Joo-o, tällä hetkellä kierroslukumittarin toimimattomuus on pieni murhe, taas ois vähän remonttia edessä tähän autoon, saas nähdä pääsenkö ajamaan radalla tällä autolla vai jääkö tulematta...
Tiistaina 9.7 aamulla kello 4 aikoihin heräilin ja käppäilin kotona, työt alkoivat klo 6, 12h 30min mittaisen työpäivän jälkeen lähdin kaverini kanssa hakemaan Haapajärveltä kaverilleni uutta autoa, reissu oli noin 400km, pääsin hyvin myöhään kotiin ja kattelin kelloa että on sen verran paljon että en ehtisi nukkumaan kuin vajaan tunnin kunnes pitäisi taas herätä aikaisin ja lähteä töihin, univelkaa oli jo paljon monelta aikaisemmin huonosti nukutulta yöltä ja ajattelin että jos alan nukkumaan niin en herää herätyskelloon vaan herään vasta keskellä päivää ja olen todella pahasti myöhässä töistä.. Olin sitten samoilla silmillä yön yli ja aamulla aikaisin töihin, silloin väsytti jo pirusti... Työautolla kun jyrräsin koko päivän niin pilkin jo aika pahasti, en meinannut millään pysyä hereillä eikä työtkään oikein onnistunut, pitkän työpäivän jälkeen kun pääsin kotiin niin katsoin kelloa että se on sen verran paljon että vielä olisi mahdollisuus ehtiä lähimmälle katsastuskonttorille ottamaan uusin autohankintani (Lada 2105 1200S 1990) omiin nimiini. Äkkiä paperit mukaan ja menoksi, oli aivan kauhea olo ja aivan samanlainen tunne kun talvella nukuin rattiin, saavuin 5min myöhässä katsastuskonttorin pihaan, jäipä sitten paperihommat tehtyä, hienoa..... Kävin tankkaamassa ja lähdin ajamaan kotia kohti, pilkin tosi pahasti ja tein sitten todella typerän ratkaisun, sitähän on nyt hyvä katua jälkeenpäin.....

Ajattelin että kun nopeasti ajan niin pääsen myös nopeammin nukkumaan, mielessä oli jo rattiin nukkuminen, ois pitäny vaan pysähtyä hetkeksi ja nousta edes autosta jaloittelemaan, mutta tehty mikä tehty... Viimeisessä jyrkässä asvaltti mutkassa nukuin sitten rattiin ja Lada meni metsään, vauhtia oli jotain ~100km/h muistaakseni, ehkä hieman alle tai vähän yli? Siihen havahduin kun autoni oli jo puoliksi tieltä ulkona mutta eipä auttanut enää siinä vaiheessa ohjausliikkeet kun oja oli niin syvä että se imi autoni metsähallituksen puolelle.....
Sit se olikin menoa, kävi tosi hyvä tuuri että autoni ei tökännyt kunnolla mihinkään puuhun tai todella suureen kiveen joita oli lähistöllä paljon, meni hieman offroadiksi ja hyppäsin Ladallani muutaman kohtalaisen ison kiven yli ja tukivarsiä vääntyi edestä, myös hiekkapelti taipui vähän alareunasta, yksi iso puu meni niin läheltä ohi että se repäisi apukuskin puolelta sivupeilin rikki mutta säikähdyksellä ja selkävammalla selvisin. Autoni kynsi hieman yli sata metriä ojaa pitkin kunnes tökkäsi keula edellä risteäväntien pientareeseen kun maan nousu oli niin jyrkkä ojasta takaisin tielle, silloinkin minulla oli vielä aika paljon vauhtia mutta autoni stoppasi kuin seinään kun hiekkapelti painui nurmikkoon ja autoni hyppäsi hieman takaisin päin. Pitkän aikaa istuin Ladassani ja kyllä muuten ärsytti, sitä v*tutuksen määrää ei pysty sanoin kuvailemaan, ei olisi ollut kotiin matkaa kuin alle kilometri.......

