Ladaboard

Ukki kirjoitti:Tervehdykset toivottelen.
Kylmin ilma, jossa olen saanut autoni käyntiin ilman lämmitystä suoraan ulkoa oli -50,2 astetta pakkasta. Tämä Tammikuussa 1966 Jormuan Hallakoeasemalla mitattuna. Auto oli IFA F-9. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että starttaus tehtiin 12v akulla ja kaapeleilla, normaali 6v.
Kun ajoin sitten töihin, niin IFA oli ainut henkilöauto liikenteessä koko näkyvissä olevalla kaupukialueella.

Uskon noihin pakkasiin.Itse olin silloin 9 vuotias ja Vaalassa 50km:n päässä oli 40 astetta pakkasta kun kävelemällä kuljimme 4km:n matkaa kouluun.Lämpömittarin patsaat olivat laskeutuneet lähes näkymättömiin.

Uudenvuoden paikkeilla viitisen vuotta sitten seisoi diesel-Focus Rovaniemellä ulkona kolmisen päivää paikallaan. Pakkasta joku 33 astetta lähtöpäivänä. Sähköä ei ollut, joten muutaman hehkutuksen jälkeen lähti käyntiin toisella yrittämällä.

Sittemmin ollun käynnistysongelmia ko. auton kanssa jo alle 30 pakkasilla, hehkutuksia tarvii useita. webastoa ei ole ja lämppärin johdotkin on olleet hukassa ja sähkö puuttunut. Firman mersu jää yleensä pihaan jos on yli -20, ilman webastoa ei lähde ja webaston jälkeen tarvitsee apuvirtaa. Onneksi on hiace.

Kovia pakkasia ei ole Poloneesin aikana ollut nyt, mutta -24 oli yhtenä aamuna, pihalta lähti kuin palmun alta ja lasinraappailutyhjäkäynnin ja tuon muutaman sadan metrin ykkösellä ajon (että sai nätisti kakkosen päälle) puhalsi jo vähän haileaa lämppäristäkin.

Kolmisen viikkoa aikanaan seisoi pihassa 1200l nappis, vuosimallia 80. 90-luvun alkupuolella. Kolmannella yrityksellä lähti. Mainittakoon, että samalla kerralla tarkoitus oli lähteä eri autolla liikkeelle, pihassa seisoi pakettimersu ja satanen audi, molemmat jäivät pihaan.

Edellisten Ladojen kanssa tuli enemmänkin käytettyä lohkolämmitintä, tässä nykyisessä nappiksessa se ei toimikaan, joten sillä lähdetään sitten ilman, mutta eipä ole vielä sen kanssa tarvinnut pariakymppiä kovemmassa pakkasessa touhuta.
Korollanreuhkaa en taas aikoinaan viitsinyt paljoa lämmitellä kun se tuntui yleensä vaikuttavan negatiivisesti sen käynnistymiseen. Jostain kolmenkympin pakkasesta tuli joskus räävittyä se käyntiin ja lähtihän se kun vain virta piisasi. Tönkkö kapine se kyllä oli ja melkoisen kylymä...

Terve!

Pari kommenttia:

Käynnistyvyys riippuu paljon paitsi öljyn lämpötilasta, myös siitä kuinka kauan öljy on kyseisessä pakkasessa ollut. "Lopullisen jäykkyyden" synty kestää useita vuorokausia.

Akun lämpötila ja varaus vaikuttavat suuresti. Möhkälemäisenä akku jäähtyy (ja tietysti myös lämpiää) hitaasti. Kun akun sisälämpötila on -30, ei virtaa ole kovin paljon odotettavissa.

Nykyiset kalsium-teknologiaan perustuvat akut vaativat ymmärtääkseni suuremman latausjänniteen kuin vanhemmat mallit. Sopiva latausjännite lienee +25 asteessa noin 14,4 V ja kylmässä sitten enemmän. Ruisku-Ladojen latausjännite on kevääseen 2005 asti (silloin säädintyyppi vaihtui) alhaisenpuoleinen, jotta Ca-akut latautuisivat täyteen.

Jännitettä voi nostaa asentamalla diodin (virtakesto min 5 A) sarjaan säätimen kanssa, jolloin latausjännite nousee diodin kynnysjännitteen verran.

