Kokemuksia lämpöpumpusta

[PöyhöinKuusaalt]

Siis jäätämisongelmaan syy minulla oli se, että pyysin SuuriTehoiselta pumpultani liian pientä lämpömäärää. Ulkoyksikkö sai sen liian helposti kosteasta, sateisesta ja lämpimähköstä syys- ja alkutalvi-ilmasta. Lisäksi lämmönhukka talosta oli niin pieni, ettei Vekotin paljon rasittunut.

Kaste ja huurtumispiste oli niin lähellä ulkoilman lämpötilaan tietysti vähän kylmemmällä. Eli kun kennosto otti lämpöä vähän se on tietenkin alle ulkolämpötilän. Huurretta ja jäätä kertyi. Huurre jääti kun pumppu ei ottanut juuri mitään ja sen pinnalle kerääntyi lisää kosteutta.

Sulatustoiminto oli tehoton. Kiertävän nesteen lämpötila oli niin alhainen, että se sulatti vain kennoston pinnan eikä paksumpaa jääkertymää. Jäätä kertyi siis koko ajan hieman lisää. Myöskään toinen sulatustoiminto ei käynnistynyt, koska ulkoykiskkö sain niin helposti sen mitä siltä pyysin.

Tällainen kombinaatio sai aikaan sen, että ulkoyksikkö alkoi päristä. Ropelli hipaisi jäätä. Toiseksi ulkoyksikön paino oli moninkertainen sulapainoon verrattuna. Sen asento saattoi muuttua seinällä ja sen kuoret, tärinän vaimentimet tai jokin muu saattoi myös päristä.

Onneksi on hyvät naapurit. Moni olisi vaan naureskellut typerää pumppuintoilijaa ja odottanut kun taas huonolaatuisesta lämpöpumppuTurhakkeesta olisi alkanut savu nousta. Minä ainakin menen heti ilmottamaan tai jätän lapun, jos kuulen pumpun ulkoyksiköstä omituisia ääniä. Ei näitä kannata turhaan hajottaa. Eihän näitä KANNATA KORJATA.

[PöyhöinKuusaalt]

Onkos näistä Vekottimista kenelläkään kokemuksia vai kirjoittavatko kaikki tuonne LämpöPumppuVoorumiin?

[Lada Scandinavia]

Onkos näistä Vekottimista kenelläkään kokemuksia vai kirjoittavatko kaikki tuonne LämpöPumppuVoorumiin?

Mitenkä sun pumppusi on toiminut tänä syksynä?

Eräässä teollisuuskiinteistön seinässä(Turku) on CHUNLAN merkkinen ilmalämpöpumppu, joka oli sivusta ja alapuolelta paksulti jäässä.
Ulkolämpötila oli noin +3 ja tänään aamuyöllä.

Itse en ole vieläkään ostanut ilmalämpöpumppua, kun en tiedä, mikä olisi laadullisesti toimiva ja että saisi rahoilleen vastinetta.
Niin ja säästääkö tälläinen pumppu todellisuudessa?

[Pavlovits]

Kyllähän nuo todistetusti säästävät. Vähemmän noissa mainoksissa puhutaan tuosta ulkoyksikön jäätymisesta ja siitä että sen kondenssivesi pitäisi johtaa kauemmaksi seinän vierestä.
Nyt näiden asentajilta aletaan vaatia myös jonkinlaista sertifiointia, joten noilta kermankuorijoilta alkaa tulla monenmoista tarjousta niin kauan kun noita saa asentaa kuka tahansa.
tunnettu (japanilainen) merkki, ja kauan asennuksia tehnyt yritys on hyvä sijoitus, vaikka se sitten maksaisi satasen enemmän. pitemmän päälle se satanen maksaa itsensä takaisin.

[PöyhöinKuusaalt]

Pumppu toimii hyvin kun sen mitoitus vastaa vähänkin sitä mitä siltä halutaan.