Pienestä oli kiinni että olisin päässyt kotiin asti nukkumaan, ei olisi ollut enää pitkä matka mutta toisin kävi, ei aina voi onnistua ja ihminenhän on tunnetusti erehtyväinen ja taipuvainen tekemään virheitä sekä vääriä ratkaisuja...
Soittelin sitten kaverilleni että tulee hakemaan minut tapahtumapaikalta pois, istuin ja kiroilin Ladassani, kun päästiin meille niin lähdin sitten traktorilla kaverini kanssa ja hinasimme Ladani kotiin, autoni selvisi yllättävän pienillä vauriolla tilanteeseen nähden, oli tosi hyvää tuuria kun en osunut mihinkään isoon puuhun tai kiveen. Apukuskin puolelta alatukivarsi vääntyi pahasti sekä repesi hieman, ylätukivarsi vääntyi myös, samoiten raidetanko vääntyi ja siihen tuli terävä taitos. Apuskin puoleinen eturengas painui sisälokasuojaan kiinni ja se tuntuisi olevan hieman ripustuksistaan irti kun heiluu aika pahasti, ajoin sen tapahtumapaikalta kotiini ja kotipihan hiekkatiellä huomasin jäljistä että se rengas ei ole edes pyörinyt kunnolla kun se hankaa niin pahasti, ohjaus muuttui todella karmeaksi...
Päivystyksen kautta kävin ja totestivat että selkäni on retkahtanut, hieman tuli saikkua ja ensi viikolla sit takas töihin. Peltoautoilla olen sen miljoona kertaa kolaroinut ja ompa noita tapaturmia ollut nyt muutama liikenteessäkin, syksyllä nissan sunnyni perään ajettiin aika suurella vauhdilla, oman micrani ajoin romuksi yhdellä pienellä hiekkatiellä talvella, sitten nukuin rattiin talvella tällä mustalla 1700i Ladalla ja nyt taas kerran nukuin rattiin...

Mutta olenhan minä aika paljon ollut tienpäälläkin, 11 heinäkuuta 2012 sain b-kortin, eli minulla on nyt ollut aikalaille tasan vuoden verran b-ajolupa, olen kaikilla omilla autoillani ajanut hieman yli 100 000km tässä vuoden aikana, olen pitänyt kirjanpitoa... On tullut kyllä ihmeen paljon kruisailtua, mistä niitä kilometrejä onkaan aina tullut niin paljon...

plus sitten kun olen ollut välillä kaverien autoilla ryyppykuskina sekä vielä päälle työautolla ajelut, empä ole juuri mitään muuta viimeisen vuoden aikana tehnyt kuin istunut ratin takana...
Mutta noh, auton saa aina korjattua, vaikka silti v*tuttaa kovasti tuo rattiin nukkuminen, mutta ompahan nyt sitten hyvä syy hieman päivitellä alustan osien kuntoa, taakse minulla onkin aivan uudet tukivarret valmiina paketissa, vaihdan ne uusiin, ovat ne sitten kärsineet kolaroinnin takia tai ei ja eteen hankin uudet ylä- sekä alatukivarret molemmille puolille, raidetangot uusiksi sekä ylä ja alapallonivelet molemmille puolille, eteen uusi kallituksen vakaaja ja jos sitä vielä kuulalaakeroidun apusimpukankin hankkisi kun niin monet ovat sitä kehuneet hyväksi. Takaiskarihan on ollut jo hetken aikaa rikki, et nyt vois samalla laittaa koko alustan kerralla kuntoon ja vaihtaa ihan varmuuden vuoksi jouset ja iskaritkin joka nurkkaan, en tahdo madaltaa autoani mutta vähän kiinnostaisi hankkia jäykemmät iskarit ja jouset jotta olisi parempi ajaa mutkiin kovempaa... Empä ole aikaisemmin istunut kuppipenkissä kun olen autolla rymynnyt ja oli siinä kohtuu tukeva olla vaikka autoni melkoiset hypyt ottikin, kyllä vakiopenkissä heiluu paljon enemmän. Turvavyö oli tietysti kiinni, pidän sitä aina, on se niin monta kertaa henkeni pelastanut ja olkoon tämä tarina nyt opetuksena niille jotka vaivautuivat lukemaan että jos vähänkään alkaa pilkkimään ajon aikana niin ei kannata jatkaa ajamista koska seuraukset voivat olla tuhoisat... Itselläni kävi todella hyvä tuuri, jos olisin 300 metriä aikaisemmin suistunut tieltä niin olisin ajanut nopeasti virtaavaan syvään jokeen, uimataitoni on todella hiekko joten ei olisi paljoa auttanut vaikka olisin autosta ulos päässyt, joten olisi voinut jäädä viimeiseksi matkakseni 1700i Ladalla...........