Talbot-kokemuksia muilla?

Politiikkaa, maailmanparannusta ja muuta hölynpölyä, joka ei suoraan liity Ladoihin ja autoiluun.
Avatar
sakke
Lada kerhon jäsen
Viestit: 1019
Liittynyt: 26.9.2003 0:02
Paikkakunta: Hki
Viesti:

Re: Talbot-kokemuksia muilla?

Viesti Kirjoittaja sakke »

JohnDoe kirjoitti:Onko tuossa oranssissa varaosiksi menevässä Solarassa muuten minkä värinen sisustus ja ovatko penkit ehjät?
Beige sisusta ja takapenkki suksiluukulla ja siihen kuuluvalla irtopalalla. Kuskin penkin nurkka hieman revennyt, mutta muilta osin oikein timmissä kunnossa.

Ite tässä justiinsa harjottelen venttiilien säätämistä. Samperi kun ei osaa oikein mitään.

Ymmärrän tila-ahdistuksen. Ite kyllästyin vuokratiloihin ja ostin oman hallin. Tulee parin satasen autoille hintaa...
JohnDoe
Viestit: 1470
Liittynyt: 10.9.2011 8:41

Re: Talbot-kokemuksia muilla?

Viesti Kirjoittaja JohnDoe »

sakke kirjoitti:
JohnDoe kirjoitti:Onko tuossa oranssissa varaosiksi menevässä Solarassa muuten minkä värinen sisustus ja ovatko penkit ehjät?
Beige sisusta ja takapenkki suksiluukulla ja siihen kuuluvalla irtopalalla. Kuskin penkin nurkka hieman revennyt, mutta muilta osin oikein timmissä kunnossa.
Eli yleisin aikakauden sisustan väri sitten. Mietin, että onko omassa samanvärisessä ja vuotisessa 1510 GLS:ssäni oleva punainen sisusta tosi harvinainen - ei näytä sitten punainen sisustus käyvän käsi kädessä auton ulkovärin kanssa. Toisaalta juuri purin tuon punaisen sisustan pois ja vaihdoin siniseksi. Auton pitkäaikainen omistaja on ollut niin kova tupakoitsija, että itse en oikein kestänyt alkuperäispenkkien tuoksua. Näissä tulee sitten vain aina niitä ognelmia, että kelpaako sininen sisusta museorekisteriin, jos aikoo autoa joskus sinne yrittää. Toisaalta sinistä sisustusta GLS:ssä on ollut beigen kojelaudan kanssa ainakin vuosimallissa -83, niin miksei tässä -82:sessakin.

Tuntuu muuten olevan oikein "tyyppivika" tuo kusin penkin nurkan repeäminen. Paitsi sitten -84 eteenpäin GL-mallin autoissa käytetty sininen kangas on hyvinkin kestävää, sellaisella verhoiltua penkkiä ei ole tullut revenneenä vastaan. Jostain syystä ylellisemmässä GLS:ssä on käytetty vaaleampisävyistä ja helpommin repeävää kangasta, samoin tosiaan tuo perinteinen beige kangas repeili juuri tuosta tyypillisestä paikastaaan.
sakke kirjoitti: Ite tässä justiinsa harjottelen venttiilien säätämistä. Samperi kun ei osaa oikein mitään.
Ei välttämättä kannata tuota tehdä, jos ei osaa. Talbotin kone on aika tarkka säädöistään, ja voi saada väärillä säädöillä vaurioita aikaan.
sakke kirjoitti: Ymmärrän tila-ahdistuksen. Ite kyllästyin vuokratiloihin ja ostin oman hallin. Tulee parin satasen autoille hintaa...
Itsellä ei ole vuokratiloja koskaan ollutkaan, nehän juuri tämän hintaluokan autojen kanssa kalliiksi tulisivatkin. Pihassa on pieni kylmä peltihalli (kolme autoa mahtuu) ja sitten vanha puuliiteri 50-luvulta, jonne kanssa saa auton tai pari mahdutettua + pressutalli. Lämmin halli tietysti olisi autojen säilyvyyden kannalta se paras ratkaisu.
Lada 117 STW 1,4 16v 2009
Lada 112 HB 1,6 16v 2005
Eurosamara 1,5 Gli -98
Saab 900i -90
Saab 9-3 2.0t -02 & 1.8t -04
VW Transporter Syncro -97
VW Passat V6 Syncro -98
VW 1300 -73
4 x Talbot: 3 x 1510 & 1 x Solara
Chrysler 1508 GT
juippi11
Viestit: 665
Liittynyt: 21.5.2012 19:47

Re: Talbot-kokemuksia muilla?

