Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 12.2.2014 13:09
Tässä yksi selitys:
http://personal.inet.fi/koti/vallius/johan.htm
http://personal.inet.fi/koti/vallius/johan.htm
Sivu 3/5
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 12.2.2014 16:21
Kiitoksia ! Noinhan sen tietysti on täytynyt mennä. Aina väliin (kateuksissani) ihmettelen, miten osa boardilaisista asiat esiin onkii.
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 12.2.2014 18:59
Aika hyvää selostusta. Olisi kai voinut aikanaan historiantunneilla olla vähän paremmin hereillä.
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 13.2.2014 12:10
Merimies-Unionia lähes 30 vuotta johtanut vasemmistososialisti Niilo Wälläri (1897-1967) oli tunnetuimpia suomalaisia ay-johtajia. Hänen järjestönsä oli usein muita liittoja radikaalimmalla linjalla palkka- ja yleispoliittisissa kysymyksissä, ja jäänmurtajalakot olivat 1960-luvulla yleisiä.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/m ... edia=20007
loppupuolella spede sanoo: värssy wällärille pojat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_W%C3%A4ll%C3%A4ri
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/m ... edia=20007
loppupuolella spede sanoo: värssy wällärille pojat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_W%C3%A4ll%C3%A4ri
http://www.tyrmistynyt.info/q/cx0k49vfxtcwuzs9.htmlSisäasiainministeri Toivo Horelli järjesti 1942 Wällärin kuulusteluihin, koska tällä epäiltiin olevan yhteyksiä vihollisiin. Wälläri myönsi olleensa Ruotsin matkallaan yhteyksissä muun muassa englantilaisiin ammattiyhdistysjohtajiin. Helmikuussa 1942 SAK:n hallituksen työvaliokunta käsitteli asiaa, kehotti Wälläriä eroamaan työvaliokunnasta ja suositteli Merimies-Unionia erottamaan Wällärin puheenjohtajan tehtävästä. Wälläri ei kuitenkaan suostunut eroamaan, eikä Merimies-Unioni erottanut puheenjohtajaansa. Käytännössä SAK:n työvaliokunta ei kuitenkaan enää kutsunut Wälläriä kokouksiinsa. Hän vältti turvasäilöön joutumisen, koska viranomaiset pelkäsivät merimiesten katkaisevan laivaliikenteen ulkomaille vastatoimena, ja toisaalta koska Neuvostoliiton radiopropaganda haukkui Wälläriä jatkuvasti. Wälläri siirsi Merimies-unionin toimiston sodanajaksi Tukholmaan.
Toiminta ay-liikkeessä sotien jälkeen
Wälläri oli alkuperäisellä Leinon vangit listalla. Valpon etsivät yrittivät pidättää hänet, mutta asia raukesi Wällärin uhattua vastustaa pidätystä aseellisesti.
Sotien jälkeen Wälläri oli mukana kansandemokraattien toiminnassa.
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 13.2.2014 16:14
Naapurin vanha Spuge oli mermies. Kotosalla ollessaan kävi hän säännöllisesti dokaamassa faijan kaa. Spuge suri Wällärin toimintaa: "Vähä kerrassaa kaik meijä suolase veen pääl seilaava tonnisto wälläröidään upoksiin." Samoin hän eläkkeellä hönötellessään uumoili käyvän rautakourille ja paperimiehille.
Nykyisten merimiesten ammattia ei hän katumuskymmenillään enää pitänyt minään: "Kaike maailma rooroi. Ja muuteski lossaus ja lastaus niin orkaniseerattua, ettei juur maissa pääse käymää."
Sinänsä wärssy Wällärille oli komea. (taasen, jollen oikein väärin muista) Hänen kuolinilmoituksessaan luki: Kuule, löivät jo kahdeksan lasia. Vahtisi on päättynyt.
Nykyisten merimiesten ammattia ei hän katumuskymmenillään enää pitänyt minään: "Kaike maailma rooroi. Ja muuteski lossaus ja lastaus niin orkaniseerattua, ettei juur maissa pääse käymää."
Sinänsä wärssy Wällärille oli komea. (taasen, jollen oikein väärin muista) Hänen kuolinilmoituksessaan luki: Kuule, löivät jo kahdeksan lasia. Vahtisi on päättynyt.