Itse en ole tänä syksynä seurannut kovinkaan paljon pumppuni toimintaa, koska minulla on asukas talossani, joka käyttää pumppua.

Pumpulle siis pahinta myrkkyä ovat vesisateiset ja korkailmankosteusiset kelit. Vielä kun nämä yhdistetään sellaisiin lämpötiloihin, joissa ollaan +puolella.

Eli 100% ilmankosteus on kaikkein vaiken keli. Pakkaskeli ei koskaan sisällä niin paljon kosteutta että ongelmaa olisi.

Mutta jos pumpun asetuksissa on se riittävä lämpöpyynti, niin sulatus toimii hyvin.

Pumppu kyllä tuotaa paljon kondenssivettä, mutta sehän on ominaisuus eikä vika.

Pumppu tuo säästöä riippuen yleisestä lämmitysmuodosta. Ja tietenkin säästö riippuu siitä miten sen laskee ja miten nopeasti haluaa hinnan tienata takaisin. Minähän ostin sen siksi, että sen idea on niin hieno. Pienellä sähkömäärällä otetaan irti paljon lämpöä.

Mutta pumpun toimintaa kannattaa aina seurata. Kaikkein typerintä on se, että se laitetaan automaatille eikä sitä sen jälkeen seurata ollenkaan. Pumpussa on monellaisia säätöjä, joita voidaan itse käyttää ja tällöin saadaan parhaita tehoja pumpusta irti.

Ja kondenssivesi jäätyy maanpinnassa siksi, että meidän lämpömittarimme ovat yleesä n. 2-3m metrin korkeudessa maanpinnasta. Maanpinnassa siis on varmaan pikkupakkasta. Jos paikka on vielä pohjoispuolella, niin kondenssivesi mitä todennäköisimmin jäätyy.

[pressa]

Onkos tämä lämpöpumpun kondensiovesi yhtä puhdasta kuin ilmastointilaitteen?? Muistelin vain kun eräässä pajassa otettiin ilmastoinnin kondensiovesi kannuun ja sitä akkuvetenä käytettiin. Eikä noiden kuorma-autojen akkujen eliniät ainakaan lyhentyneet vaikka kondensiovettä niihin lisäiltiin.

[PöyhöinKuusaalt]

Luulisin, että kondenssivesi sisältää kaikkea mitä ilmssa oleva vesi sisältää. Eli kaikenlaisia pienhiukkasia, pölyä, nokea, happamia yhdisteitä.

Kondenssivesihän on suoraan ilmankosteudesta tiivistynyttä kosteutta. En usko, että lämmöntalteenottorihlat sitä mitenkään voisivat puhdistaa. Lämmönottorihlastohan sulaa ihan vain toisin päin ajetun lämmönsiirtoaineen vaikutuksesta.

Eli koska pumpussa on yleensä kaksi toimintoa, lämmitys ja jäähdytys, niin sulatus tapahtuu siten, että pumppu siirtyy jäähdytystoiminnolle, joskin se ei lämmitystoiminnon ollessa päällä ota huoneilmasta lämpö, koska se pysäyttää läpivirtauspuhaltimen. Vain lämmönvaihdinneste siirtyy kiertämään jäähdytyskiretoa pitkin.

Kun neste siirtyy jäähdytyskiertoon eli sulatustoiminnolle, sen täytyy olla tarpeeksi lämmintä sulattaakseen. Jos pyydetty lämpötila on matala ja ilmankosteus on suuri, huurre ei ehdi sulaa sulatustoiminnolla kokonaan. Kennoston huurre sulaa vain rihlaston välittomästä läheisyydestä eli kennoston lähelle syntyy ontelo. Ontelon kautta pumppu saa jälleen pyydetyn määrän lämpöä ja ontelon ulkopuolella huurre alkaa pikku hiljaa jäätää, koska huurteen pintaa tiivistyy lisää kosteutta.

