Lisäkokemuksia Lada 110:sta

[mush]

pari tuhattta takana, ei mainittavia vikoja tai ongelmia.

Ainoa ihmetyksen aihe on tuo pienokainen kulutus. Viimeinen tankillinen mitenkään säästelemättä 6.6l/100km (ilman mittarivirhettä), sisältää reissut Turkuun ja Helsinkiin, sekä pyörittelyä kehillä ja tässä ympäristössä, vieläpä suurimman osan ajasta kolme päällä. Järjestään menee melkein litra vähemmän kuin Samaralla, vaikka koppa on painavampi ja tuntuu kulkevan Samaraa pirteämmin.

[Sdelano v SSSR]

Ainoa ihmetyksen aihe on tuo pienokainen kulutus.

Terve!

Pieneen kulutukseen tottuu, eikä se jonkin ajan päästä tunnu enää kummalliselta

Oma 21113:ni (2112-moottori, 16-v, Euro 3, Bosch MP.7.0-ohjain) kuluttaa normaaliajossa 4,8...6,5 l/100 km. Yli seitsemän kulutukseen saa ajaa jo melko reippaasti tai pelkkää kaupunkiajoa talvella. Tankillisella pääsee parhaimmillaan lähes 900 km. Pitkän ajan keskikulutus on mittarivirhe huomioiden n. 5,6 l/100 km.

Ulkomaan matkailussa tankki (43 l) saisi olla isompikin, mutta hyvä näinkin.

Kokemukseni mukaan kulutus on 1...2 l/100 km vähemmän kuin GM-ruiskuisessa Samarassa. Ero on sitä suurempi, mitä nopeammin ajetaan (110-sarjan ilmanvastus on Samaraa pienempi). 16-venttiilisellä 11X:llä pitää 170 km/h matkanopeutta jokseenkin samalla kulutuksella kuin 1500-kuutioisella Samaralla 140 km/h.

***

Taannoisella Togliatin-matkalla takavedot menivät pumpulle, kun 21113:ssa oli vielä reilusti yli puoli tankillista jäljellä. Kun matkanopeutena oli Wenään matkanopeus (80...90km/h), oli koko Togliatin reissun (yli 5000 km) keskikulutus alle 5 l/100 km.

SvS

[aon]

Tein tilipäivän kunniaksi 90tkm huollon matkamittarin näyttäessä n. 91300km. Muuten ei ole kauheasti kerrottavaa, matka on taittunut, viimeisellä täydellä tankillisella kulutus oli 5,7l/100km.

[tinuri]

Kylläpä minullakin rajoittuvat kokemukset pelkkään ajamiseen ja tankkaamiseen. Tietty liruttajaan on lisätty ötökkä Lasolia, niin puhdistuu lasi paremmin. Kinukki renkaatkin ovat vielä pelanneet, eli pitävät ilmat sisällään ja kulutuspintakin on vielä tallella.

Tai no lopetaan sonnan vääntäminen ja kerrotaanpa pikkuongelmasta joka ilmeni.

Ilmeisesti talvella kun paukuttelin jäitä pyyhkimien alla olevasta muovisesta kapulasta, aiheutin ilmeisesti pesurinsuuttimien murtumisen ja irtosivathan ne lopulta. Irroittelin siis rintapeltiä vasten olevan kankaan ja irroittelin muovin pois. Selvä vikä paljastui, eli kiinnityspisteet olivat murtuneet. Ja tarkoitan tällä erittäin olematonta muovista nappulaa, johon suutin kiinnitetään ruuvilla. Molemmat muovinakaleet siis olivat korkanneet ja suuttimet roikkuivat vain letkujen varassa. Hätäkorjauksena tekaisin vain reiät muoviin ja perinteinen läpipulttaus (4 mm koneruuvi ja mutteri) ratkaisi ongelman nyt tällä kertaa. Ajattelin laittaa yleismallin suuttimet nyt puhkottuihin reikiin, koska en viitsi vaihtaa koko hemmetin muoviläpykkää.