SvS

Tervehdykset toivottelen.
Siihen aikaan, kun olin vielä korjaamolla töissä, jotain -79 -80 teimme kokeilun öljyjen pakkaskäyttäytymisestä, ei mikään tieteellinen, sellainen arkipäiväinen. Laitoimme silloin markkinoilla olevat moottoriöljyt pulloihin ja veimme noin -30 asteen pakkaseen. Yön yli oltuaan kokeilimme niiden jäykkyyttä yrittämällä kaataa öljyt ulos pulloista. Yhdestäkään pullosta ei tullut pisaraakaan, korkki oli tietysti auki, kaikki olivat vissiinkin yhtä jäykkiä.
Viskositeetin mittaus lämpötilaksi sanoivat silloin -20 astetta ja arvo oli, että on yhtä jäykkää kylmänä kuin saman pienimmän SAE lukeman yksiaste öljy. Esim 10/30W om yhtä jäykkää kuin pelkkä 10W. Kuumana taas yhtä notkeaa kuin ylempi arvo vastaan sama yksiaste öljy.
Otettuamme yhteyttä öljyfirmoihin kysyäksemme mikä on oikea tilanne, kun mennään yli -20 pakkasiin. Vastaus oli: "Eivät he tiedä, muuta kuin sen, että nämä ns. moniasteöljyt jäykistyvät suhteessa nopeammin lämpötilan laskiessa esim. -30:een asteeseen.
Nykypäivän tilannetta en tiedä mitkä ovat ilmoitettujen viskositettiarvojen määrityslämpötilat ja muutkin testaus arvot. Onko kukaan tehnyt tämänpäivän öljyille saman tyylistä testiä?

Terve!

Moottoriöljyjen kylmäominaisuuksien mittausmenetelmät ja vaatimukset ovat nyttemmin muuttuneet.

Nykyisin SAE-luokitukssa on kylmäkäynnistysviskositeettirajan (cold cranking) lisäksi myös pumppautuvuusvaatimus (pumping viscosity). Vaatimus on asetettu siksi, että syntyi ongelmia, kun moottori käynnistyi (kylmäkäynnistysviskositeetti OK), mutta öljy ei lähtenyt liikkeelle (pumpattavuus huono).

Mittauslämpötila riippuu nykyisin viskositeettiluokasta.

visk.luokka, käynnistyvyysmittaus-lt, pumppautuvuusmittaus-lt

• 0W, -35, -40
  5W, -30, -35
  10W, -25, -30
  15W, -20, -25
  20W, -15, -20
  25W, -10, -15

Lämpötilat C-asteita.

Turvallisena käynnistyslämpötilana pitäisin kunkin visk.luokan pumppautuvuusmittauksen lämpötilaa, mutta on tietysti selvä, että viimeiseenkin voitelukohteeseen saapuu notkea öljy aiemmin kuin jäykkä.

Pääsääntöisesti pitää yhä paikkansa se tieto, että mitä "moniasteisempi" öljy on, sitä jäykempää se on ankarassa kylmyydessä.

Siten esimerkiksi 5W-50 -öljy on tavallisesti jäykempää kylmässä kuin 5W-40.

SvS

Minä laitoin fortson majurin pilotilla ja puolipuristuksella käyntiin mutta se liikui vaikka vaihde
vapaalla, päällä kuormaaja2500kg sokplife saimoilla pakkasilla ps silloin oli luntavähän maassa.
Kajaanissa.

Mun auto startataan just siinä lämpötilassa, jossa tahdon johonkin sillä lähteä.

Sen pitää lähteä käyntiin aina, kelistä riippumatta.
Ainoastaan yksi ajokki oli sellainen, jolle riitti viisi pakkasastetta eikä mihinkään. Sen hukkasin helv*ttiin viikossa.
Toki lämmitystolppa on ja sitä käytetään, mutta vain mukavuuden takia ja säästäähän se teoriassa konettakin.

Pavlovits kirjoitti:Joku tyrmäsi aikaisemmin esittämäni teorian, että pienikulutuksisempi auto tuottaa vähemmän (hukka)lämpöä.
Minusta tuntuu edelleenkin loogiselta, että jos Nappiksen ja Ruuttaladan liikuttamiseen menee saman verran energiaa, niin minne katoaa se polttoaineen kulutusten ero?