Tämä kosteus on juuri sitä, joka alkaa siis muodostaa paksumpaa jäätä. Jäätymisestä ei ole muuta vaaraa kuin se, että sitä saattaa kertyä niin paljon että se ottaa kiinni puhaltimen lapoihin ja vaarana on että puhaltimen pyöriminen estyy jolloin moottori palaa.

Huurteen ja kennoston välinen ontelo syntyy siten, että sinne pääsee aina jostakin ilmaa, josta pumppu saa pyydetyn määrän lämpöä. Tämä siis kun pyydetään vähän ja ilmankosteyus on suuri. Kun pumppu ei enää helposti saa pyydety määrää lämpöä se tehostaa sulatusta. Siksi reipas pakkaskeli ja sen myötä ilma joka ei msisällä paljoa kosteutta on pumpulle kaikkein edullisin.

Tänä syksynä kelit ovat olleet otolliset pumppaamisen kannalta. Tässä siis vähän selvitystä ja perusteita pumpun ongelmiin ja systeemiin.

[Lada Scandinavia]

Kiitos hyvästä selvityksestä.
Täällä Turun tienoolla on tätä pikku + säätä paljon ja varsinainen talvi tulee aikaisintaan vasta Joulun jälkeen, tai vasta tammikuun aikana.
Olihan edellistalvi todella lämmin, kun helmikuussakin oli paljon + kelejä.
Täällä on siinä mielessä hankalaa, kun välillä on hiukan pakkasta ja sitten taas monta päivää plussalla.
Täällä sitten pitää illalla, kun tulee pakkanen, niin laittaa pumppu päälle ja taas aamulla sammuttaa se. Eli vaivaa tuottava ropelilaatikko.

Vähän sama asia, kun hakea puuvavajasta puita kaksi kertaa päivässä ja takka tai puuhella ei sentään koskaan jäädy ja sitäkin huolletaan(nuohotaan) vain kerran vuodessa.
Taas siirtyy ilmapumpun hankinta johonkin hamaan tulevaisuuteen.

[PöyhöinKuusaalt]

Onko mielestäsi suuri vaiva painaa Lämpöpumpun kaukosäätimen nappia kaksi kertaa vuorokaudessa? Vertaus puunhakuun hieman ontuu. Mutta en voi väittää mitään siitä, mikä kellekin on vaiva ja mikä ei.

[Lada Scandinavia]

Niin tämä puunhaku vertaus oikeesti huono, ellei ota siitä terveyspuolia huomioon.
Puuvajassa käynti tuo hiukan liikuntaa ja saa happea, sekä verenkiertokin vilkastuu.
Kerrohan P.K. sitten myöhemmin(talven mittaan) lisää kokemuksia, ILP:stä. kun niitä tulee ja varsinkin niitä miinuksia, niitä älä unohda.

[Marko]

Meillä varaavan takan lämmittämisen jälkee pumppu ei tee lämmintä,vaa siirtää takan lämmittävää ilmaa muihin huoneisiin,mihin se muuten leviäis hitaammin.

[xum128]

Moro!

Me ostettiin rintamiestalo n.vuosi sitten(57 rakennettu).
Meni alle 2kk ja seinään tuli mitsun ilmalämpöpumppu.
Sähkölaskuista en mee sanoon pienenikö se ja kuinka paljon pieneni, jos pieneni, mutta ainakin pysyttiin samassa.

Ite tykkään siitä, että se puhaltaa ympäri kämppää sen lämpimän ilman. Ja jos lämmittää pumpun lähellä olevan pönttöuunin niin se uunin lämpö lähtee kanssa liikkeelle kohti yläkertaa.
Ennen pumppua oli 3 pönttöuunia, jotka kaikki oli sähköistetty ja sit 2 massavaraajaa. Nykyään yhdessä pöntössä on vielä vastukset sisällä ja kaks on puilla. Varaajia ei olla kauheesti käytetty.