[mush]

Ei tullut meille leimaa vielä, vaikka tänään yritettiin. Muuten kaikki päästöjä myöten ok, mutta takajarruissa heittoa 0.9kN - 1.5kN. Taitaa edellisen omistajan vähäinen käyttö näkyä jumina sillä suunnalla. No otetaan auki ja katsotaan - samalla voisi uudet kengät heittää kun ei ne juuri mitään maksa. Niin ja ajovalot näyttää hieman liian alas, siitä korjauskehotus.

Katsuri oli jo heilumassa innokkaana OBD-johdon kanssa, mutta rauhoittui kuin kerroin ettei se töpseli sinne kuitenkaan sovi Mentiin sitten perinteisemmin menetelmin.

[Sdelano v SSSR]

Terve!

Takajarrujen epätasapaino aiheutuu usein jumittavasta taka-akselin kuormantunnistusventtiilistä.

Ks. http://ladakerho.fi/ladaboard/viewtopic ... 13&t=28138, erityisesti kohta säädin kaipaa liikuntaa.

menestystä

SvS

[Jaska HKI]

Kylläpä minullakin rajoittuvat kokemukset pelkkään ajamiseen ja tankkaamiseen. Tietty liruttajaan on lisätty ötökkä Lasolia, niin puhdistuu lasi paremmin. Kinukki renkaatkin ovat vielä pelanneet, eli pitävät ilmat sisällään ja kulutuspintakin on vielä tallella.

Tai no lopetaan sonnan vääntäminen ja kerrotaanpa pikkuongelmasta joka ilmeni.

Ilmeisesti talvella kun paukuttelin jäitä pyyhkimien alla olevasta muovisesta kapulasta, aiheutin ilmeisesti pesurinsuuttimien murtumisen ja irtosivathan ne lopulta. Irroittelin siis rintapeltiä vasten olevan kankaan ja irroittelin muovin pois. Selvä vikä paljastui, eli kiinnityspisteet olivat murtuneet. Ja tarkoitan tällä erittäin olematonta muovista nappulaa, johon suutin kiinnitetään ruuvilla. Molemmat muovinakaleet siis olivat korkanneet ja suuttimet roikkuivat vain letkujen varassa. Hätäkorjauksena tekaisin vain reiät muoviin ja perinteinen läpipulttaus (4 mm koneruuvi ja mutteri) ratkaisi ongelman nyt tällä kertaa. Ajattelin laittaa yleismallin suuttimet nyt puhkottuihin reikiin, koska en viitsi vaihtaa koko hemmetin muoviläpykkää.

Samoja kokemuksia minullakin pesusuuttimista.Ne tosiaan ovat kiinni sellaisissa heppoisissa olakkeissa,jotka helposti murtuvat.Lisäksi suuttimiin saa lisää tehoa jos letkut vaihtaa paksumpiin.Muutenkaan suuttimille meneviä letkuja ei tarvitse irroittaa kun jatkaa letkuja siten että välilaukalon muovin kääntämisessä letkut ovat riittävän pitkät.(Lämmityslaitteen moottorin vaihto).

[mush]

Terve!

Takajarrujen epätasapaino aiheutuu usein jumittavasta taka-akselin kuormantunnistusventtiilistä.

Ks. http://ladakerho.fi/ladaboard/viewtopic ... 13&t=28138, erityisesti kohta säädin kaipaa liikuntaa.

menestystä

SvS

Taitaa tällä kertaa olla vika enempi itse jarruissa, koska käsijarru antoi täsmälleen samat lukemat kuin käyttöjarru. Mutta katsotaan ensin koko systeemi läpi...