Juuri tämän takia esim nyky dieselit joudutaan varustamaan lisälämmittimillä kun tarkkaan hyödynnetty polttoaineen kulutus ei jätä riittävästi hukkalämpöä sisätilojen lämmittämiseen. Joissain jopa moottorin käyntilämpöä yritetään nostaa erillaisin lisätoimin. Esim. Kubotan traktoreissa on suuri ongelma tuo liian kylmä käyntilämpö. Tehdas on pienentänyt syylareita, muuttanut termareita, pienentänyt vesipumpun siipiä ja hidastanut sen pyörintänopeutta hihnapyörää kasvattamalla. Meidän duunissa kävi ko. tehtaan edustajia mittailemassa silloin uuden ST Alfa 30:sen käyntilämpöjä kun oltiin ensimmäisiä talvikäyttäjiä mallille. Ainoa keino johon päädyimme oli syötön nostaminen, jota ei saanut tehdä Euro-notmien myötä eli toimenpidettä ei kirjattu kirjoihin ja kansiin Auttoi enemmän kuin edellä mainitut viralliset toimenpiteet yhteensä.

Meni hieman off-topic.

Enpä ole lämpötiloja katellut kun on kardaani-Lada ollut pihalla. Sähkö-kaasari-hirviö-Samarassa oli muutenkin starttausongelmia.

Mara kirjoitti:Toki lämmitystolppa on ja sitä käytetään, mutta vain mukavuuden takia ja säästäähän se teoriassa konettakin.

Paljonkos se teoriassa kuluttaa konetta kun repäisee sen käyntiin -20 pakkasesta? Olen kuullut että sama kuin ajaisi jotain 500km luokkaa?

- 38, laakista käyntiin, ruisku, ilman kattia.

BME316 kirjoitti:Paljonkos se teoriassa kuluttaa konetta kun repäisee sen käyntiin -20 pakkasesta? Olen kuullut että sama kuin ajaisi jotain 500km luokkaa?

Terve!

Tästä ei ole tullut vastaan luotettavan oloista tietoa.

Jo 1950- ja 1960-luvun kirjallisuudessa on näitä "-20 ja 500...800 kilometrin kuluminen" -tietoja, jotka sitten mahdollisesti on vain toistuvasti kopioitu.

En tiedä, mihin taannoiset luvut perustuvat.

Äkikseltä tuntuisi siltä, että voitelu- ja materiaaliteknologia on kovasti edistynyt 50:ssä vuodessa, joten kuluminen olisi nyt vähäisempää.

Bensiiniruiskutus lienee huomattavasti vähentänyt kulumista vanhoihin kaasutinlaitteisiin nähden; bensiinilaimentuma sylinterin voitelukalvossa on nykykoneissa paljon vähäisempää. Myös sytytyslaitteiden parantuminen vaikuttaa bensiinilaimentumaan, samoin kuin käynnin tasaisuuteen, kun moottori on kylmä.

SvS

ford taunus '82 25 pakkasta ja ilman lisävirtaa, 2t mopua on sitte lykäilty 19 asteen pakkasilla käyntiin ihan onnistuneesti, kylmemmällä ei tarvi lähtiäkkään, liian kylymä tulee ajella.

jusa kirjoitti:ford taunus '82 25 pakkasta ja ilman lisävirtaa, 2t mopua on sitte lykäilty 19 asteen pakkasilla käyntiin ihan onnistuneesti, kylmemmällä ei tarvi lähtiäkkään, liian kylymä tulee ajella.

Jos mopotkin otetaan mukaan niin 30 astetta pakkasta ja pappatunturi lähti viimeistään toisella polkaisulla käyntiin. Ei tarvinu pukata käyntiin. Eikä se paljoa vauhtia hidastanu tuollanenkaan pakkanen.

Tervehdykset toivottelen.
Sen jälkeen kun Papalla oli ajanut 8km töihin ja meni vessaan, niin ensin kuului kilahdus ja pytyssä kellui 5cm jääpuikko, sitten alkoi lorista.