Ladaboard

Luulin lukeneeni kaikki Nenosen kirjat. Onkohan tämä uusin.
Miehen pakinoita voi kuunnella YLEltä, nykyään tosin vain kaksi kerta viikossa.
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/etel ... 80807.html

Satavarma en oo, mutta tuskin uusin, kun on 08. Kuolinilmoituksia ja muistokirjoituksia. Sanottava tuntuu loppuvan kesken, kun on kirjaksi asti venytetty. Lukemieni perusteella uskon ratiolyhkästen olevan taatusti kuulemisen arvoisia.

Viimeksi luettu Jalavan Asfalttikukka. Joskus sotien jälkeen luin alkuperäisen Asfaltblommanin. Sen sisälle tuntui silloin pääsevän, mutta varsin hilseiseltä tuo nyt vaikutti. Mistä muuten johtuu se, että joskus aikoja sitten nähty paikka uudelleen nähtynä on selvästi pienentynyt ? Oisko kaalikapasiteetin säästämiseksi (varmasti alunperin neuvostotiedemiesten kehittämä) mittakaavamuunnin sellainen, että harvoin käytetty vähin erin pienenee, haihtuakseen lopulta kokonaan ?

viimeks luin kirjan estoonian uppoomisesta joku äijjä kirjottanu joka pelastu sieltä.

Ei nyt viimeksi luettu, mutta tulipahan kyläpaikassa vastaan: Valkoliljojen maa - Suomi, kirjoittanut Grigori Petrov (1800-1900 taitteissa). Kirja on käännetty monille kielille. Siinä hehkutetaan täysin häpeämättömästi Suomen ja suomalaisten erinomaisuutta. Se oli ainakin vielä 60-luvulla pakollinen Turkin sotakouluissa. Bulgariassa ja Serbiassa se oli myös hyvin suosittu.

Viimeksi luettu Allan Mutkan Tsuppari. No, sama aika mulla ois menny muutenkin.

Maiju Lassila:Manasse Jäppinen

Radio Suomessa luki Eero Milonoff pätkiä tästä Maiju Lassilan novellista. Oli niin herkullista tekstiä, että aloin selvittää, mistä kirjasta tämä sata vuotta sitten kirjoitettu juttu löytyisi. Yllätys, yllätys, tämä onkin luettavissa netissä.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/13845/pg13845.html

Hans-Ulrich Rudel,Stuka-lentäjä. 1916 syntynyt papin poika.Kaikkien aikojen paras syöksypommittaja lentäjä.Ammuttiin alas 32 kertaa.Menetti toisen jalkansa mutta lensi silti.Karkasi usein sotilassairaalasta rintamalle.Sotavangiksi jouduttuaan amerikkalaisille,he uhkasivat luovuttaa hänet venäläisten käsiin.Johon Rudel totesi kylmän viileästi että venäläiset eivät olisi niin tyhmiä että tappaisivat hänet vaan hänen taidoillaan olisi kysyntää tulevassa sodassa (hän tiesi että USA:n ja Neuvostoliiton kuherruskuukautta ei kestä pitkään ja oikeassa oli).Hän uhkasi koulutaa sata yhtä hyvää lentäjää jotka kuten hänkin pystyisivät tuhoamaan vähintään 500 tankkia per mies.Siis 50 000 panssarivaunua.Amerikkalaisten uhittelut loppuivat siihen.Kirja kirjoitettu minä muodossa.260 sivua.Paljon kuvia.Kuoli vuonna 1982.

Saldo:
-519 panssarivaunua jopa 13 yhdellä taistelulennolla
-taistelulaiva
-risteilyalus
-hävittäjä
-70 maihinnousualusta
-800 maakulkuneuvoa
-150 tykistö-,panssarintorjunta ja ilmatorjunta-asemaa
-neljä panssarijunaa
-lukuisia siltoja
-yhdekseän ilmavoittoa puolet nopeammista hävittäjistä panssarintorjunta tykein varustettuna.

Viimeksi luettu, tai paremminkin läpi kahlattu: Jatkosodan pikkujättiläinen.