Pitää ainakin jumpata säädintä, että pysyy kunnossa. Katsastusmies kyllä katsoi ja väänteli säädintä ja sen vipuja melko tarkkaan, eikä ainakaan sanonut mitään. Miten tuon Ladan säätimen kanssa on, liikkuuko se käsivoimin ollessaan kunnossa? Portteriin olen ko. osan vaihtanut ja se oli hyvin herkkäliikkeinen (sekä uusi että vanha, vaihtoon meni vuodon takia).

[Sdelano v SSSR]

Terve!

Säädin vaikuttaa mutkan kautta myös käsijarruun, sillä "löysemmän" puolen työsylinterin automaattisäätö tuppaa jäämään myös "jälkeen", mikä tekee käsijarrustakin tehottomamman.

Säädin on pultattu autoon, eikä se ihan vähällä käsivoimalla liiku.

Monelle katsastusmiehelle onkin saanut selostaa toimintaperiaatteen.

Palaan tarvittaessa asiaan, nyt perjantai-illan kiirusta.

menestystä

SvS

[1500i]

Taitaa tällä kertaa olla vika enempi itse jarruissa, koska käsijarru antoi täsmälleen samat lukemat kuin käyttöjarru. Mutta katsotaan ensin koko systeemi läpi...

Pitää ainakin jumpata säädintä, että pysyy kunnossa. Katsastusmies kyllä katsoi ja väänteli säädintä ja sen vipuja melko tarkkaan, eikä ainakaan sanonut mitään.

Samanlaisia havaintoja, että sen puolen käsäri on kanssa heikompi kun millä puolen on huonompi käyttöjarru.
Tuosta säätimen vääntelemisestä ym. itse sanosin, että mänöö *ituun vääntelemään sitä jos ei halua itse säätää sitä kohilleen
Nämä kokemukset siis Samarasta ja samanlainen säädinhän noissakin on valitettavasti

[mush]

Pitihän sitä käydä vielä makoilemassa auton alla.

Kun jarrua painaa säädin tulee ulos nätisti vipua vasten. Seuraavaksi ajoin vas. takapyörän kolmen kakkosnelosen päälle, eli noin 15cm oikeaa korkeammalle ja sama testi uudestaan. Säädin näyttää liikkuvan samalla lailla vipuun asti. Muutamia kunnon polkaisuja vielä koneen käydessä voimisteluksi perään.

Eli... ei ainakaan pitäisi olla säädin jumissa?

[Sdelano v SSSR]

Terve!

Säätimen näkyvä kara on yhteydessä vasemman etupyörän ja oikean takapyörän piiriin.

Se, että kyseinen kara liikkuu, ei vielä kerro siitä, mitä tapahtuu vasemman takapyörän paineelle. (Lienee kyse siitä, että vas. takapyörä on se vähempitehoinen.)

Vasen takapyörä saa jarrupaineensa oikean takapyörän piiristä säätimen sisällä olevan (näkymättömän) "kelluvan" välimännän avulla. Jos tämä välimäntä on jumissa, ei vasempaan takapyörään tule samaa jarrupainetta kuin oikeaan takapyörään.

***

Ylläoleva selitys on valitettavasti vaikea ymmärtää, enkä tähän hätään löydä mistään käyttökelpoista kuvaa, jonka avulla asian voisi havainnollistaa, ml se, mihin oikean etupyörän/vas. takapyörän putkiston jarrupainetta tarvitaan (jarrutuksen alkuvaihe ja toisen piirin putki/letkurikko).

menestystä

SvS

[Latikka]

Tervehdys!

Mua on askarrattanut monesti takajarrujen epätasapainoisuus (toki leimalla toleranssien puitteissa hyväksytty). Kaksi Samaraa ja yksi 112. Kaikissa dynamometrillä mitatuissa oikean takapyörän jarrutusvoima on pienempi kuin vasemman takapyörän. Käsijarrun teho on samoin pienempi oikealla puolella.

Jos tuo kuormantunnistussäädin ei toimisi, niin eikös tuo vasen puoli takana pitäisi olla se pitämättömämpi puoli. Vai olenko ymmärtänyt asian väärin?