Viesti Kirjoittaja juippi11 »

Itselläkin kokemuksia Talboteista, ja merkkifoorumin kautta taisin jotain pikkuosaa myydäkin kerran ketjun aloittajalle (joujoena). Talbot 1510 GLS:llä tuli suhattua vuosia, kunnes koneesta tuli kerralla loppu. Mäntä hajosi kappaleiksi. Mahdollisesti osasyynä melko huolimattomat sytytyksen kääntelyt aikaisemmalle lisätehon toivossa. Autohan oli tosi vakaa menijä, eikä mielestäni kitissyt tai natissutkaan mistään. Kone tehojensa puolesta kohtalainen, vastasi suorituskyvy(ttömyyde)n puolesta 90-luvun 88-heppaista 1,3 ruisku-Corollaa, mutta vääntöä enemmän. Menon tasaisuuden puolesta olisi hakannut ekan korimallin Avensiksenkin. Mielenkiintoisia ominaisuuksia tuli aina talvisin esiin, esim. tyhjäkäyntiä kone kävi vasta lämmettyään, ja usein takaovet ei menneet pakkasella kiinni. Nopeusmittari piti pakkasilla karmeaa rallatusta ensimmäisten kilometrien ajan, ja näytti nopeudeksi 200.. Öljyä tuo yksilö ainakin söi paljon. Huohottikin sen verran, että huohotusletku piti irrottaa ja laittaa puhaltamaan koneen alle. Tästä sitten seurasi taas mielenkiintoisia tilanteita. Kerran ruuhkassa seisoessa viereisen auton väki ryntäsi autosta ulos palosammuttimen kanssa, ja tuli Talbotin eteen sohimaan. Piti selitellä että savupilvi ei johdu tulipalosta vaan kone hieman huohottaa.. Ruuhkassa koneella oli tapana myös keittää, ja varmaan oli joskus päässytkin keittämään pahemmin huonosta kunnostaan päätellen. Maalipinta säilyi tässä hyvänä ja on edelleen vuosia hylättynä olleessa raadossakin kohtalainen.

Käynnistymään tämä oli kylmänä hyvä. Armeija-aikana sillä piti aina auttaa kaverin 6-pyttyinen BMW käymään 2-3 viikon seisotuksen jälkeen. Pakkasilla se auttoi usein sukulaistaan 309-Peugeotia käymään. Kerran talbot oli seissyt yhdellä yleisellä parkkipaikalla pitkään ja oli paksun lumen alla. Menin kyytiin ja iloinen rallatus alkoi kuulua muutaman sekunnin starttauksen jälkeen. Viereisestä autosta hyppäsi joku pappa ja tuli kättelemään onnitteluksi(!).. sen jälkeen häipyi. Lämpimänä käynnistys oli taas täyttä tuskaa. Kaasarilla oli ominaisuus haihduttaa bensat lyhyen pysäköinnin aikana, ja puolilämpimänä sahautti pitkään. Jos kaasun täräytti nopeasti pohjaan tasan 0,3 sekuntia avaimen käännöstä, saattoi starttausaika lyhetä pariin sekuntiin.

Kun kone oli levinnyt ja auto kerkesi seisomaan pihalla vuosia, asensin hetken mielijohteesta siihen varaosa-autona olleen 1,3 -talbotin tekniikan 4-vaihteisella laatikolla (5-vaihteinen ei sopinut vanhempaan 1,3-koneeseen). Mikään ei oikein sopinut suoraan, mutta survoin sekalaisista osista kootut vetoakselitkin paikalleen ja auto on ollut taas liikkuvassa kunnossa. Toki vetarit on kaikin puolin huonossa hapessa, ja tuo nelivaihteisen vaihteensiirto on hirvittävä. Tuo varaosakonekin taitaa vuotaa kannentiivisteestään, sillä joskus se käy vain kolmella. Muuten ei ole läheskään niin väljässä kunnossa kuin oma koneensa.

Jos jollain on intoa hakea Talbotit (-83 1510 GLS & -82 1510 GL) kokonaisena varaosiksi Suomussalmen synkästä korvesta, niin hyvin edullisia ovat. Tuo liikkuvakin yksilö saattaisi lähteä jopa muutamalla kympillä (toinen ilmatteeksi samalle hakijalle), jos se luvataan laittaa jälleen tieliikenteeseen. Säilytystilaa tarvisin mahd. tulevalle priimalle kärsämallin samaralle.
JohnDoe
Viestit: 1470
Liittynyt: 10.9.2011 8:41

Re: Talbot-kokemuksia muilla?