Stuka-Rudelista kuultua (ja vielä saksaksi, joka ei ole vahvin kieleni)
-Hänellä oli lukemattomia tuttavia, muttei yhtään ystävää
-Hän oli niitä harvoja, jotka uskalsivat julkisesti vastustaa Hitua. Muun muassa
raivostui, kun kuuli suihkuhävittäjän kehittelytyön syrjäyttämisestä pommikoneiden
ollessa "tärkeämpiä".

Mutoin, joutuiko Rudel länsiliittoutuneiden vangiksi, vai hakeutuiko hän sinne? Toinen vaihtoehto kun siinä tilanteessa olisi ollut menolippu itään.

wileeni kirjoitti:Viimeksi luettu, tai paremminkin läpi kahlattu: Jatkosodan pikkujättiläinen.

Stuka-Rudelista kuultua (ja vielä saksaksi, joka ei ole vahvin kieleni)
-Hänellä oli lukemattomia tuttavia, muttei yhtään ystävää
-Hän oli niitä harvoja, jotka uskalsivat julkisesti vastustaa Hitua. Muun muassa
raivostui, kun kuuli suihkuhävittäjän kehittelytyön syrjäyttämisestä pommikoneiden
ollessa "tärkeämpiä".

Mutoin, joutuiko Rudel länsiliittoutuneiden vangiksi, vai hakeutuiko hän sinne? Toinen vaihtoehto kun siinä tilanteessa olisi ollut menolippu itään.

Rudel ja kaikki muutkin pyrkivät lentämään liittoutuneiden puolelle.Venäläisiä hän pelkäsi koska hänen hengestään Stalin oli luvannut 100 000 ruplan palkkion.Laskeutumisessa myös koneet tuhottiin lentokyvyttömiksi jarruttamalla ja ohjaamalla kieroon jolloin laskutelineet taittuivat ja ja potkuri hakkasi maahan.

Kaitpa suurin osa 3. Valtakunnan asevoimien jäänteistä olisi länsiliittoutuneille ennemmin antautunut, kuin Isä Aurinkoiselle. Lentokykyisiltä kävi vain helpommin, kuin ampumahautakuleilta. Tuo koneen hajoittaminen laskussa oli uutta (tai unohtunutta)
Opuksen lukemisesta varmaan ijäisyys, ja pää jo harva kuin harakan pesä (anteeksi harakat). Semmoinen yksittäinen muistikuva jäi, että Stalinin Joopin usuttaessa palkkion perään, olivat Rudelin koneen tuntomerkkeinä voimakkaat siipitykit. Ja juuri näillä hän tuhosi ryssän raskaita panssareita. Tietysti myös pommittamalla.

Kuhlmeyn joukoissa lentäneen vaarin näin joskus huppailureisulla Saksassa. Hän ihmetteli suuresti sitä, ettei panssarikenraali Lagusta teloitettu. Saksan armeijassa hänet olisi kuulema ilman muuta amuttu, ja syystä.

Vimppa kirja: Tattoossa Tarja Tapetaan. Jari Nenostahan tuo

Venäläiset nimittivät panssarintorjunta Stukia koneiksi joissa on tangot.2 kpl tykkejä painoi yli 800 kg.Ammuksia oli 6kpl/ase,Wolfram täytteisiä jotka panssarin läpäistyään muodistivat pistoolin luodin nopeudella etenevän sätettäisen suihkun joka räjäytti ammukset tai sytytti tankin pa säiliön tuleen jonka jälkeen tankki räjähti.Toisekseen historiallinen totuus on että ilman Kuhmleyn Stukia Karjalan kannaksella rintama olisi murtunut.

Pitääpä kaivaa Il-2 Sturmovik-lentopeli esiin ja katsoa miten Stuka toimii.