[mush]

Täällä myös, oikea on se heikompi, enpä tajunnut tuotakaan mainita heti alussa.

Eli oikealla 0.9kN ja vasemmalla 1.5kN.

Saako näissä kengät väärinpäin/onko niissä eroa? Euroon vaihdoin syksyllä uudet kengät, mutta ei jaksa muistaa minkälaiset ne oli.

Nyt kun luin ajatuksella läpi vielä kertaalleen ukk:n säädinartikkelin, niin valkeni sen toiminta vähän lisää ja testit siinä suhteessa vähän uusiksi. Sehän liikkuu enempi auto tyhjänä - aluksi hämäsi hieman säätimen jumppaohje. Eikö sille saisi enempi liikuntaa nostamalla pyörän ilmaan (tunkkaamalla korista), jolloin säätimen kara pääsisi liikkumaan mahdollisimman paljon?

[Sdelano v SSSR]

Terve!

On toki mahdollista - ehkä dementian huomioiden jopa todennäköistä - että sekoitan tässä oikean ja vasemman. Siitä, kun omassa autossani oli epätasapainoiset takajarrut, on nyt aikaa jo lähes 15 vuotta.

***

Säätimen "liikunnasta": Kyse on lähinnä sen välimännän liikkumisesta.Välimäntä puolestaan liikkuu sitä enemmän, mitä suurempi jarrupaine on. Jarrupaine taas on sitä suurempi, mitä vähemmän näkyvä kara liikkuu.

Paitsi korokemenetelmällä, voi sen näkyvän karan liikettä rajoittaa myös laittamalla kiilan karan eteen.

***

Tämä jarrusäädinasia on selkeästi selostettu 1980-luvun suomenkielisessä Konelan julkaisemassa Samara-korjaamokirjassa. Valitettavasti omassa kirjastossani kyseinen teos on nyt niin hyvässä tallessa, ettei löydykään.

***

Säädin näkyy täällä:

http://www.autoprospect.ru/vaz/2115-sam ... es/167.jpg

Välimäntä on nro 19.

Englanninkielisiä nimityksiä kuvan osille:

Fig. 6.4. Pressure regulator: 1 - body pressure-regulator, 2 - piston, 3 - cap, 4, 8 - Retaining ring, 5 - piston sleeve 6 - piston spring; 7 - sleeve shell; 9, 22 - bearing washer, 10 - O- Pusher ring 11 - bearing plate; 12 - Spring pusher sleeve; 13 - O-ring valve seat, 14 - valve seat; 15 - seal, 16 - tube, 17 - valve springs, 18 - valve, 19 - sleeve pusher, 20 - pusher, 21 - sealant piston head 23 - seal the piston rod, 24 - cap, A, D - chambers connected to the master cylinder, B, C - chambers connected to the wheel cylinders, rear brakes, K, M, N - gaps

ja wenäänkielisiä:

Рис. 6.4. Регулятор давления: 1 – корпус регулятора давления; 2 – поршень; 3 – защитный колпачок; 4, 8 – стопорные кольца; 5 – втулка поршня; 6 – пружина поршня; 7 – втулка корпуса; 9, 22 – опорные шайбы; 10 – уплотнительные кольца толкателя; 11 – опорная тарелка; 12 – пружина втулки толкателя; 13 – кольцо уплотнительное седла клапана; 14 – седло клапана; 15 – уплотнительная прокладка; 16 – пробка; 17 – пружина клапана; 18 – клапан; 19 – втулка толкателя; 20 – толкатель; 21 – уплотнитель головки поршня; 23 – уплотнитель штока поршня; 24 – заглушка; А, D — камеры, соединенные с главным

***

Kaikki neljä jarrukenkää ovat - tässä taas pelissä epäluotettava muistini - samanlaisia. Niiden asentaminen väärin lienee epätodennäköistä.

SvS