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 14.2.2014 9:21
isoisäni s. v 1911 h:ki oli laivoilla v 49-71 31 laivaa joista 5 toimi konepäällikkönä, upseerina 29 laivalla.
tässä 18.1.77 laivaluettelon nro 245 mukaan
EQUATOR 49
SIRIUS 50
ARABIA 51
PETSAMO 52
GRETA THORDEN
ELLA
TEHI
PERÄMERI
WIIKINKI
POHJOLA
CLIO
LEILA
ÖSTERBOTTEN
KORSHOLMA
PERÄMERI
KIRSTI H
MERITA
CIENA
INGA
OLAV
SOMMARÖ
LILLGAARD
HAVSKAAR
NORRÖ
BORE VII
BORELLA
GREGERSÖ
LABORE 72
tässä 18.1.77 laivaluettelon nro 245 mukaan
EQUATOR 49
SIRIUS 50
ARABIA 51
PETSAMO 52
GRETA THORDEN
ELLA
TEHI
PERÄMERI
WIIKINKI
POHJOLA
CLIO
LEILA
ÖSTERBOTTEN
KORSHOLMA
PERÄMERI
KIRSTI H
MERITA
CIENA
INGA
OLAV
SOMMARÖ
LILLGAARD
HAVSKAAR
NORRÖ
BORE VII
BORELLA
GREGERSÖ
LABORE 72
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 14.2.2014 11:20
Ennen oli sukset puuta ja miehet oli rautaa hiiohoi.
1936 Garmischin olympialaisten miesten 4x10 km:n viestin ankkuriosuudelle jähti Kalle Jalkanen puolentoista minuutin takamatkalla Norjan Iverseniin.
Vähän ennen puoltaväliä norjalaisen selkä alkoi vilkkua puiden välistä. Kalle lisäsi vauhtia ja sylkäisi innoissaan ladun varteen. Samalla lensivät 30-vuotiaan hiihtäjän tekohampaat jonnekin ladun varteen. Ei muuta kuin jarrut päälle ja takaisin etsimään tekohampaita, jotka löytyivätkin hetken tonkimisen jälkeen lumeen uponneina. Ei kalliita purukaluja niin vaan sopinut hukata, itse olisi joutunut uudet hankkimaan.
Sillä aikaa Iversen oli kadonnut taas näkymättömiin. Kalle lisäsi vauhtia ja kilometri pari ennen maalia norjalainen alkoi vilkuilla taakseen savolaisen miehen huohottaessa taas kannoilla. Eihän tässä näin pitänyt käydä, huokaisee Iversen, kun Kalle Jalkanen porhaltaa umpihankea ohitse ja voittaa viestin Suomelle yli viidellä sekunnilla.
Karsinnat tähän viestiin pidettiin viikkoa aikaisemmin Sotkamossa, jossa pakkasta oli 39 astetta.
1936 Garmischin olympialaisten miesten 4x10 km:n viestin ankkuriosuudelle jähti Kalle Jalkanen puolentoista minuutin takamatkalla Norjan Iverseniin.
Vähän ennen puoltaväliä norjalaisen selkä alkoi vilkkua puiden välistä. Kalle lisäsi vauhtia ja sylkäisi innoissaan ladun varteen. Samalla lensivät 30-vuotiaan hiihtäjän tekohampaat jonnekin ladun varteen. Ei muuta kuin jarrut päälle ja takaisin etsimään tekohampaita, jotka löytyivätkin hetken tonkimisen jälkeen lumeen uponneina. Ei kalliita purukaluja niin vaan sopinut hukata, itse olisi joutunut uudet hankkimaan.
Sillä aikaa Iversen oli kadonnut taas näkymättömiin. Kalle lisäsi vauhtia ja kilometri pari ennen maalia norjalainen alkoi vilkuilla taakseen savolaisen miehen huohottaessa taas kannoilla. Eihän tässä näin pitänyt käydä, huokaisee Iversen, kun Kalle Jalkanen porhaltaa umpihankea ohitse ja voittaa viestin Suomelle yli viidellä sekunnilla.
Karsinnat tähän viestiin pidettiin viikkoa aikaisemmin Sotkamossa, jossa pakkasta oli 39 astetta.
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 14.2.2014 11:41
"Samalla lensivät 30-vuotiaan hiihtäjän tekohampaat jonnekin ladun varteen".
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 14.2.2014 12:52
Juu huonoja oli hampaat ennen vanhaan!