Luftwaffe,saksan ilma-aseen nousu ja tuho. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luftwaffe_(Wehrmacht)

Jaska se väittää historiallisena totuutena sitä, että kannaksen rintama olisi murtunut ilman Kuhlmeyn Stukia. Uskon satasella tuohon. Omilla korvillani olin kuulemassa, kun muuan rohvessori määritteli torjuntavoiton elementit:
- Nenosen (?) tykistö
- J.v:n pst-aseistus (nyrkit ja kauhut)
- Staffel Kuhlmey
- Suomalaisen sotilaan tila
Eikä välttämättä tässä järjestyksessä

Tykistön merkitys on henkilöity Nenoseen. Tehokkuuden ydin oli järjestelmä, jolla saatiin tuli keskitettyä pienelle alalle. Oliskohan nimitys ollut korjausmuunnin, tai jotain sinne päin ? Samaa järjestelmää esitteli enklantilainen kentraali suomalaiselle kolleegalleen brittiläisenä erinomaisuutena vielä joskus 60-luvulla.

Panssarinyrkkien ja -kauhujenkin kanssa herrat töpeksi. Niitä oli saatu jo aikoja ennen ryssän suurhyökkäystä, muttei hennottu toimittaa linjaan. Niinpä isäni kertoman mukaan naapurijoukkueensa alik. ampui elämänsä ensimmäisen laukauksen panssarikauhulla tositilanteessa elävään maaliin, T 34:seen. Osui. Isäni oli mukana opastamassa ampujaa, ohjeet kun olivat saksaksi. Tosissaan oli saanut perstulesta tankata; "Lujasti se voi potkasta, mutta että liekkiä taappäin, tehothan siinä menis. Lujeppa tarkemmin."

Sen verran sain läheiseltäni tukiopetusta, ettei Saksassa tapaamani sotasutenööri ollut lentäjä, vaan meaanikko, Stukamiehiä yhtäkaikki. Ilman Kuhlmeyn Stukia ja Jaboja olisi linja murtunut. Minkä verran ennen vetäytymistä hyökkääjän voimaa olisi kyetty syömään, ja minkä verran omaa uskoa hukkaamaan, on arvailujen varassa. Olihan siellä takana toki Salpalinja, kaikkien aikojen suurin pohjoismainen työmaa. (Ja Stalinilla omat hoppunsa, kun ei vielä ollut tajunnut, kuinka lapsellisia jenkit ovat.)
4.6. sai Osasto Kuhlmey OKW:lta Tartoon käskyn rajoittaa lentotoiminta minimiin, sekä "pakata kamat ja valmistautua Suomeen lähtöön." Että se siitä Ryti vai Mannerheim-kitinästä. Muutoin, kun tapaatte historiatietäjän, heittäkääpä seuraava: "Montako Mersua osasto Kuhlmeyllä oli Suomessa?"

Suomalaista sotilasta oltiin lyöty, mutta suomalainen sotilas ei ollut lyöty. Tämän asian setiminen olisi rohvessoorin mukaan vaatinut oman tilaisuutensa, perimä, elinolosuhteet, kokemukset, historia, geopoliittinen tausta, j.n.e. Aseistushan oli kunnossa.

Eri mieltä uskalsin viisaampani kanssa olla radiokuuntelun merkityksestä. Hänen käsityksensä mukaan se oli kosmeettista ja vaikutti enemmän henkisellä puolella. Eri mieltä olen vieläkin.

Jaa, se viimeksi luettu kirja: Myyrä kaupungissa. Luin sen juuri vunukalleni.

Louis de Caulaincourt:Napoleonin mukana Venäjällä.349 sivua.Muistelmat löydettiin Caulaincourtin kotilinnan pylväästä 1930 alussa.Napoleonin henkilökohtaisena adjutannttina hän pääsi niin lähelle Napoleonia kuin kukaan.Napoleonin sotaretkessä on yhtäläisyyksiä Hitlerin vastaavaan joka johti lopuksi tuhoon:
-lähtö kesällä ja kuvitelllun valloituksen helppous ja nopeus.
-huollon ja tiedonkulun vaikeus,kirjeet kuljetettiin hevoskuriireilla
-venäläisten poltetun maan taktiikka ja sissitoiminta
-venäläisten neuvotteluhaluttomuus,jopa Moskovakin poltettiin Napoleonin nenän edessä.
-nälänhätä ja kurjuus johti moraaliseen rappioon ja paniikinomaiseen pakoon.
-600 000 sotilasta lähti ja 1000 palasi.

M.O.Pellinen, Seidan Salaisuus, poikien seikkailukertomus ajalta jollon ei kännyköstä osattu edes haaveilla.