,_,/ukka kirjoitti:Sulaketaululta hitsikoneeseen välillä saattaa olla kymmenkunta liitosta ja 50-100m 1.5m2 sähköjohtoa, jonka nokassa hitsauskoneen kurmistus aiheuttaa kymmenien volttien jännitteen vaihteluja.
Tuo on kyllä totta että jossain on kyllä aivan alimitoitettua johto. Onneksi meillä on jotain jeesuksen aikasta hemmetin isoa johtoa, tyyliin 40 vai 48 A.. Siis niillä vanhoilla rautaopäillä jotka tuota luokkaa olivat.
Tarkoitin tuolla myös sitä rakennuksissa kiinteänä olevaa johtoa. Moni kun yrittää hitsata paikassa jonka sähkösyöttö on mitoitettu pelkälle valolle ja pienempien sähkölaitteiden käyttöön.
dJONY kirjoitti: jeesuksen aikasta johtoa, tyyliin 40 vai 48 A..
miten johto on 40A ??
Katsos pressa:
Varmaan hyvin tiedöät että johtimen ominaisuudet yleensä ilmoitetaan poikkileikkauksen pinta-alana. Pinta-ala = A eli johdon pinta-ala on silloín 40 pinta-alayksikköä.
dJONY kirjoitti: jeesuksen aikasta johtoa, tyyliin 40 vai 48 A..
miten johto on 40A ??
Katsos pressa:
Varmaan hyvin tiedöät että johtimen ominaisuudet yleensä ilmoitetaan poikkileikkauksen pinta-alana. Pinta-ala = A eli johdon pinta-ala on silloín 40 pinta-alayksikköä.
A tarkoittaa kyllä virtaa, eikä mitään muuta tuossa yhteydessä. Johtimen poikkipinta-ala on mm2, eli 40mm2.
Kun bemariin ostaa osia, se on ku laittas rahaa pankkiin.
kyllä jos valokaari ei pala tasasesti rupeisin etsimään vikaa ennemmin siitä hitsarin ammattitaidottomasta tai krapulan uuvuttamasta kätösestä, tai huonoista säädöistä, tai muuten vaan huonosta koneesta, ennen kun rupeisin niitä talon sähkö johdotuksia uusiin.
ja palatakseni aiheeseen:
itse en mitään halpista ostais, jos ei ole varaa kunnon koneeseen ei sitä kannata ostaa ollenkaan. itellä on kempin invertteri (minarkki) ja on muuten hyvä kone, vaikka ei koolla ole pilattu, ei ole niin vahvaa ainetta tullut vielä vastaan ettei olisi virta riittänyt
noitten autojen ropaamisen johdosta tarvis miggi (tai toden näkösesti maggi) ostaa että pääsee noita pohjattomia riisi kippoja räkimään. kemppiä olen ajatellut (se on hyvä ja huoltokin toimii tarvittaessa) mutta ne vaan ei ole niin kovin halpoja
ja onhan niitä auton peltejäkin puikolla räitty. semmonen n30A virtaa ja 1,6 puikko (ja rosterilla onnistuu vielä paremmin) ja h*lvetin hyvät hermot niin onnistuu (tosin ei sovi niille jotka ei ole ikänä ennen hitsannut, koska pitää osata sytyttää se puikko joka toinen sekuntti uudestaan)
21013 1500 16vTIC projekti
21013 2300 16vTIC projekti
Myin just oman hitsauskoneen vanhan Telwinin 160/1 -,240€ ja heti meni kaupaksi
Tänään käyn hakemassa uuden Kempin MinarcMigin 150:sen http://www.kemppi.fi/inet/kemppi/kit.ns ... _br_FI.pdf
Koehitsasin tuota konetta ja eroa Telwiniin on kuin yöllä ja päivällä
Harmi kun ois ollut 300€ ylimäärästä niin ois saanut samantien tuon 180:sen
Lada 1200L -88
Lada 1300s -81 myyty
Lada 1200L -87 myyty
Eihän tuo pikkuinen telwini mikään maailman paras ole, mutta on asiansa
ihan hyvin ajanut ainakin minun mielestäni. Auton pohjaa ja
muita ohuempia peltejä sillä on hitsattu.
larssi21074 kirjoitti:
Katsos pressa:
Varmaan hyvin tiedöät että johtimen ominaisuudet yleensä ilmoitetaan poikkileikkauksen pinta-alana. Pinta-ala = A eli johdon pinta-ala on silloín 40 pinta-alayksikköä.
A tarkoittaa kyllä virtaa, eikä mitään muuta tuossa yhteydessä. Johtimen poikkipinta-ala on mm2, eli 40mm2.
Selvä siis! Aina oppii uutta!
Mutta mites kun pienikin hitsauskone käyttää 140 A?! No tietysti jos käyttää 4 kpl 40 ampeerin johtoja peräkkäin niin silloinhan se tekee jo 160 ampeeria ja alkaa toimimaan.
Esa hyvä, kun jännitettä pienennetään, niin vastaavasti virtaa voidaan suurentaa Ohmin lain mukaisesti. Ei siellä pistorasian ja koneen välillä mitään 140A kulje... Isot virrat kulkee muuntajan toisiopuolella, hitsilangan ja hitsattavan kohteen välillä, jännite pieni, virta suuri. Muuntajan ensiöpuolella eli seinäsähkön puolella vastaavasti jännite suuri ja virta pieni. Näin niinkuin kansantajuisesti selitettynä
- Joka kerta kun liikenteessä näkee etuvetoisen Ladan, niin v*tuttaa ainakin tunnin.