Viesti Kirjoittaja JohnDoe »

juippi11 kirjoitti:Itselläkin kokemuksia Talboteista, ja merkkifoorumin kautta taisin jotain pikkuosaa myydäkin kerran ketjun aloittajalle (joujoena).
Itse asiassa taisi olla niinkin päin, että kauppasin sinulle kunnossa olevaa 1,5 litran konetta vaihteistoineen, mutta ei ollut enää innostusta hankkia.
juippi11 kirjoitti: Öljyä tuo yksilö ainakin söi paljon.
Aika suuria yksilöeroja on noissa Talbotin koneissa. Suvussa uudesta asti ollut 1,3 litrainen söi öljyä ihan lähes uudesta alkaen, myöhemmin hankittu isompikoneinen ja kilometreiltään lähes tuplasti ajettu taas ei syönyt yhtään. Itsellä nykyään olevat yksilöt myöskään eivät paljoa öljyä syö, tai toisaalta kilometrejä kertyykin vuodessa autoilla tosi vähän.
juippi11 kirjoitti: Ruuhkassa koneella oli tapana myös keittää, ja varmaan oli joskus päässytkin keittämään pahemmin huonosta kunnostaan päätellen.
Tuttu ilmiö, johtuu flektin toimimattomuudesta, ilmeisesti ranskalaista tekoa, eikä Suomen oloja montaa vuotta kestä. Itsellä keitti kerran katsastuksessa, ja meni katsastusmieheltä sen verran pasmat sekaisin, että jäi pohjan koputteli kesken. Myöhemmin paljastuikin, että aika pahan ruostevaurion oli jättänyt huomaamatta.
juippi11 kirjoitti: Maalipinta säilyi tässä hyvänä ja on edelleen vuosia hylättynä olleessa raadossakin kohtalainen.
Esitteestä lainattua: "Maalausmenetelmä ratkaisee Suomessa suurelta osin auton keston ja arvon säilymisen. Kotimainen maalausprosessi on erityisesti Suomen oloihin suunniteltu. Sen tärkeä osa on Reverse-pohjamaalaus, ruostumisen pahin vihollinen. Tämä nk. käänteismaalausmenetelmä ehkäiseen tehokkaasti korroosion leviämisen, vaikka auton maalipinta jostain syystä vuosien varrella rikkoutuisikin. Reverse-pohjamaalaus on ollut käytössä Suomessa vuodesta 1981 lähtien, ja sen jälkeen jokainen Iso Talbot on sen läpikäynyt. Ja tulokset puhuvat jo puolestaan."
juippi11 kirjoitti: Käynnistymään tämä oli kylmänä hyvä. Armeija-aikana sillä piti aina auttaa kaverin 6-pyttyinen BMW käymään 2-3 viikon seisotuksen jälkeen.
Itselläkin oli 1510 GLS armeijassa talvikäytössä, ja tosiaan pidemmänkin ajan jälkeen käynnistyvyys oli todella hyvä.
juippi11 kirjoitti: Jos jollain on intoa hakea Talbotit (-83 1510 GLS & -82 1510 GL) kokonaisena varaosiksi Suomussalmen synkästä korvesta, niin hyvin edullisia ovat. Tuo liikkuvakin yksilö saattaisi lähteä jopa muutamalla kympillä (toinen ilmatteeksi samalle hakijalle), jos se luvataan laittaa jälleen tieliikenteeseen. Säilytystilaa tarvisin mahd. tulevalle priimalle kärsämallin samaralle.
Taitaa olla vaikeaa löytää noutajaa. Itsellä lähtee ensi viikolla 1510 -81 ja Solara -82 romunkerääjän matkaan. Tosin olin purkanut kaikki tärkeimmät varaosat noista talteen. Jäähän tähän sitten jäljelle ihan ajossa ja leimassa olevat kolme kappaletta 1510:jä ja yksi kaverin pajalla ikuisuusprojektina seisova Solara.
Lada 117 STW 1,4 16v 2009
Lada 112 HB 1,6 16v 2005
Eurosamara 1,5 Gli -98
Saab 900i -90
Saab 9-3 2.0t -02 & 1.8t -04
VW Transporter Syncro -97
VW Passat V6 Syncro -98
VW 1300 -73
4 x Talbot: 3 x 1510 & 1 x Solara
Chrysler 1508 GT
Vastaa Viestiin