Tyytyväinen oon ollu, mutta siinä helposti käy siten, että ei enään jaksa lämmittää puilla, kun on niin helppoa antaa pumpun puhaltaa.

[PöyhöinKuusaalt]

Minulle juuri tuo puhallus on myrkkyä. En pidä puhaltavasta lämmöstä. Tietysti kun on tottunut rauhallisesti liikkuvaan ja leviävään uunilämpöön niin ei tunnu nopeammin liikkuva ilma hyvältä.

Taas oli jäätymistä minun pumpussani. Talonmies ajoi sitä liian pienillä kuormilla ja silloinhan se jäätyy näillä 95-100% kosteuksilla. Eli liian iso pumppu.

Sitten Markikseen tuli vieraita Kreikasta, Kanadasta ja Brasiliasta. Yläkertaankin tarvittiin lämpöä. Toinen yläkerran kammari haluttiin valjastaa nukkumakäyttöön. Lisäksi eteinen, jossa on vessa ja suihkukaappi kannatti näille EteleänEläville lämmittää. Samalla sitten lämpisi yläkertaan menevä portaikko ja yläkerran aula.

Pyysin Talonmiestä lämmittämään pumpulla koko homman. Vihdoin pääsisi 3650kW lämpötehopumppu hommiin. Ei mitään meridieselin tyhjäkäyttöä. Ja toimi kuin unelma. Ensin tietysti kävi kovilla kun lämmitettiin paljon sellaista joka oli ollut täysin muiden huoneiden hukkalämmön varassa. Mutta lämmettyään torppa ei sitten enää haukannut ja pumppu pysyi hyvin ylläpidolla ja vieläpä melko kevyin eväin. Ja jäätymisestä ei tietoakaan.

[Jokari]

Hommattiin mummolle viime vuonna tommonen Mitsubishin perusmalli (FD25VAH) korvaamaan noin kolmea sähköpatteria sekä osittain myös pönttöuunia. 50-luvulla rakennettu talo, sähkölämmitteinen + hella ja pönttöuuni.

Täytyy sanoa että on ollut tosi hyvä kapistus, lämpö jakaantuu kolmeen isohkoon huoneeseen todella tasaisesti kun säätää pyynniksi noin 22 ja säätää siivekkeet + korkeussäädön niin että ilma leviää kohti perimmäistäkin nurkkaa. Kylmiä kohtia ei enää ole mitä ennen oli varsinkin nurkkien lähellä. Sähkölaskut on myös merkittävästi pienempiä mitä ennen. Aikansa toki kestää että tuo itsensä maksaa takaisin, mutta siihen saakka ei voi kuin olla tyytyväinen. Miellyttävän hiljaisia nuo Mitsun pumput, hyvä kun nuorempikaan sitä kuulee.

Pönttöuunia toki lämmitellään satunnaisesti kun sellainen on mutta sen käyttö jää nyt vähemmälle hellan ohella. Halottu koivuklapi ei ole kyllä mitään halpaa kotipihaan tuotuna. Onneksi tänä vuonna omasta pihasta kaadettiin pari puuta ja eiköhän niillä ensi talvikin vielä lämmitellä, sen mitä tarttee.

[Toveri Sladimir]

Onkohan tuossa Pöyhöin pumpussa riittävästi kylmäainetta, jos ei sulatusjaksolla kaikki jää sula? Omassa Panasonicissa(autotallissa) tuo sulatuskaapeli oli niin tehoton, että se ei jaksanut pitää reikiä avoimena. Takuuseen se kerran vaihdettiin, mutta eipä juuri apua. Itsesäätyvän kaapelin tehoksi laskettiin n.10W. Laitoin tehokkaamman 30W-kaapelin ja nyt on toistaiseksi pelannut. Talon nurkassa on Mitsu ja sen kanssa ei ole ollut pienintäkään ongelmaa.
Mitkä lämpöpumput ovat Japanilaisia? Mitsu ja Panasonic eivät ainakaan.