Ajelinpa sitten taas välillä Kuusaalle.
Onneksi muistin KuminappiKuulosuojaimet. En tiedä vaikuttiko mölyyn Karjalaisen vuosikerran poisto lattiamattojen alta vai enkö vaan muistanut tuota meteliä tasaisilla teillä, mutta kyllä nuo Nokia Ameeeriiikan All Seasons -rankaat möykkäävät.
Ja loota. Sitä vikinää vitosella. Muutenkin on niin äänekkääksi ajettu loota, että kauankohan kestää. No, sen me Pojat tulemme näkemään. Synkrot ulisee ja rahisee. No, en minä voi tietää niitä äänien lähteitä kovin tarkkaan. Ei se kyllä kaikilla kierrosalueilla ja vaihteilla äännä, mutta tarpeeksi kuitenkin. Ja öljyjähän siellä oli riittämiin.
Muutenhan tuo kuljeskelee pieniä ravistuksia lukuunottamatta ihan tarpeeksi hyvin. 120km/h ilman vetoa eli jossain alamäessä vapaalla saa aikaan melkoisen rattiravisteen. Eturenkaiden painotukset lie vähän niin ja näin.
Mutta oli niistä napeista haittaakon. Muutama nyykähdys unen rajamaille. Ja pari nopeaa untakin. Näin jonkun mustavalkoraidallisen kirkon vasemmalla puolella tietä ja sitten levähdyspaikalle. Vähän hyppelyä ja päätös, että vaikka olikin vähän hoppuva niin se saisi loppuva jos vielä moista ilmenisi. Siis rehellisesti nukkumaan. Unta ei sitten kuitenkaan tarvittu.
Ajelin Imatra - Lappeenranta tienoon rahuhallisesti. Siis ne tietyömaa osuudet. Noitahan on syynätty tehostetusti.
Ainoat ihmeellisyydet oli Luumäki - Kaipiainen leveäkaistatiellä. Leveäkaistatie on parhaimmillaan erittäin hyvä ja joustava liikenneväylä. Pahimmillaan se voi olla hengenvaarallinen.
Siispä leveäkaistan ongelma: Kun yleensä pyritään ajamaan mahdollisimman lähellä oikeaa reunaviivaan niin joskus käy siten, että joku ohittelija ei ollenkaan katso mitä takana tapahtuu. Pahimpia ovat ne, jotka rekan tai muun hitaamman taakse kurvattuaan jäävät aivan rekan perrsssiiisijeen kyttämään. Menevät ensin kiltisti rehan taa, mutta käyvät kurkkimassa sieltä keskiviivan tuntumaan tai pahimmillaan jäävät siihen.
No, yleensähän on niin, että ohituksia ei saa tehdä jos ohitukselle ei ole kunnolla tilaan. Toisaalta taas ohitettava ei saa plokata ohitusta eli vetäistä keskemälle juuri silloin kun häntä ollaan ohittamassa. Nyt jos ei katsota ollenkaan samaan suuntaan kulkevaa liikennevirtaa takana, niin tällaisia plokkauksia saataa tapahtua.
Itse harrastan ohitteluja jos katson sen jouduttavan yleisesti matkaa, niin omaani kuin toisten. Muuten päästelen nopeammat mahdollisimman äkkiä ohi sieltä takapuskurista.
Alitehoisiin autohin tottuneena olen opetellut ohitukset niin, että vauhtia toisaan otetaan jo jonkin matkan päästä ohitettavaan nähden. Ohitusnopeuden on mielestäni oltava selvästi suurempi kuin ohitettavan nopeus pienestä ylinopeudesta välittämättä. Näillä minun kotteroillani ei rekan perrrsssiiissä roikkumalla ja siitä suikkaamalla ohitukseen syntyy vain vaaratilanteita.
Siis Leveäkaistatielle takaisin:
Tarpeeksi nopeutta ja ohi. Leveäkaistalla mahtuu ajamaan 4rinnan siten, että kaikki kulkevat kulkusuunnassaan omilla kaistoillaan. Keskiviivan ylityksiä ei tarvita. Ja kun keskiviivaa ei ylitetä ohitus on sallittu vaikka vastaan tulisikin autoja.
Tullaan reippaalla nopeudella keskiviivan viertä ohitukseen. Vastaan tulee 1 tai 2 rinnan autoja. Rekan perään on juuttunut auto, joka ei aja ohjeiden mukaan riittävän oikealla tai siis säännön mukaan. Tullaan kauempaa ohitukseen vauhdillä. Rekan perässä roikkuja tekee niitä sakkauksia keskelle. Ja juuri kuin itse ollaan ohittamassa tämä palloilija suikkaa eteen n. 80 - 90 km/h vauhdilla kun ohittajalla on 100 - 110km/h.