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 14.2.2014 13:24
oliko talvisotaan asti savupirtit käytössä syrjäseuduilla?
varkauden kangaslammilla vanhapoikaveljekset 90 luvulla asuivat pirttiä jossa oli maalattia. ja kuulemma joku vanha mummo myös. siellä joku hurja asui jopa luolassa. peis immonen ja on nähtävyys vieläkin.
kaupunkialueellaki on vielä taloja jotka on rakennettu ns multiaiselle. hirsiristikolle maanvaraisesti.
56 vuonna radiossa haastateltiin perhettä joka asui maakuopassa mikkelin liepeillä.
varkauden kangaslammilla vanhapoikaveljekset 90 luvulla asuivat pirttiä jossa oli maalattia. ja kuulemma joku vanha mummo myös. siellä joku hurja asui jopa luolassa. peis immonen ja on nähtävyys vieläkin.
kaupunkialueellaki on vielä taloja jotka on rakennettu ns multiaiselle. hirsiristikolle maanvaraisesti.
56 vuonna radiossa haastateltiin perhettä joka asui maakuopassa mikkelin liepeillä.
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 14.2.2014 13:38
Silloin ei oltu vielä keksitty näitä pienhiukkasia.pavlik morozov kirjoitti:oliko talvisotaan asti savupirtit käytössä syrjäseuduilla?
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 14.2.2014 17:09
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/s ... media=9129 vuonna 50 yläsavossa savupirtti.Pavlovits kirjoitti:Silloin ei oltu vielä keksitty näitä pienhiukkasia.pavlik morozov kirjoitti:oliko talvisotaan asti savupirtit käytössä syrjäseuduilla?
mitenkähän tuo perimän degeneroituminen lienee?Vuonna 1950 selostaja Leo Meller teki reportaasin Suomen köyhimmästä kunnasta, Pohjois-Savon Rautavaarasta.
Meller tapasi lahoavissa, rievuilla tilkityissä savupirteissä ja maakuoppiin kyhätyissä hökkeleissä asuvia suomalaisia, joille kahvi ja toinen vaatekerta olivat ylellisyyttä.
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 14.2.2014 18:10
Hyvää ystävänpäivää lajitoverit. Kuinkahan kauan tämmöistä ihmetystä on Suomessa vietetty ? Toinen kummajainen on Hallowayevening (kirjoitusasu?). Se jossa pannaan mädäntynyt kurpitsa päähän ja irvistetään.
Muutoinkin ovat "kodin juhlat" käyneet vähiin. Paikkapaikoin on Joulu ainoa, muutoin mennään erilaisiin rientoihin. Samoin muistan ajan, jolloin saattoi viikolla pesasta vähän, panna puhasta päälle ja mennä tutulle kylään. Ja ilman viinapulloa. Tuon tavan on tainnut TV lopettaa.
Isävainaa sanoi joskus, että kun nuorilla nykyään on kaikkee, on viinat, vit#t on videot. Toista se oli ennen. Ei meillä ollut videoita.
Kuinka monella on enää videoitakaan ?
Muutoinkin ovat "kodin juhlat" käyneet vähiin. Paikkapaikoin on Joulu ainoa, muutoin mennään erilaisiin rientoihin. Samoin muistan ajan, jolloin saattoi viikolla pesasta vähän, panna puhasta päälle ja mennä tutulle kylään. Ja ilman viinapulloa. Tuon tavan on tainnut TV lopettaa.
Isävainaa sanoi joskus, että kun nuorilla nykyään on kaikkee, on viinat, vit#t on videot. Toista se oli ennen. Ei meillä ollut videoita.
Kuinka monella on enää videoitakaan ?
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 14.2.2014 18:46
Minä olen purnannut video-sanan rajaamista vain kuvanauhureihin. Vasta viikko sitten poikani moitiskeli minua kun nimitin alakerran Filmtown- myymälää videovuokraamoksi.
Re: vanhaan hyvään aikaan
Lähetetty: 15.2.2014 9:37
Kalle Jalkasen hampaat. Niimpä. En ollut ainoa ikäluokastani, joka sai tekohampaat rippilahjaksi. Huonosti istuivat suuhun siihen aikaan. Kehitys kehittyy. Vaan kenen kommentti, milloin, miksi: MÄ KAADUIN KERRAN JA KUSIN KAHESTI ?