No sitä oonkin ihmetelly kun 10 ampeerin sulakkeet kestää niin hyvin talossa vaikka autossa ne ei kestä oikeestaan mitään.
Vaikka pistorasiasta saa paljon kovemman tällin kuin auton akusta. Kun tietää kumpaan reikään sukkapuikon työntää, se toinenhan on vain maadoitusreikä pistorasiassa.
larssi21074 kirjoitti:Vaikka pistorasiasta saa paljon kovemman tällin kuin auton akusta. Kun tietää kumpaan reikään sukkapuikon työntää, se toinenhan on vain maadoitusreikä pistorasiassa.
Äät, väärin. Se toinen on nolla ja vaiheesta tulee tälli. Vaihe Vasemmalle Väärin, eli jos on sähköasentaja kytkenyt oikein niin oikealla puolella on vaihe. Maadoitus on taas niissä klipsuissa.
Auton akustakaan et mitään tälliä saa, ellet pistä kieltä väliin. Sitten voin sanoa että voi käydä jo köpelösti, jos kielessä sattuu vastus olla muutaman ohmin luokkaa. Kehossahan väitetään olevan kädestä käteen noin 2000 ohmia, vaihtelee ihmiskohtaisesti ja etenkin kuinka paljon kädet hikoaa. Mitä pienempi vastus, sitä suurempi virta kulkee läpi.
Kun bemariin ostaa osia, se on ku laittas rahaa pankkiin.
BME316 kirjoitti:Kehossahan väitetään olevan kädestä käteen noin 2000 ohmia, vaihtelee ihmiskohtaisesti ja etenkin kuinka paljon kädet hikoaa. Mitä pienempi vastus, sitä suurempi virta kulkee läpi.
Ainakin mitä ollaan koulussa aikoinaan testailtu niin mulla oli silloin hitusen päälle 2 megaohmia resistanssi ja nyt äsken kokeilin mittarilla niin etusormesta etusormeen niin 1,8-1,9 mega ohmia. Mutta on tosiaankin ihmisestä riippuvaa tuo. Osalla porukkaa oli alle 1 megaohmiakin vastus.
BME316 kirjoitti:Kehossahan väitetään olevan kädestä käteen noin 2000 ohmia, vaihtelee ihmiskohtaisesti ja etenkin kuinka paljon kädet hikoaa. Mitä pienempi vastus, sitä suurempi virta kulkee läpi.
Ainakin mitä ollaan koulussa aikoinaan testailtu niin mulla oli silloin hitusen päälle 2 megaohmia resistanssi ja nyt äsken kokeilin mittarilla niin etusormesta etusormeen niin 1,8-1,9 mega ohmia. Mutta on tosiaankin ihmisestä riippuvaa tuo. Osalla porukkaa oli alle 1 megaohmiakin vastus.
Kehon impedanssi (vastus) riippuu vaikuttavasta jännitteestä.Tasajännitteellä ja vaihtojännitteellä alle 100hz impedanssi kasvaa hyppäyksenomaisesti kun siirrytään alle 30 voltin jännitteen,joten tavallisella vastusmittarilla ei oikeaa arvoa saa.Eristysvastusmittarilla joka myös syöttää mittauksessa suurta alle 1kv:n jännitettä mittaus onnistuu,mutta ei ole turvallista eikä miellyttävää.
impedanssi 2000ohm,50v
1000ohm,250v
600ohm,500v.....vanhat sähkärit sen tietävät että on huomattava ero saada sähköisku vaiheiden väliltä kuin vaiheen ja nollan väliltä
,_,/ukka kirjoitti:Nii, monestihan huonon koneen ominaisuuksia huononnetaan huonolla sähkön syötöllä. Sulaketaululta hitsikoneeseen välillä saattaa olla kymmenkunta liitosta ja 50-100m 1.5m2 sähköjohtoa, jonka nokassa hitsauskoneen kurmistus aiheuttaa kymmenien volttien jännitteen vaihteluja. Saa sitten ihmetellä kun ei valokaari pala tasaisesti
Halvan koneen ostajalla monesti on harrastustilat muutenkin vähän niin ja näin, kun taas 2000euron mikkiä ei vanhasta pihasaunasta tehdyssä "autotallissa" säilytetä/käytetä.
,_,/ukka
Uudenmallisten hakkurivirtalähdetekniikkaan (invertteri) perustuvien hitsauskoneiden valokaaren syttyminen ja tasaisuus saadaan aikaan siten että kone "aistii" ensiöjännitteen jonka perusteella se ehtii korjata (20khz) toisiojännitteen muutokset ja valokaari on vakaa.Samoin hitsauksen aloitukseen voidaan saada kuuma startti (hot start) ja lopetukseen hitsausvirran pysäytys (slope),joten suurella virralla lopetettaessa tapahtuva hitsauskraaterin muodostuminen estyy.
Hyvä konsti saada vähän parempaa virtaa on käyttää valovirtajohdossa 2,5 neliömillin kaapelia niin jännitehäviöt pienenevät.
No tietysti jos käyttää 4 kpl 40 ampeerin johtoja peräkkäin niin silloinhan se tekee jo 160 ampeeria ja alkaa toimimaan. 
Isot virrat kulkee muuntajan toisiopuolella, hitsilangan ja hitsattavan kohteen välillä, jännite pieni, virta suuri. Muuntajan ensiöpuolella eli seinäsähkön puolella vastaavasti jännite suuri ja virta pieni. Näin niinkuin kansantajuisesti selitettynä 