Eli leveäkaistalla on erityisen tärkää katsoa takana tulevaa liikennettä. Jos ei uskalleta ohittaa rekkaa omalla leveäkaistalla kun vastaan tulee vaikka vain yksi auto, niin silloin ei ohitella, ei ainakaan jos takaa tulee ohittajia. Missäänhän ei myöskään ole määrätty sitä, että tiellä olisi jokin ohitusjärjestys. Tällä tarkoitan sitä, että hitaamman saa ohittaa ensin se, joka roikkuua aivan hitaamman puskurissa kiinni. Jotkut luulevat asian olevan näin. Alitehoisilla ajettaessa tällaista ei ainakaan kannata noudattaa.
Mutta leveäkaista toimii parhaimmillaan aivan loistavasti.
Niin mitä siis itselleni kävi tai oli käydä:
Rekka ajaa todella lähellä oikeaa reunaa n. 90km/h. Rekan perässä on 3autoa. Kaikki 3 ajavat leveäkaistan keskellä eli aivan kuin leveäkaistaa ei olisikaan. Jostain syystä kukaan ei uskalla käyttää leveäkaistan ominaisuutta eli sitä, että voidaan ohittaa rekka ajaen omalla kaistalla.
Otan sopivan vauhdin. n. 110km/h ja siirryn aivan keskiviivan tuntumaan omalla kaistalla. Vauhtia on riittävästi turvalliseen ohittamiseen. 3edellä ajavaa poukkoilevat kurkkimassa rekan takaa eteen. Saan 2ensimmäsistä huomaamaan ohitusaikeeni ja vauhdin vilkuttelemalla pitkiä. Antavat tietä koska eivät itse uskaltaudu ohitukseen. Tullessani lähellä rekan perää ensimmäinen rekan perässä roikkuja on taas keskellä leveäkaistaa, mutta juuri kun olen lähestymässä häntä aikeissa ohittaa hän vetäisee eteeni rekan perästä. Aivan kun hän olisi minun ohitusaikeestani rohkaistunut ohittamaan myös, mutta minun edessäni.
En tiedä huomasiko hän ollenkaan sitä, että olin selvästi siirtynyt ohitukseen. Olisin voinut ohittaa hänet vastaantulevien kaistan kautta, mutta siellä näytti olevan eräs auto myöskin ohitusaikeissa. Joten ei auttanut kuin jarruttaa kevyesti, käyttää äänimerkkiä ja vilkutella valoja, jotta suikkaaja todella painaisi kaasua. Nimittäin tällaisessa tilanteessa raju jarrutus ei tule kyseeseen, vaan on pyrittävä pitämään auto varmasti hallinnassa ja sopivassa nopeudessa että voidaan reagoida tilanteeseen.
No, tuo Uusi Sitikka sitten sai vähän painettua kaasua ja hiippaili rekasta ohi minä kannoillaan. Ja arvaatte varmaan mitä teki SitikkaKuski. Yritti hädissään näyttää KeskiSormea
Taisi vaimo huitaista repsikasta käden alas. Vaimo lie älynnyt, että olisi kenties paikka nyt keskittyä ajamiseen ja ohituksen saattamiseen turvallisesti päätökseen.
Mutta tällainen EnsioItkosmainen pälätys Levaäkaistatiestä tähän.
Saamari kun saa tiirata sinne ja tänne ja aina tuntuu että katvetta on. Onko ruumiinrakenteeni soveltumaton näihin Vekottimiin. Keväällähän tölväsin liikenteen sekaan niin että peltiä oli tuolossa, mutta onneksi vauhti oli vain 20km/h. Joensuun Koulukadun päästä jatkuva Kajaanintie oli paikkana. Kaksi kaistaa suuntaansa ja piennar nälissä. Tullaan Vanamonkadulta ja ollaan kääntymässä vasempaan. Kajaanintieltä on kääntymiskaista Vanamonkadulle. Lähdin työntymään vasempaan Kajaanintielle ja vasenta kaistaa tuli pemari. Jäi totaalikatveeseen, kun yksi oli vielä kääntymässä Vanamonkadulle. Johonkin etuikkunan viistopalkin taakse sen auton saa häviämään. Ja muutenkin tuntuu että ei näe, vaikka laittaisi mitkä okulaarit päähän.