En minäkään asiaa mustavalkoisesti halua tarkastella,vaan tuoda myös esille seikat jotka vaikuttivat taloussaarron alkamiseen ja sen vaikutuksiin Kuuban talouteen.Täytyy muistaa,että Kuubassa USA:n vaikutus ulottuu aina Kuuban itsenäistymisen alkuun,jolloin jo perustuslakiin piti kirjata USA:n oikeudet,muuten jenkit olisivat miehittäneet koko maan.USA omisti lähes kaiken Kuubasta,ennen vallankumousta.USA:n isot yritykset United Fruit Company,Anaconda jne,olivat harjoittaneet eri puolilla latinalaista Amerikkaa sellaista riistopolitiikkaa,jossa suomalainen torppariyhteiskunta kalpenisi.Näin oli asianlaita myös Kuubassa.Em.syistä juuri Guevara kiinostui yhteiskunnallisista asioista.tässä Kuuban tapauksessa asia ei ole ainakaan itselle niin mustavalkoinen kuin moni muu ns. "yhteisesti tunnustettu asia".
USA:n aseidenvienti kielto johtui yksinkertaisesti siitä,että he laskivat 1+1 ja kuka on voittaja sisällissodassa.Muutenhan USA:n taloudelliset intressit olisivat vaarantuneet.
Heinäkuun 26.päivän liike ei tosiaan ollut aatteeltaan kommunistinen,vaan erilainen sekamelska ideologioita.Pian vallankumouksen jälkeen toteutettiin maareformi ja solmittiin kauppasopimus Neuvostoliiton kanssa (kyseessä ei ollut sotilaallinen sopimus,vaan N-liitto sitoutui ostamaan sokeria ja Kuuba sai koneita ja öljyä)Kuuba halusi todellakin saavuttaa riippumattomuuden jenkkeihin,em historiallisiin seikkoihin nojaten.USA vastasi tähän kieltämällä öljynjalostamisen joten Kuuba kansallisti öljyteollisuuden.Tätä seurasi tällainen vuoropuhelu ja kaiken kansallistaminen.Välit olivat jo huonot ja taloudelliset pakotteet käytössä,ennen YK:n yleiskokousta ja kuuluisaa puhetta.Eli ihan yhdessä yössä ei mitään tapahtunut.Kuuban kriisin jälkeen taloussaarto muodostui siihen muotoon minkälaisena se on opittu tuntemaan,eli koskee myös muutakin kuin USA:n kanssa käytävää kauppaa.Eipä ollut Kuuballakaan tuon ajan maailmassa mistä valita kauppakumppaneita,ellei sitten halunnut jatkaa USA:n alusmaana.Neuvostoliitto oli seurannut toki tilanteen kehittymistä muutenkin jo Castron Meksikossa viettämän ajan aikana ja käytti myös tilaisuutta hyväkseen.USA turvautui vanhaan,hyväksi havaittuun keinoon ja pyrki kaatamaan vallan Kuubassa,yksi keino oli tuo epäonnistunut Sikojenlahden maihinnousu.Castro julistautui Marxilaiseksi ja sai N-liiton varmasti puolelleen.Sen Jälkeenhän Kuubasta tuli pelinappula suurvaltojen väliseen kylmään sotaan.
Edellä mainitun tapahtumasarjan oikeutuksesta varmaan voidaan olla montaa mieltä (me ei samarai taideta olla siitä yhtä mieltä milloinkaan..
).Mutta nyt kun tapahtumista on kulunut noin kauan,tuntuu kauppasaarto lapselliselta vai muodostaako Kuuba tänä päivänä sotilaallisen uhan USA:lle?Siitä on todellakin tullut myös USA:n sisäpoliittinen kysymys.Kuuba tarvitsee kipeästi poliittisia uudistuksia ja paljon,paljon muutakin kehittämistä on.Kauppasaarrolla ei ainakaan asiat parane.
Ihmisoikeusasiat ovat myös varmasti ihan totta,mutta tässä yhteydessä myöskään USA:lla ei ole asiaan kommentoitavaa,Guantanamon tukikohdassa ei taideta sen paremmin ihmisoikeuksista perustaa.
YK:ssa on äänestetty jo 16 vuoden ajan kauppasaarron purkamisesta, mutta joka kerta se on kaatunut Yhdysvaltojen, Israelin sekä parin muun valtion vastustukseen..että se muun maailman ja yleisen mielipiteen puolesta
Kuubalaisten innovatiivisuutta on pakko pussihousunkin kyllä ihailla.
