kanssa.

Ratin suoristelin. Ei se tainnutkaan minulla olla ollut irti, kun oli niin hemmetin tiukassa. Ei lähtenyt nykimällä alta päin hakkaamalla eikä viitsinyt pakeliittia kovin paljon revittää. Tässä on nimittäin täysin halkeilematon ratti. Ei viirun viirua. Pakko oli taas tuurnan kanssa vähän hakata rattipylvään päähän. Ja lähtihän se sitten. Sinne pooreille oli viksusti laitettu lukiteliimaan. En kyllä ymmärrä miksi sitä laitetaan. Lisäksi mutteriin oli lyöty lukitelovet. Kai se ratti voi käsiin jäädä, jos mutteri löystyy, mutta onko kenellekään käynyt niin?

Täytynee vielä takakontista pyyhkiä hitsauspölyä ja laitella sinne vararengaskotelon pohjalle se takakonttimuovi. Vararengas ei liene pakollinen varuste katsastuksessa. Varoituskolmio on muistettava. Ja pissapojanneste.

Huomenissa lähden selvittämään sitä mahdollisuutta saada vakuutusyhtiöstä alusta/valmistenumerolle vakuutus. Siitähän täällä on kirjoitettu. Sittenpä selviää. Tai sitten ostaa 2vuorokauden siirtolaput. Maksaahan ne mutta on sitä vähän käytävä testailemassa. Ja jos tulee jälkitarkastuskehotus niin ehtii samoilla lapuilla korjata ainakin jotain.

Ai niin. Säätelin ne venat sitten. Väljää oli melkein jokaisessa. Oli siinä taas puuhaa. Joku nokka ei millään meinannut mennää kohdalleen. Ja 3nokka saattoi jäädä muita väljemmäksi. Pientä raksutusta siitä kuuluu. Mutta noilla pärjää.

Syyläripommitus onnistui hyvin. Ei vuoda mistään. Syylärin ylävesiletkuun kuin vielä vaihtaisi lemmarin sen orggiksen tilalle niin pitäisi pysyä. Se vähän tihkuttaa kun siitä ottaa kiinni ja vääntää. Juotossauma ei pitäisi vuotaa.

Käänsin ilmanputsarin jo talviasentoon kun se oli poistettava venasäätöjen yhteydessä. Mitenkähän on kaasarisäädöt? Ei kai aiheuta toimenpiteitä. Otetaankohan tästä minkäänlaisia päästöarvoja? Auto on valmistettu 1977, mutta rekisteröity ja otettu tieliikennekäyttöön 22.3.1978.

Niin ja pakokaasuista tuli mieleen että laitoin tuninkipakoputkenpään. Se taisi tässä ollakin ostettaessa. Eli krominen pää, jolla vähän pidennetään putkea. Ei pyöritä pakokaasuja ihan siinä puskurissa. Puskurikromissa on selvästi vähän jälkeä pakokaasuista eli himmentymää. Käynnistumisessä oli ongelmia. Laittelin liikaa ryyppyä eikä jaksanut. Lähtee parhaiten käyntiin kun vetää ryyppyä vain sormenleveydeltä. Ja käynnistyy silloin heti.

Se puujäljitelmälista jää liimailematta. Tuunataan sitten joskus toiste. Siis olisikohan tämä nyt sitten melkikuitee valmis. Ja jos saadaan rekisteröityä niin laitetaan vielä öljypohjapanssarin lisäksi se perus pohjapelti. Jos vaikka ajelisi jonkun viikon. Tietysti vain jos kelejä pitelee. Että tällaista.

Tuommoista puujäljitelmää on saatavana itseliimautuvana kontaktimuovina. Olisiko siitä helpompi rakentaa uusi kuin aidosta puuviilusta?

Nyt saa kelvata. Keskiviikolla 5.10.2011 haetaan siirtolaput ja varataan rekisteröintikatsastus.

Mutta jarrujen kanssa sai tapella. Kun ei ole ennen pelannut käsisäätöisten kanssa niin eihän sitä tajunnut että heti ensimmäisenä pitää löysyttää käppärivaijeri niin että ei varmasti ole yhtään päällä. Nyt kun autossa on käsisäätöiset takajarrut ja niitä on "säädetty" vain kiristämällä käppärivaijeria niin tietäähän sen mitä siitä on tullut. Paskaa! Käppärivaijeri oli kiristetty niin pitkälle kuin se menee. Eiväthän jarrut voi toimia oikein.

Nyt ne jarrut ovat vielä aika hilkulla kihnuttamassa, mutta eivätpähän ainakaan jätä ottamatta. Ajelen sen verran että saan selville pitääkö säätönokkia kääntää löysemmälle. Ja jossain hiekkakentällä vähän jarrutteluja vauhdista.

Ja se vakuutusasia on sitten ainakin tämän osalta selvitetty. Ainakaan IF ei anna vakuutusta ajoneuvolle, joka on poistettu rekisteristä, ostettu rekisteröimättömänä ja aiottaan siirtää rekisteröintikatsastukseen. Eli ei ole mahdollista ottaa vakuutusta auton rungon/valmistenumerolle ja hakea siirtolupa Trafin kautta. Selvitettiin IF autovakuutuspuolelta kaikilta kanteilta ja saatiin vastaukseksi että ainoa mahdollisuus on Liikennevakuutuskeskuksen vakuutus ja Trafin siirtolupa.

Päätin etten ostele monen päivän siirtolappuja. Tilaa rekisteröintikatsastuksen vaikka klo. 10.00. Ehtii ajella aamulla koetusajoja riittävästi ja sitten ehtii vielä uudelleen konttorille jos pitää jotain pientä virittää. Jos isoja ilmenee niin jääpi homma kevääseen. Jos se jarrupainesäädintanko menee korjaukseen ja vahvistukseen niin kevättä odotellessa.

Olisi kuitenkin mukavaa jos voisi ajella tänä syksynä pari viikkoa leluautolla. Lehtivihreä imetään puista juuristoon, joten KRIINIlle olisi käyttöä tuomaan vihreyttä syssyiseen katukuvaan.